Museovirastossa työ elävän perinnön parissa on jatkunut läpi poikkeusolojen. Esimerkiksi osana Unescon aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisen sopimuksen kansallista toimeenpanoa perustetut Elävän perinnön ringit ovat kokoontuneet etäyhteyksien kautta, ja osallistujia on ollut mukana ympäri Suomen. Elävän perinnön rinkejä on yhteensä neljä: käsityörinki, luontorinki, kansanmusiikin ja kansantanssin rinki sekä suullisen perinteen rinki. Niissä on mukana kymmeniä toimijoilta useista eri järjestöistä ja yhdistyksistä sekä koulutusta järjestäviltä tahoilta.

Elävän perinnön ringit ovat verkostoja, joissa perinteenharjoittajat sekä perinteeseen liittyvästä tutkimuksesta, dokumentoinnista, koulutuksesta ja tallentamisesta vastaavat toimijat kohtaavat. Ringit järjestävät muun muassa erilaisia seminaareja sekä tekevät monenlaista dokumentointi-, julkaisu- ja kehittämistyötä. Vielä edellisissä rinkikokoontumisissa tuskin kukaan olisi voinut uskoa, että kevään 2020 rinkikokouksissa käsiteltäisiin laajasti toimijoiden kokemuksia pandemiaksi räjähtäneen tartuntataudin vaikutuksista heidän toimintaansa sekä näistä vaikutuksista selviytymistä.

Kun kokouksia on pidetty etäyhteyksin, on moni kauempana Helsingistä asuva ollut iloinen siitä, että muista aikataulukiireistä huolimatta on voinut osallistua vaivattomammin yhteiseen kokoontumiseen. Perinteiden äärelle onkin voinut kokoontua poikkeusaikana yhteen fyysisestä eristäytymisestä huolimatta.

Polokkarit-kansantanssiryhmän Poikkeustilapolkka on villinnyt ihmisiä ympäri maailman suomalaisen kansantanssin pariin. Fyysisen etäisyyden säilyttämisen henkeen sopivan Poikkeustilapolkan suunnittelu ja koreografia ovat ryhmää johtavan tanssinopettaja-koreografi Hanna Poikelan käsialaa. Katso video!

Rinkien toiminta ja niiden jäsenyhdistyksistä ja -järjestöistä sekä eri koulutuksenjärjestäjiltä kantautuneet kuulumiset ovat olleet erittäin innostavia ja rohkaisevia. Ne ovat paljastaneet sen, mikä valtava luovuus ja muutosvoima ihmisissä piilee. Toimijat eivät ole antaneet periksi haastavissakaan tilanteissa: vaikka kansantanssien tanssiminen ja kansanmusiikin soittaminen vaativat lähtökohtaisesti fyysistä kontaktia, on niitä mahdollisuus harjoitella myös kotona videoyhteyden ja synkronoidun musiikin avulla.

Muun muassa Kaustisen kansanmusiikkijuhla on jouduttu kokoontumisrajoitusten vuoksi perumaan heinäkuulta. Kävijöitä varten on kuitenkin perustettu My Kaustinen -Facebook-ryhmä, johon on nopeasti kerääntynyt yli kaksi ja puoli tuhatta festivaalin pitkäaikaista kävijää fiilistelemään festivaaleja ja soittamaan yhdessä.

Myös muut järjestöt eri ringeissä ovat perustaneet jäsenistölleen omia yhteydenpitokanavia, kuten Facebook-ryhmiä, jotka ovat lisänneet osallisuutta ja luoneet synergiaa yhteiseen etätekemiseen. Erilaisia poikkeustila-aineiston keruita on laitettu pystyyn, ja niihin on myös osallistuttu aktiivisesti. Esimerkiksi Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kansalliskirjasto ja Svenska Litteratursällskapet sekä monet museot ovat polkaisseet käyntiin omat korona-aiheiset keruunsa.

Unesco on puolestaan kerännyt elävän perinnön parissa toimivien tahojen kokemuksia koronaviruspandemian vaikutuksista toimintaansa ja perinteisiin eri puolilla maailmaa. Niin ikään käsityöringissä syntyi nopeasti Käsityökevät2020-keruu Taitoliiton, Suomen käsityön museon ja Itä-Suomen yliopiston koordinoimana. Taitoliitossa on puolestaan teetetty Kotona käsin tehty 2020 -merkkejä, joita käsityöntekijät voivat ommella tänä keväänä tekemiinsä käsitöihin ja dokumentoida samalla harrastustaan tai ammattiaan poikkeusoloissa.

Kun harrastaminen on siirtynyt verkkoon, monet järjestöt, kuten luontorinkiin kuuluvat Suomen Partiolaiset, ovat aktivoituneet ja tuottaneet materiaalia erityisesti sellaisten lasten iloksi, joilla ei ole ennestään yhtään harrastusta. Suomen ladun turvalliseen ulkoiluun oheistava Vastuullisen ulkoilijan etiketti lähti niin ikään nopeasti viraaliksi. Suullisen ringin kokoontuessa aivan poikkeustilan alussa Joensuun Kalevalaiset Naiset olivat jo lanseeranneet puhelinvirpomiskampanjan, jotta riskiryhmiinkin kuuluvat saisivat tuttujen lasten virpomistervehdyksen turvallisesti poikkeusaikanakin.

Yhteisöllisyys, välittäminen ja elävän perinnön tuoma osallisuus sekä sen merkitys arjessa ovatkin korostuneet poikkeustilassa ja rinkien toiminnassa. Etäkokoustaminen on mahdollistanut yhä useampien läsnäolon rinkikokouksissa ilman, että koko päivää on täytynyt käyttää matkustamiseen. 

Poikkeusaika on tiivistänyt myös yhteistyötä eri rinkien välillä: hyviä kokemuksia ja käytäntöjä toiminnasta pandemian aikana on kerätty ja välitetty eteenpäin. Onnistumisista on jaettu oppia myös toisiin rinkeihin, ja Museovirastolla elävän perinnön työssä on muovattu myös omaa toimintaa rinkikokoontumisissa toimijoilta saadun palautteen ja oppien seurauksena.

Rinkien jäsenyhdistykset ovat sopeuttaneet toimintaansa poikkeusaikana onnistuneesti, ja kyenneet säilyttämään toimintansa merkityksen tai löytämään siitä uuden ulottuvuuden. Kokemukset kentältä ovat osoittaneet, että elävän perinnön parissa toimivat tahot ja niihin kiinnittyvät ihmiset ovat saaneet perinteistä mielekästä sisältöä, rutiineja, osallisuutta ja iloa omaan poikkeusajan arkeensa.

Tempauksissa ja kampanjoissa on pyritty laajasti tavoittamaan myös niitä, jotka eivät ole älylaitteiden saavutettavissa tai harrastusten tarjoamassa tukiverkossa. Rinkitoiminta onkin yhdistänyt perinteenharjoittajia eristysrajojen ja karanteenimääräysten yli. Monet ovat saaneet kokea uudenlaista yhteisöllisyyttä perinteiden äärellä fyysisestä etäisyydestä huolimatta.

Poikkeusaikana perinteiden parissa syntynyttä uudenlaista yhteisöllisyyttä ja osallisuutta on syytä vaalia senkin jälkeen, kun yhteiskunta voidaan kokonaan avata.