Blogi6

Tähän blogiin kirjoittavat Museoviraston pääjohtaja ja muut asiantuntijat kulttuuriperintöalan ja museoalan asioista ja ilmiöistä.

RSS



Arkisto


2015
2014
2013

Linkit


Museoviraston verkkosivut

Museovirasto Facebookissa

Tervemenoa ”kollektiivinen muisti”


Kostet ja EhantiMuseotyön murros ja museo-käsitteen sisältö puhuttivat Museoalan Teemapäivillä. Museoammattilaiset luovat nahkaansa ja etsivät uusia rajoja nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa. Teemapäivillä kannustettiin miettimään museotoimintaa täysin puhtaalta pöydältä uudelleen. On selvää, ettei ajattelussa enää voi nojata kollektiiviseen muistiin. Museon tulee olla moniääninen ja mahdollistaa osallistuminen sulkematta pois mitään ihmisryhmiä. (24.10.2016)

Lue lisää ja kommentoi


Kehittäminen ja käyttö ovat parasta suojelua Olympiastadionillakin


Olympiastadionin ikoninen torniViime päivinä mediassa on uutisoitu Helsingin Olympiastadionin muutos- ja korjauskustannusten noususta. Nousua selittävät rakentamisen kuumentuminen, riskien huomioiminen tarjouksissa sekä rakennuksen tutkimusten ja koerakentamisen tulokset. Hanke on poikkeuksellisen vaativa niin rakentajille, suunnittelijoille kuin rakennuttajillekin, mutta sitä on valmisteltu huolella ja ammattitaidolla. Tavoitteena on parantaa stadionin käytettävyyttä siten, että myös sen arkkitehtoniset arvot otetaan huomioon. Hankkeen taloudelliset vaikutukset pääkaupunkiseudulle ja Suomelle on todettu niin myönteisiksi, että hanke on kokonaistaloudellisesti erittäin hyödyllinen. (20.10.2016)

Lue lisää ja kommentoi


Valtion yhteisten tieto- ja viestintätekniikkapalveluiden käytöstä valtava lasku Museovirastolle


Museoviraston ICT-kulut viiden vuoden aikanaMuseovirasto on valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain perusteella velvoitettu hankkimaan ko. palvelut uudelta valtion toimijalta Valtorilta. Lasku Museovirastolle on valtava. Valtorin hinnastojen perusteella tehtyjen laskelmien mukaan viraston vuotuiset ICT-kustannukset nousevat 291 prosenttia. Pakollisten muutosten seurauksena vuosikustannukset ovat nousemassa 400 000 eurolla. Lisäksi joudutaan vielä maksamaan huomattavat summat palvelujen siirrosta Valtorille. Millä rahoitamme kasvavat kulut? Lakkauttamalla palveluita kansalaisille ja viranomaisille, vai lopettamalla hallitusohjelman mukaiset digitalisaatiota edistävät kehitystoimet vai sulkemalla taas museoita? (19.10.2016)

Lue lisää ja kommentoi


Mistä Museotilastot kertovat?


Museotilasto 2015Museotilasto vuodelta 2015 on valmistunut ja kertoo erilaisten lukujen valossa kuinka paljon ennalta määriteltyjä ja mitattavissa olevia asioita Suomen museoissa tuona vuonna oli. Kun lukuja tarkastellaan pidemmällä aikavälillä, ne kertovatkin jo paljon enemmän museoiden toiminnan kehityksestä ja muutoksista. Aikasarjat eivät kuitenkaan yksistään riitä osoittamaan, mitä muutosten taustalla on. Tilastodatan rinnalle olisi kiinnostavaa tuoda myös muuta olemassa olevaa tietoa, niin määrällistä kuin laadullistakin. (18.10.2016)

Lue lisää ja kommentoi


Helli hylkyjämme!


Kronprins Gustav Adolf RA 058 2Sukeltajaliitto täyttää tänä vuonna 60 vuotta ja tämä vuosi on merkkivuosi myös suomalaiselle meriarkeologialle ja hylkysukelluksen ja meriarkeologian harrastukselle. Hylyt ovat yhteistä kulttuuriperintöämme joka kuuluu kaikille. Ne säilyvät ja niistä saadaan parhaiten tietoa sukellusharrastajien ja ammattilaisten hyvällä yhteistyöllä. (10.10.2016)

Lue lisää ja kommentoi


Seurasaaren rakennuskonservoinnin työryhmä sai palon tervanpolttoon


01 ladontaSeurasaaren rakennuskonservoinnin työryhmä tutustui heinäkuussa Ylikiimingissä aidon hautapolttoisen mäntytervan valmistukseen. Tervan polton taito on sitä kulttuuriperintöä, josta myös Museovirastolla on hyvä olla näppituntumaa. Seurasaaressa hautatervaa käytetään puunsuojauksessa ja Seurasaaren ulkomuseoon kuuluu myös kaksi tervahautaa. (26.9.2016)

Lue lisää ja kommentoi


Aineeton kulttuuriperintö: perinnetiedot ja -taidot kestävän kehityksen moottoreina


Unescon esiteen kansikuvaAineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen kuudes yleiskokous pidettiin toukokuun lopulla Unescon päämajassa Pariisissa. Sopimuksen toimintaohjeistoon liitettiin tiukan väännön jälkeen laaja kestävää kehitystä ja aineetonta kulttuuriperintöä käsittelevä osio. Siinä käsitellään aineettoman kulttuuriperinnön yhteyksiä mm. sosiaaliseen ja taloudelliseen kehitykseen, ympäristön kestävään käyttöön sekä rauhan edistämiseen. Elävällä perinnöllä - niillä tiedoilla, taidoilla ja käytännöillä, joita ihmiset ovat kehittäneet omissa elinympäristöissään - on merkitystä yhteiskunnan kehitykselle laajemminkin. (16.6.2016)

Lue lisää ja kommentoi


Vaalan Lamminaho vaalii pohjoispohjalaista talonpoikaiskulttuuria


Lamminaho 1Vaalassa vietettiin lauantaina 11. kesäkuuta 2016 Lamminahon talon museotoiminnan 20-vuotisjuhlaa. Museoviraston pääjohtaja Juhani Kostet piti tilaisuuden juhlapuheen, jossa hän kertoi miten Lamminaho päätyi museotilaksi ja mikä merkitys sillä on tänä päivänä. Lamminaho on museo, jonka toiminnasta vastaa Vaalan kunta. Toiminta on elävää ja museossa järjestetään paljon tapahtumia ja toimintaa. Lamminahon tärkein tehtävä on siirtää pohjoispohjalaista kulttuuriperintöä tulevillekin sukupolville. (15.6.2016)

Lue lisää ja kommentoi


Suosta ylös – Kosteikkojen ja soiden kulttuuriperintö esiin


Liisteritilän nostoKosteikot ovat uhanalaisia ympäristöjä. Niitä uhkaavat mm. turpeenotto, ojitukset, soiden hakkuut ja ruoppaukset. Tärkeiden luontoarvojen ohella kosteikkojen turve-, lieju- tai tulvasedimenttien syvyyksissä piilottelee myös kulttuuriperintöä. Kosteikkojen kulttuuriperintö on historiallisen, kansatieteellisen ja arkeologisen tutkimuksen lähdeaineistoa, jota ei ole saatavilla muualla. Museovirastossa uskotaan, että kokonaisvaltainen näkemys, joka kattaa luonto-, maisema ja kulttuuriarvot sekä aineettomat arvot edistää parhaiten myös kosteikkojen kestävää turvaamista. Kosteikkojen suojelu edistää niiden käyttöä virkistyksen, kokemusten, elämysten ja tutkimuksen ympäristöinä. Suomi, yksi Euroopan soisimmista maista, voisi olla tässä edelläkävijänä myös kansainvälisesti. (9.6.2016)

Lue lisää ja kommentoi


Kansallismuseo – korvaamaton, lumoava ja yllätyksellinen!


Vesi 2010Tänä vuonna 100 vuotta täyttävä Suomen kansallismuseo on uudistunut ja uudistuu vauhdilla. Museo haluaa elää ajassa ja tarjota monenlaisia ja kokonaisia elämyksiä. Kansallismuseon ns. brändipersoonan määreet ovat korvaamaton, lumoava ja yllätyksellinen, ja näitä määreitä sovelletaan myös Kansallismuseon uuteen näyttelystrategiaan, jota on tietoisesti uudistettu ja päätetty laajentaa vaihtuvien näyttelyjen ohjelmistoa myös taiteen puolelle. Jo tämä kevät on osoittanut, että suunta näyttäisi olevan oikea. Kritiikkiäkin on tullut, mutta valtaosa asiakkaista on kokenut uudistuksen tarpeelliseksi ja hyväksi. (1.6.2016)

Lue lisää ja kommentoi