Hallitusohjelma: poimintoja kulttuuriympäristön näkökulmasta

Hallitusohjelmassa (3.6.2019) ei ole montakaan kulttuuriympäristöön tai kulttuuriperintöön suoraan kohdistuvaa tai nimettyä tavoitetta. Sana kulttuuriperintö esiintyy kerran, valtioneuvostotason kulttuuriperintöstrategiassa. Ilmaisua kulttuuriympäristö käytetään sitäkin kerran, maankäyttö- ja rakennuslain yhteydessä: ”Vaalitaan kulttuuriympäristöjä.” Museo-sana on mukana kolmesti.

Kulttuuriympäristö on kuitenkin läsnä laajassa joukossa tavoitteita, niin voimavarana kuin yhtenä hallitusohjelman tavoittelemien muutosten kohteena.

Ilmastonmuutos, globalisaatio, kaupungistuminen, väestön ikääntyminen ja teknologinen kehitys – ihminen ja yhteiskunta, kestävyys ja tietopohjaisuus – siinä uuden hallitusohjelman avainsanoja, kiperiä kysymyksiä ja lähtökohtia. Tuore hallitusohjelma on ympäristön kannalta merkittävä, kunnianhimoinenkin. Ilmastovaikutusten huomioon ottaminen on myös kulttuuriympäristön vaalimisen keskeinen mahdollisuus ja samalla haaste.

Kestävää yhteiskuntaa palveleva kulttuuriperintöstrategia

Hallitusohjelmaan kirjattu valtioneuvostotason kulttuuriperintöstrategia on hyvä jatko Kulttuuriympäristöstrategialle, jonka kausi päättyy 2020. Ohjelman otsikko ”Osallistava ja osaava Suomi: sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta” on hengeltään samansuuntainen kuin kulttuuriperintöpolitiikan suuntaviivoja piirtävä, perintömme yhteiskunnallista merkitystä korostava Faron puiteyleissopimus. Samaa henkeä toivomme kulttuuriperintöstrategiaan.

Kulttuuriperintöstrategia ei ole vain kulttuuripolitiikkaa, vaan koskee kaikkien hallinnonalojen vastuuta perinnöstämme. Valmistelu tulee toteuttaa tavoitteita vastaavilla periaatteilla, laajalla ja kansalaisetkin tavoittavalla osallistumisella. Valtavirtaistava kulttuuriperintöstrategia on hyvin linjassa eurooppalaisen kulttuuriperintöpolitiikan kanssa. Esimerkiksi komissio on kannustanut jäsenmaita juuri politiikkasektoreita yhdentävien ohjelma-asiakirjojen laatimiseen – ja mikä sen osuvampaa Suomen EU-puheenjohtajuuskauden alkaessa piakkoin.

Alueellisen kulttuuriympäristökentän tulevaisuus

Museolain ja museoiden valtionosuusuudistus on edellisen hallituskauden suuri saavutus. Se vahvistaa alueellista museokenttää ja koko maan kattavaa kulttuuriympäristötehtävien hoitoa. Alueellisten vastuumuseoiden merkitys korostunee entisestään alueellisen ympäristöhallinnon uudistuksen jäädessä hallitusohjelmassa yhä auki, ainakin vuoden 2020 loppuun saakka. Kiinnostavaa on sekin, että hallitus lupaa kompensoida Veikkauksen edunsaajille, museoille niiden mukana, arpajaislain vaikutuksesta mahdollisesti vähenevät määrärahat. Esimerkiksi viemällä niitä asteittain budjettivaroihin.

Maankäyttöä ja rakentamista koskeva lainsäädäntö uudistuu

Tietoon perustuva päätöksenteko on uudessa hallitusohjelmassa vahvemmalla sijalla kuin aiemmin viljellyt sujuvoittaminen ja normien purku. Näin myös maankäyttö- ja rakennuslain uudistamisessa, joka on keskeinen lainsäädäntöhanke kulttuuriympäristön suojelun kannalta. Sen jatkaminen parlamentaarisessa valmistelussa, yhteydet suojelulainsäädäntöönkin huomioon ottaen, on käynnissä ja saa jatkovahvistuksen hallitusohjelmassa. Muinaismuistolain tai muun kulttuuriperintösäännöstön uudistamista ei hallitusohjelmassa mainita, mitä ei pitäne tulkita siten, etteivätkö nekin etenisi. Muinaismuistolaki kun on itsessään jo muinaisjäännös.

MRL:n uudistamisen linjaukset pysyvät entisellään. Pääasioita ovat hiilineutraalius, luonnon monimuotoisuus, rakentamisen laatu sekä digitalisaatio. Tietoon perustuva kaavoitus saa tukea: ”Kaavoitus perustuu kattaviin vaikutusarvioihin. Alueiden käytön laillisuuden valvonta säilyy viranomaistoimintana vähintään nykytasolla.” Ohjelmassa todetaan kaavahierarkian säilyvän. Tätä ei sinänsä pidä tulkita siten, etteivätkö eri tasojen kaavojen luonne, sisältövaatimukset tai suhteet toisiinsa voisi muuttua nykyisestä.

Digitaalisuus on kaavoituksen ja myös erilaisen luvittamisen – sen yhden luukun – keskeinen ulottuvuus tulevaisuudessa. Tämä luo puitteet ja vaatimuksia myös Museoviraston ja museoiden kulttuuriympäristötiedon käytölle ja toimintatavoille. Kulttuuriympäristötiedon käytettävyys, laatu ja avoimuus ovat entistäkin tärkeämpiä työmme vaikuttavuudelle.Meidän on oltava osa digitalisoituvia maankäytön ja rakentamisen prosesseja.

Jo rakennettuun sitoutuu huomattava määrä luonnonvaroja

Museoviraston näkökulmasta oleva rakennettu ympäristö sellaisenaan on merkittävä voimavara, jo käytettyjä luonnonvaroja, joita ei pidä tuhlata pois. Mitkä ovat rakennusmateriaalien tuottamisen, rakentamisen, käytön ja korjaamisen ilmastovaikutukset, entä hallitusohjelmassa tuettavien purkamisten, materiaalien kierrätyksen ja mahdollisten korvaavien rakennusten ilmastovaikutukset, tai suhde rakennusperinnön säilyttämiseen? Näitä sekä rakennussuojelun ekologisuutta on hyvä tarkastella kokonaisvaltaisesti, kriittisesti ja tutkien. Näin varmistetaan se, ettei esimerkiksi lisäpanoksia energiatehokkuuteen käytetä siten, että rakennustekniset ongelmat yhä lisääntyvät ja rakennusperintöä tuhoutuu.

Rakentamisen laatua koskevat kirjaukset ovat tärkeitä kulttuuriympäristön kestävyyden kannalta. Ne kytkeytyvät nykyhetken ja huomisen rakennusperintöön. Hallitusohjelmassa tunnistetaan, että rakentamisen ja korjaamisen ilmastovaikutuksista tarvitaan lisää tutkittua tietoa. Rakentamisen vähähiilisyys, energiatehokkuus sekä sisäilmaongelmien vähentäminen ovat tavoitteina. Yksittäisistä nostoista arvostamme toteamusta painovoimaisen ilmanvaihdon merkityksestä.

Uusi hallitus lisää ja helpottaa puurakentamista, haluten kaksinkertaistaa sen määrän. Tämä mm. vahvistaa hiilinielua sekä helpottaa rakennusmateriaalien kierrätystä.  Tässä on ilmeisiä mahdollisuuksia myös perinteisen, jo koetellun rakentamisen oppien ja osaamisen uusintamiselle.

Panostukset luontoympäristöön vaikuttavat kulttuuriperintöön

Monet ohjelman panostukset ympäristöön ja luontoon vaikuttavat myös kulttuuriperintöön. Metsien, soiden, vesien ja muun luonnon suojeluun ohjataan lisää rahoitusta. Vesien tilaa ja mm. kalanhoitovelvoitetta laajennetaan ja luonnon monimuotoisuuden huomioon ottamista kaavoituksessa vahvistetaan. Ohjelman kirjauksista mm. ”Jatketaan luontaisen kierron palauttamista rakennettuihin vesistöihin kansallisen kalatiestrategian mukaisesti” ja ”Puretaan vaellusesteitä…” ja ”Toteutetaan ohitusratkaisuja” haastavat meidätkin yhä aktiivisemmin vuorovaikutukseen sekä yhdentämään luonto- ja kulttuuriperintöintressejä.

Ilmasto- ja energiapolitiikan osana laaditaan maankäyttösektorin ilmasto-ohjelma. Sen hiilinielujen tila ja kehitys ovat kansainvälisenkin huomion kohteena. Ohjelma kattaisi mm. metsät, suot ja maatalousmaan.  Niiden kestävyys, kuten jatkuvapeitteinen metsänhoito sekä maaperään tai suoluontoon puuttumisen minimointi istuvat myös kulttuuriympäristön, erityisesti maisemiemme vaalimiseen. Maisemaan liittyy myös tavoite tuulivoiman lisäämisestä, maa-alueilla markkinalähtöisesti, merialueilla rakentamisen edellytyksiä parantamalla. Museovirasto pitää tätä hyvänä, kunhan ne kaikkien herkimmät maisemat voidaan yhä jättää voimakkaan rakentamisen ulkopuolelle.

Kansallispuistojen verkostoa laajennetaan, ja Metsähallituksen luontokohteiden korjausvelkaa kavennetaan. Nähtäväksi jää, tarkoittaako tämä myös Metsähallituksen kansallispuistoissa ja muualla hallinnoimia kulttuuriperintökohteita, joiden korjausvelka on jopa 70 miljoonaa euroa.

Kaivoslainsäädännön uudistamisen lähtökohtana on ympäristönsuojelun tason parantaminen, kaivosten toimintaedellytysten varmistaminen sekä paikallisen hyväksyttävyyden ja vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen. Tavoitteena on ottaa jatkossa huomioon suunnitellun kaivoksen ympäristövaikutukset mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, toivottavasti luonnon ohella myös kulttuuriperintöön kohdistuvat vaikutukset.

Alueiden ja infrastruktuurin kehittäminen edellytys myös kulttuuriympäristöjen säilymiselle

Väyliin panostetaan: perusväylänpidon rahoitustasoa nostetaan pysyvästi ja sen pitkäjänteisyyttä lisätään. Panostus ulottuu myös alempitasoiseen väylästöön, millä on suora yhteys maan eri osien elinvoiman turvaamiseen. Museoviraston odotuksena on, että väylänpidon rahoitus riittää myös liikenteen kulttuuriperintökohteiden hoitoon sekä niiden pysymiseen Väyläviraston hallinnassa.

Aluepolitiikka, aluekehitys on muutenkin vahvasti mukana hallitusohjelmassa. Sen kirjauksiin on erityisesti kulttuuriympäristötehtävissä toimivien alueellisten vastuumuseoidenkin hyvä kiinnittyä. Vaikkapa siihen, että alueita kehitetään niiden omien vahvuuksien pohjalta, alueellisia voimavaroja yhteen kooten. Hallitusohjelmassa tunnistetaan myös kaupunkien erityinen merkitys: hallituskaudella laaditaan esimerkiksi Kansallinen kaupunkistrategia, kiinnitetään huomiota lähiöiden kehittämiseen ja kestävään kaupunkikehitykseen. Kasvavien kaupunkiseutujen haasteiden ohella hallitus haluaa monin tavoin tukea väestöltään vähenevien alueiden asumista, elinkeinoja ja infrastruktuuria. Tämä on perusedellytys myös niiden kulttuuriympäristöjen turvaamiselle.

Valtion kiinteistöstrategian ja toimitilapolitiikan kokonaisarviointi olisi tarpeen

Kulttuuriympäristön kannalta kiinnostavia ovat myös liikuntapaikkoihin, puolustushallinnon kiinteistöjärjestelmään sekä sote- ja pelastustoimen kiinteistöjen tilajohtamiseen liittyvät kirjaukset. Samoin Terveet tilat -ohjelman jatko ja uusi ohjelma kulttuuritilojen käytön tehostamiseksi. Senaatti-kiinteistöille perustetaan tytärliikelaitos Puolustuskiinteistöt, minkä tavoitteena on mm. toimitilakustannusten nousun väheneminen. Puolustusvoimien käytössä on merkittävästi valtion rakennusperintöä, ja odotamme kiinnostuneina, miltä sen tulevaisuus tässä yhteydessä näyttää. Olisimme mieluusti nähneet myös kirjauksen valtion kiinteistöstrategian ja toimitilapolitiikan kokonaisarvioinnista, myös suojelukohteiden käytössä pysymisen turvaamiseksi.

Kulttuuriin satsataan, syystä

Hallitusohjelmaan on kirjattu pyrkimys kasvattaa kulttuurin ja taiteen määrärahojen osuutta valtion budjetissa asteittain yhteen prosenttiin pitkällä aikavälillä. Kulttuuriympäristöjä koskevat myös panostukset kulttuurimatkailuun ja siihen kytkeytyen maailmanperintökohteisiin sekä arkkitehtuuripoliittisen ohjelman toteuttaminen. Suoraan Museoviraston työhön liittyvät myös sitoutuminen Kansallismuseon laajennukseen sekä maininta huolehtia aineettoman kulttuuriperinnön suojelusta. Suomen kansallisteatteri ansaitsee uudistamisensa, ja Arkkitehtuuri- ja designmuseota on syytä viedä kohti toteutusta.

Maailman paras julkinen hallinto

Hallituksen tavoitteena on maailman paras julkinen hallinto. Sen tueksi hallitus valmistelee julkisen hallinnon strategian, jolla tavoitellaan julkisen hallinnon läsnäolon vahvistamista suomalaisten arjessa koko maan alueella molemmilla kansalliskielillä, digitaalisen esteettömyyden kehittämistä ja selkeän hallinnollisen kielen käytön laajentamista. Oman osaamisen päivittäminen ja valmiudet oppia uutta on nostettu työelämätaitojen kärkeen. Museovirasto on mieluusti aktiivisesti mukana tässä hallinnon kehittämistyössä.

Mikko Härö, Ulla Salmela

(2.6.2019)

Sotien jälkeinen rakentaminen on arkiympäristöämme. Sen ominaispiirteitä on vaalittava myös yhdyskuntarakennetta tiivistettäessä sekä korjausrakentamisessa ja rakennusten energiatehokkuuden kohentamisessa. Kuvassa Helsingin Merihaka.

Kansallismuseon lisärakennus sisältyy hallitusohjelmaan. Onkin jo aika, laajennus on ollut esillä 1916 alkaen. Sen arkkitehtikilpailua ratkotaan parhaillaan.

Luonnonsuojelu on vahvasti esillä hallitusohjelmassa. Se vastaa Museovirastonkin intressejä monin tavoin, esimerkiksi soissamme säilyneen arkeologisen kulttuuriperinnön turvaamisen osalta. Kuva Torronsuon kansallispuistosta.

Pahoin vanhentuneen muinaismuistolain uudistamista ei mainita hallitusohjelmassa mutta se toteutunee alkavalla hallituskaudella.