Kohti tervettä rakentamista: tutkimuksia, tietoa ja kokemuksia on

Rakentaminen, korjaaminen ja purkaminen puhuttavat: julkiset hankkeet ovat kalliita, aikataulut venyviä, kosteusongelmat hallitsemattomia, kiinteistöjä jää tyhjilleen. Kärjekkäät otsikot keräävät lukijoita ja kärjistävät asenteita. Siksi kannattaisi paneutua tutkimuksiin, kokemuksiin ja ohjeistuksiin, joita terveellisistä ja turvallisista rakennuksista, niiden hoidosta, korjaamisesta ja ongelmien selvittämisestä on julkaistu valtava määrä. Kaikki ei ole pielessä, kaikki rakennukset ja koulut eivät ole korjauskelvottomia tai ihmiset sairaita ja rakentajat holtittomia. Lue lisää ja kommentoi

Valinnat ja vaikuttaminen puhuttavat Euroopan arkeologeja

Arkeologisen kulttuuriperintöhallinnon eurooppalaiset asiantuntijat kokoontuivat Ateenan Akropolis-museossa maaliskuussa EAC:n (Europae Archaeologiae Consilium) eli Euroopan arkeologisen neuvoston 18. yleiskokoukseen ja symposiumiin. Tämänvuotisena teemana oli arkeologisen kulttuuriperinnön suojelua ja tutkimusta koskevien valintojen tekeminen. Aihe on ajankohtainen meilläkin. Symposiumissa Suomen kannalta kiinnostavia olivat erityisesti kokoelmapolitiikkaa, strategioita, kenttätyön laatua ja arkeologisia toimijoita käsittelevät esitykset. (4.5.2017)

Lue lisää ja kommentoi

Sitähän se kaikki on: kansainvälistä strategiatyötä ja kompromisseja Euroopan neuvostossa

Kansainvälinen yhteistyö on usein rakenteiden hahmottamista ja kielimuurien ylittämistä, niin kulttuuriperintöalallakin. Omassa työssäni olen saanut viime vuodet olla mukana hienon historian ja monien saavutusten sävyttämän Euroopan neuvoston kulttuuriperintötyössä, yhtenä virkamiehenä 47 jäsenmaan edustajien joukossa. (10.4.2017)

Lue lisää ja kommentoi

Luvaton kajoaminen vaurioitti yli 90 muinaisjäännöstä vuosina 2010-2015

Kaikki muinaisjäännökset ovat suoraan muinaismuistolain nojalla rauhoitettuja. Muinaisjäännökseen saa koskea vain lain nojalla annetulla luvalla. Tästä huolimatta muinaisjäännöksiä vaurioituu vuosittain ja samalla menetetään korvaamatonta tietoa menneisyydestämme. Eniten vauriota tapahtuu metallinetsinharrastuksen ja metsätaloustöiden yhteydessä ja syynä on usein tietämättömyys. Samalla menetetään tietoa menneisyydestämme. Tietoa muinaisjäännöksistä on kuitenkin kaikkien helposti saatavissa. (18.1.2017)

Lue lisää ja kommentoi

Kartoille ja kartoilta kadonnut asutus

Historiallisen ajan maaseutu on noussut viime vuosina yhdeksi tärkeimmistä arkeologisista tutkimuskohteista. Sitä mukaan kun tietomme maaseudun asutuksesta on lisääntynyt, on ymmärretty, että vanhat kartat kuvaavat ennen kaikkea vain tiettyä hetkeä ja kartoittajan verottajalta saamaa tehtävää. Monet asutushistorialliset kohteet eivät näy kartoilla mitenkään tai vain välillisesti. Verottajaa eivät ole kiinnostaneet kauan sitten käytöstä jääneet ja unohtuneet tilat. Tilasta voi olla muistona vain hevoshaka, pellon tai niityn nimi, peltokuvio tai riihitontti. Tällaisia kyliä ovat mm. viime vuosien keskeisimmät tutkimuskohteet Espoon Mankby ja Vantaan Gubbacka. (2.1.2017)

Lue lisää ja kommentoi

Uusia kohteita Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloihin

Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloihin on valittu uusia kohteita kuubalaisesta rumbasta bangladeshilaiseen opiskelijatapahtumaan. Suomi osallistui Etiopiassa pidettyyn kokoukseen tarkkailijana. Suomessa kansallisen tason luettelointia on tehty Elävän perinnön wikiluettelon avulla helmikuusta 2016 lähtien. (9.12.2016)

Lue lisää ja kommentoi

Tervemenoa ”kollektiivinen muisti”

Museotyön murros ja museo-käsitteen sisältö puhuttivat Museoalan Teemapäivillä. Museoammattilaiset luovat nahkaansa ja etsivät uusia rajoja nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa. Teemapäivillä kannustettiin miettimään museotoimintaa täysin puhtaalta pöydältä uudelleen. On selvää, ettei ajattelussa enää voi nojata kollektiiviseen muistiin. Museon tulee olla moniääninen ja mahdollistaa osallistuminen sulkematta pois mitään ihmisryhmiä. (24.10.2016)

Lue lisää ja kommentoi

Kehittäminen ja käyttö ovat parasta suojelua Olympiastadionillakin

Viime päivinä mediassa on uutisoitu Helsingin Olympiastadionin muutos- ja korjauskustannusten noususta. Nousua selittävät rakentamisen kuumentuminen, riskien huomioiminen tarjouksissa sekä rakennuksen tutkimusten ja koerakentamisen tulokset. Hanke on poikkeuksellisen vaativa niin rakentajille, suunnittelijoille kuin rakennuttajillekin, mutta sitä on valmisteltu huolella ja ammattitaidolla. Tavoitteena on parantaa stadionin käytettävyyttä siten, että myös sen arkkitehtoniset arvot otetaan huomioon. Hankkeen taloudelliset vaikutukset pääkaupunkiseudulle ja Suomelle on todettu niin myönteisiksi, että hanke on kokonaistaloudellisesti erittäin hyödyllinen. (20.10.2016)

Lue lisää ja kommentoi

Valtion yhteisten tieto- ja viestintätekniikkapalveluiden käytöstä valtava lasku Museovirastolle

Museovirasto on valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain perusteella velvoitettu hankkimaan ko. palvelut uudelta valtion toimijalta Valtorilta. Lasku Museovirastolle on valtava. Valtorin hinnastojen perusteella tehtyjen laskelmien mukaan viraston vuotuiset ICT-kustannukset nousevat 291 prosenttia. Pakollisten muutosten seurauksena vuosikustannukset ovat nousemassa 400 000 eurolla. Lisäksi joudutaan vielä maksamaan huomattavat summat palvelujen siirrosta Valtorille. Millä rahoitamme kasvavat kulut? Lakkauttamalla palveluita kansalaisille ja viranomaisille, vai lopettamalla hallitusohjelman mukaiset digitalisaatiota edistävät kehitystoimet vai sulkemalla taas museoita? (19.10.2016)

Lue lisää ja kommentoi

Mistä Museotilastot kertovat?

Museotilasto vuodelta 2015 on valmistunut ja kertoo erilaisten lukujen valossa kuinka paljon ennalta määriteltyjä ja mitattavissa olevia asioita Suomen museoissa tuona vuonna oli. Kun lukuja tarkastellaan pidemmällä aikavälillä, ne kertovatkin jo paljon enemmän museoiden toiminnan kehityksestä ja muutoksista. Aikasarjat eivät kuitenkaan yksistään riitä osoittamaan, mitä muutosten taustalla on. Tilastodatan rinnalle olisi kiinnostavaa tuoda myös muuta olemassa olevaa tietoa, niin määrällistä kuin laadullistakin. (18.10.2016)

Lue lisää ja kommentoi

Helli hylkyjämme!

Sukeltajaliitto täyttää tänä vuonna 60 vuotta ja tämä vuosi on merkkivuosi myös suomalaiselle meriarkeologialle ja hylkysukelluksen ja meriarkeologian harrastukselle. Hylyt ovat yhteistä kulttuuriperintöämme joka kuuluu kaikille. Ne säilyvät ja niistä saadaan parhaiten tietoa sukellusharrastajien ja ammattilaisten hyvällä yhteistyöllä. (10.10.2016)

Lue lisää ja kommentoi