Seurasaaren rakennuskonservoinnin työryhmä sai palon tervanpolttoon

Seurasaaren rakennuskonservoinnin työryhmä tutustui heinäkuussa Ylikiimingissä aidon hautapolttoisen mäntytervan valmistukseen. Tervan polton taito on sitä kulttuuriperintöä, josta myös Museovirastolla on hyvä olla näppituntumaa. Seurasaaressa hautatervaa käytetään puunsuojauksessa ja Seurasaaren ulkomuseoon kuuluu myös kaksi tervahautaa. (26.9.2016)

Lue lisää ja kommentoi

Aineeton kulttuuriperintö: perinnetiedot ja -taidot kestävän kehityksen moottoreina

Aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen kuudes yleiskokous pidettiin toukokuun lopulla Unescon päämajassa Pariisissa. Sopimuksen toimintaohjeistoon liitettiin tiukan väännön jälkeen laaja kestävää kehitystä ja aineetonta kulttuuriperintöä käsittelevä osio. Siinä käsitellään aineettoman kulttuuriperinnön yhteyksiä mm. sosiaaliseen ja taloudelliseen kehitykseen, ympäristön kestävään käyttöön sekä rauhan edistämiseen. Elävällä perinnöllä - niillä tiedoilla, taidoilla ja käytännöillä, joita ihmiset ovat kehittäneet omissa elinympäristöissään - on merkitystä yhteiskunnan kehitykselle laajemminkin. (16.6.2016)

Lue lisää ja kommentoi

Vaalan Lamminaho vaalii pohjoispohjalaista talonpoikaiskulttuuria

Vaalassa vietettiin lauantaina 11. kesäkuuta 2016 Lamminahon talon museotoiminnan 20-vuotisjuhlaa. Museoviraston pääjohtaja Juhani Kostet piti tilaisuuden juhlapuheen, jossa hän kertoi miten Lamminaho päätyi museotilaksi ja mikä merkitys sillä on tänä päivänä. Lamminaho on museo, jonka toiminnasta vastaa Vaalan kunta. Toiminta on elävää ja museossa järjestetään paljon tapahtumia ja toimintaa. Lamminahon tärkein tehtävä on siirtää pohjoispohjalaista kulttuuriperintöä tulevillekin sukupolville. (15.6.2016)

Lue lisää ja kommentoi

Suosta ylös – Kosteikkojen ja soiden kulttuuriperintö esiin

Kosteikot ovat uhanalaisia ympäristöjä. Niitä uhkaavat mm. turpeenotto, ojitukset, soiden hakkuut ja ruoppaukset. Tärkeiden luontoarvojen ohella kosteikkojen turve-, lieju- tai tulvasedimenttien syvyyksissä piilottelee myös kulttuuriperintöä. Kosteikkojen kulttuuriperintö on historiallisen, kansatieteellisen ja arkeologisen tutkimuksen lähdeaineistoa, jota ei ole saatavilla muualla. Museovirastossa uskotaan, että kokonaisvaltainen näkemys, joka kattaa luonto-, maisema ja kulttuuriarvot sekä aineettomat arvot edistää parhaiten myös kosteikkojen kestävää turvaamista. Kosteikkojen suojelu edistää niiden käyttöä virkistyksen, kokemusten, elämysten ja tutkimuksen ympäristöinä. Suomi, yksi Euroopan soisimmista maista, voisi olla tässä edelläkävijänä myös kansainvälisesti. (9.6.2016)

Lue lisää ja kommentoi

Kansallismuseo – korvaamaton, lumoava ja yllätyksellinen!

Tänä vuonna 100 vuotta täyttävä Suomen kansallismuseo on uudistunut ja uudistuu vauhdilla. Museo haluaa elää ajassa ja tarjota monenlaisia ja kokonaisia elämyksiä. Kansallismuseon ns. brändipersoonan määreet ovat korvaamaton, lumoava ja yllätyksellinen, ja näitä määreitä sovelletaan myös Kansallismuseon uuteen näyttelystrategiaan, jota on tietoisesti uudistettu ja päätetty laajentaa vaihtuvien näyttelyjen ohjelmistoa myös taiteen puolelle. Jo tämä kevät on osoittanut, että suunta näyttäisi olevan oikea. Kritiikkiäkin on tullut, mutta valtaosa asiakkaista on kokenut uudistuksen tarpeelliseksi ja hyväksi. (1.6.2016)

Lue lisää ja kommentoi

Pitsiä ja pröttiä – satakuntalaista aineetonta kulttuuriperintöä kartoittamassa

Museovirasto kokoaa parhaillaan Elävän perinnön wikiluetteloon esimerkkejä suomalaisesta elävästä kulttuuriperinnöstä. Työhön liittyy alueellisten seminaarien sarja. Porissa järjestettiin maaliskuussa seminaari, jossa innostettiin satakuntalaisia tunnistamaan omaa perintöään. Päivän katsauksissa saatiin maistiaisia monenlaisista kulttuuriperinnön muodoista: purpurit, puuveneen veisto, murre, rannikkokalastus, raumalainen pitsiperinne, paikallinen rap-musiikki jne. Aiheiden kirjo kertoo, miten monimuotoisissa yhteisöissä kulttuuriperintöä välitetään. Seminaarin työpajoissa keskusteltiin myös siitä, mitä elävä perintö oikeastaan on ja kuinka sitä voidaan vaalia. (30.3.2016)

Lue lisää ja kommentoi

Yhteys yksinkertaiseen rakentamiseen on katoamassa

Ennen sanottiin, että suojelutalossa vaikeinta on hissin sijoittaminen. Nykyään hankalinta on ilmanvaihtojärjestelmän uudistaminen. Energiatehokkuusinnossa olemme kadottamassa taas kerran yhteyden perinteiseen ja yksinkertaiseen rakentamiseen. Vanhojen massiivisten rakenteiden ja luonnonmukaisen ilmanvaihdon ominaisuudet ovat ylivoimaisia nykyisiin verrattuina. Yhteiskunnallamme ei ole varaa ylimitoitettuun korjaamiseen. Rakennuksia on suojeltava tarpeettomalta lisäeristämiseltä ja koneellistamiselta. (22.3.2016)

Lue lisää ja kommentoi

VIHERVUOSI 2016 – Gröna Året 2016 on alkanut   

  
Tänä vuonna vietetään Vihervuotta. Vihervuosi 2016:n teema ”KESTÄVÄ SUOMALAINEN MAISEMA – minun maisemani maalla ja kaupungissa” koskettaa meitä kaikkia monella eri tasolla.  Teemavuosi kannustaa ja innostaa niin yksittäisiä kansalaisia kuin yhdistyksiä ja yrityksiäkin huomioimaan lähiympäristön ja viheralueiden tärkeyden hyvinvoinnille ja kestävälle kehitykselle. Teemavuosi kutsuu kaikkia osallistumaan ja tekemään parempaa ja kestävämpää maisemaa. Tule sinäkin mukaan – osallistu ja vaikuta. (15.2.2016)

Lue lisää ja kommentoi

Yli 30 vuotta arkeologisten kenttätöiden esittelypäiviä Museovirastossa

Museovirasto on järjestänyt kesän arkeologisten kenttätöiden esittelypäiviä pitkään, yli 30 vuotta. Pienimuotoinen arkeologien tilaisuus on kasvanut mittavaksi tapahtumaksi, johon nykyään osallistuu niin arkeologian ammattilaisia, harrastajia kuin menneisyydestä kiinnostuneita kansalaisiakin. Myös tilaisuuden sisältö on kehittynyt. Ensimmäinen päivä painottuu arkeologisten kenttätöiden laatuasioihin ja lyhyeen seminaariin ajankohtaisesta, kenttätöihin liittyvistä teemasta. Toisena päivänä kuullaan eri toimijoiden tekemien arkeologisten kenttätöiden tuloksia. Osana kenttätöiden esittelypäiviä järjestetään myös Arkeologian harrastajatapaaminen. Se on lähtöisin arkeologian harrastajien toiveesta saada Museovirastolta tietoa ja neuvoja harrastamisen kannalta tärkeistä asioista. (25.1.2016)

Lue lisää ja kommentoi

Määrärahaleikkaukset murentavat suomalaista kulttuuriperintöä

Viime syksyn uutisia olivat Museoviraston määrärahojen ja museoiden valtionosuuksien leikkaukset ja niiden seuraukset. Uutisissa painottuivat museoiden sulkemiset. Museoiden avoinna pitäminen ja siihen liittyvä näyttely- ja tapahtumatoiminta on yleisölle näkyvintä toimintaa, mutta Museoviraston ja museoiden toiminta on paljon muutakin ja leikkausten seuraukset vaikuttavat koko yhteiskuntaan, myös hallitusohjelmaan kirjattuun työllisyyden turvaamiseen. Valtio saneeraa henkilöstöään kovalla kädellä ja monet virastot ovat toimintakyvyttömyyden partaalla. Rahaa on kohta vain seiniin ja kalliisiin valtionhallinnon keskitettyihin palveluihin. Tekijöitä ei ole. (5.1.2016)

Lue lisää ja kommentoi