Museovirasto 2018 logo
 Museoviraston blogi
Tähän blogiin kirjoittavat Museoviraston pääjohtaja ja muut asiantuntijat kulttuuriperintöalan ja museoalan asioista ja ilmiöistä.

RSS

Etusivu


Arkisto


2020
2019
2018
2017
2016
2015
2014
2013

Linkit


Museoviraston verkkosivut

Museovirasto Facebookissa

Museoviraston blogit ovat muuttaneet


Museoviraston asiantuntijoiden kirjoituksia voit jatkossa lukea ja kommentoida
Museoviraston verkkosivuilla osoitteessa www.museovirasto.fi


Saavutettavuus
Tämä sivu on arkistoitu 15.9.2020.
Sisältöä ei enää päivitetä, eikä kaikki sisältö ei välttämättä ole saatavilla tai saavutettavissa.
Selvitämme mahdollisuutta julkaista vanhat kirjoitukset Museoviraston uusilla, saavutettavammilla sivuilla.
Palautetta sivuston saavutettavuudesta voit lähettää osoitteeseen kirjaamo@museovirasto.fi.


Vanhat blogikirjoitukset




Restauroinnissa tarvitaan tietoa

Valtio omistaa huomattavan määrän kansallisia monumentteja sekä muita kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja historiallisesti merkittäviä kohteita. Kohteiden hoito, kunnossapito ja restaurointitoiminta ovat alan suunnannäyttäjiä maassamme. Valtion toiminta omissa kohteissaan pyrkii olemaan esimerkillistä ja ohjaamaan kaikkea arvokohteiden parissa tehtävää työtä.

Valtio restauroi II -seminaarissa valtion restaurointikohteita käsiteltiin otsikolla “Mitä tietoa tarvitaan?”


Finlandia-talon julkisivujen uusimisen pitkä polku

Finlandia-talon kokonaisvaltainen peruskorjaus on alkamassa. Talon toiminnallisuutta parannetaan ja talotekniikka uusitaan, näin laajasti ensimmäistä kertaa. Hankkeessa uusitaan myös julkisivun marmori. Vaikka marmorin osuus hankkeen kokonaiskustannuksista on vain selvästi alle kymmenen prosenttia, rakennuksen julkisivumateriaalin aiemmat vaiheet ovat lämmittäneet keskustelun ja mielipiteet myös nyt. Päätyminen esitettyyn marmorilaatuun on ollut pitkä polku.

Historia on tässä!

Elämme historiallisia aikoja! – näin on moni kuvannut pandemian aikaista olotilaamme. Tunne historian osaksi tulemisesta on erityinen. Kansallismuseon merkitys on nähty yhteiskunnallisesti niin tärkeäksi, että museon pitkään valmisteleman laajennuksen toteutus on kirjattu nykyiseen hallitusohjelmaan.

Poikkeusolot poikivat kekseliäisyyttä


Saisiko olla polkkaa olohuoneessa, etäjammailua Kaustisen viulistien kanssa tai metsäjoogaa Suomen Kansan Vanhojen Runojen parissa? Poikkeusolot ovat poikineet monenlaisia innovaatioita elävän perinnön yhteisöissä.

Lastuja Lapinlahdesta


Museoviraston kulttuuriympäristöpalvelujen osastojohtaja Mikko Härö kirjoittaa ajatuksia ja näkemyksiään Lapinlahden alueen kehittämisen herkästä tilanteesta sekä omasta roolistaan keskustelussa.


Perinteiden tärkeys korostuu poikkeusaikana


Koronavirus kohtelee paitsi ihmisiä, myös perinteitä eri tavoin. Kriisi on osoittanut sen, miten tärkeitä perinteet ihmisille ovat, ja miten muuntautumiskykyisiä ne tarvittaessa voivat olla.


Helsinki Gardenin alueen muutoksen on oltava hallittu


Museovirasto on valittanut Helsingin hallinto-oikeuteen kaupungin päätöksestä, joka mahdollistaa Helsinki Garden -hankkeen toteuttamisen Olympiastadionin pohjoispuolelle. Museovirasto käyttää valitustietä harvoin, eikä tässäkään tapauksessa ole kyse alueen kehittämisestä sinänsä vaan hankkeen mittakaavasta. Alue on historialtaan ja rakennuksiltaan maamme keskeisintä urheilu-, virkistys- ja viherympäristöä. Ei ole yhdentekevää, miten sitä vaalitaan ja täydennetään.
Lue lisää ja kommentoi

Mitä ovat yhteiskunnan kannalta kriittiset tehtävät kulttuuriperintötyössä?


Valmiuslain voimaantulon yhteydessä huomiota on kiinnittänyt se, että myös muistiorganisaatioissa on yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittistä henkilöstöä.Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa kulttuuripalveluiden ylläpitäminen ja kulttuuriomaisuuden suojelu katsotaan henkisen kriisinkestävyyden kannalta keskeiseksi. Mitä tämä tarkoittaa kulttuuriperinnön työtehtävissä?

Rukoushuone – korjausvelkaa vai yhteisön pyhäkkö?


Kiinteistöstrategioiden laatiminen ja kiinteistöjen salkuttaminen on nykyaikaa. Pyrkimyksenä on tavallisesti vähentää rakennusten ja tilojen määrää. Valtio ja kunnat ovat toimineet näin jo 1990-luvulta lähtien, ja seurakunnat ovat samoilla jäljillä. Kiinteistövarallisuuden tarkastelu johtaa valitettavan usein luopumaan myös kulttuurihistoriallisesti merkittävistä rakennuksista.

Valtion tehtävät lisääntyivät 1800-luvun jälkipuoliskolta alkaen teollistumisen, talouden, tieteiden ja taiteiden kehityksen sekä kansalaisyhteiskunnan muotoutumisen johdosta. Erityisen voimakas oli murros sotien jälkeen. Hyvinvointivaltiota luotiin mm. virastoja, hoivalaitoksia, tutkimuslaitoksia ja yliopistoja rakentamalla sekä muun julkisen sektorin, kuten kulttuuritoiminnan ja -rakentamisen ohjauksella ja tuella.

Saamelaisarkeologian tutkimusta yhteistyönä


Millään organisaatiolla ei ole kokonaisvastuuta saamelaisalueen arkologisesta tutkimuksesta. Pitäisikö Museoviraston kantaa siitä suurempi vastuu vai olisiko se pikemminkin Siidan tehtävä?


Hallitusohjelma: poimintoja kulttuuriympäristön näkökulmasta


Hallitusohjelmassa (3.6.2019) ei ole montakaan kulttuuriympäristöön tai kulttuuriperintöön suoraan kohdistuvaa tai nimettyä tavoitetta.Kulttuuriympäristö on kuitenkin läsnä laajassa joukossa tavoitteita, niin voimavarana kuin yhtenä hallitusohjelman tavoittelemien muutosten kohteena.

Lue lisää ja kommentoi
 

Uskonnollinen kulttuuriperintö, Euroopan perintö tulevaisuudelle

Kooste ja näkökulmia alan konferenssista Pariisissa 11.‒13.10.2018
Museovirasto valmistelee parhaillaan yhteistyössä kumppaneidensa kanssa kirkollisten rakennusten hoito-opasta. Erikoistutkija Satu Kähkönen kävi kuulemassa miltä uskonnollisen kulttuuriperinnön tila eurooppalaisittain näyttää. (25.2.2019)
Lue lisää ja kommentoi