Blogi6

Tähän blogiin kirjoittavat Museoviraston pääjohtaja ja muut asiantuntijat kulttuuriperintöalan ja museoalan asioista ja ilmiöistä.

Arkisto




2018
2017
2016
2015
2014
2013


Linkit


Museoviraston verkkosivut

Museovirasto Facebookissa

Toimi, kerro ja kohtaa – Unescon koulutuksessa syvennyttiin elävän perinnön suojeluun


Museovirasto järjesti maaliskuussa Unesco-sertifioidun koulutuksen, jossa käsiteltiin elävän perinnön suojelun näkökulmia ja työkaluja. Unescon koulutusohjelman kursseja on järjestetty jo 70 maassa ja nyt asiaan syvennyttiin ensi kertaa myös Suomessa. Kurssin osallistujajoukossa oli perinteiden harrastajia, yhteisöjen edustajia ja ammattilaisia monipuolisesti erilaisilta aloilta aina esittävästä taiteesta musiikkiin, käsityöhön ja luontoon. Kurssin kouluttajina toimivat aineettoman kulttuuriperinnön parissa pitkään toimineet huippuasiantuntijat Rieks Smeets ja Harriet Deacon. He kuljettivat kurssilaiset neljän päivän aikana syväluotaavasti läpi Unescon sopimuksen käsitteiden, aineettoman kulttuuriperinnön teemojen ja niihin erottamattomasti liittyvän yhteisönäkökulman.

Koulutuksen kuluessa tieto karttui luennoilla, työpajoissa, keskusteluissa ja kohtaamisissa. Käsitteitä konkretisoitiin käytännöksi muun muassa tukkilaiskisoja, lumileikkejä, sirkusperinteitä ja maahanmuuttajien perinteitä tarkastelemalla sekä kansainvälisin esimerkein. Unescon koulutusmateriaalin erinomaisten kuvitteellisten aineettoman kulttuuriperinnön kohteiden avulla pääsi eläytymään myös erilaisten toimijoiden mielipiteisiin. Moninäkökulmaisen pohdiskelun myötä myös suomalaiset elävän perinnön ilmiöt avautuvat uudella tavalla.

Unescon sopimukseen aineettoman kulttuuriperinnön suojelusta kuuluu myös kulttuuriperinnön luettelointi, joka on työkalu ilmiöiden näkyväksi tekemiseen. Suomessa luettelointia tehdään kahdella tasolla: alati täydentyvässä elävän perinnön wikiluettelossa ja kansallisessa luettelossa. Museovirasto on käynnistänyt prosessin, jolla etsitään nyt ensimmäistä suomalaista ehdokasta Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloihin. Tämän myötä seuraavassa valinnassa keväällä 2019 olisi ehdokkaana myös yksi kohde Suomen kansallisesta luettelosta. Koulutusviikon loppupuolella käsiteltiin esimerkkien avulla, miten Unescon luetteloon haetaan. Haku on monivaiheinen, aikaa ja resursseja vievä prosessi.  Kurssilla pohdittiin, millaisissa tilanteissa kansainväliseen luetteloon hakeminen on tarkoituksenmukainen tapa suojella elävän perinnön ilmiötä ja millaiset kohteet istuvat Unescon luetteloinnin muottiin. Perinneyhteisöjen on tarpeen pohtia, mitä kansainväliseen luetteloon pääseminen ilmiön suojelun näkökulmasta merkitsee ja mihin sillä pyritään. Perinteen rikastamiseksi ja eläväksi tekemiseksi löytyy luetteloinnin ohella myös monia muita keinoja.

Elävän perinnön suojelussa ei ole tarkoituksena jähmettää perinteitä ja tehdä niistä muuttumattomia vaan tukea niitä elävinä, ajassa muuttuvina ja yhteisöllisinä ilmiöinä. Elävän perinnön kohteiden suojelua ei voi toteuttaa instituutioista käsin vaan yhteisölähtöisesti toiminnan, näkyväksi tekemisen, kerronnan ja kokemisen kautta. Yhteisöjen sisällä ja eri toimijoiden välillä voi olla myös erilaisia näkökulmia siihen mistä perinteessä on kyse, mitä on tarpeen suojella ja millaisin keinoin. Mitä enemmän toimijoita on, sitä runsaampi on myös näkökulmien kirjo. Suojelutyössä ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista tiivistää ilmiöitä yhden näkökulman alle vaan ilmentää myös niiden moninaisuutta. Jotkut ilmiöt ovat myös varsin paikallisia, kun taas toiset levittyvät laajalle jopa monikansallisesti. Esimerkiksi Unescon kansainvälisestä luettelosta löytyy myös useita monikansallisia aineettoman kulttuuriperinnön kohteita.
 
Jos aineetonta kulttuuriperintöä ajattelee polkujen verkostona, jossa erilaiset perinteet kohtaavat ja haarautuvat, löytyi kurssin aikana monta uutta risteystä ja tienhaaraa. Kun uppoutui elävän perinnön näkökulmiin eri aloilta tulevien ihmisten kanssa, kohtasi myös oman ajattelunsa uudella tavalla. Itsensä saattoi löytää keskustelujen myötä sellaisistakin ilmiöistä, jotka vaikuttivat aluksi itselle vieraammilta. Erityislaatuista rikkautta aineettomassa kulttuuriperinnössä onkin nähdä sen merkitys itsen ja muiden ymmärtämiselle – onhan kyse kohtaamisesta, osallisuudesta ja kulttuuristamme tässä hetkessä.

Taru Kuhalampi
Korkeakouluharjoittelija
(13.4.2018)

Elävän perinnön wikiluettelo

Elävän perinnön kansallinen luettelo

Unescon kansainväliset luettelot
Unesco-kurssilaiset
Hieno ja valaiseva kurssiviikko takana. Kuva: Museovirasto




0 kommentti(a)


Lisää kommentti

Voit kommentoida blogin aihetta käyttämällä alla olevaa lomaketta. Sähköpostiosoitteen antaminen on vapaaehtoista ja se näkyy vain verkkosivujen ylläpitäjille. Kommentti-kentässä ei tarvitse itse laittaa rivinvaihtoja, vaan teksti rivittyy automaattisesti.

Nimi tai nimimerkki
Sähköpostiosoite
Kommentti
Roskapostitarkistus
2 + 7 = (ratkaise tämä laskutoimitus)