Tähän blogiin kirjoittavat Museoviraston pääjohtaja ja muut asiantuntijat kulttuuriperintöalan ja museoalan asioista ja ilmiöistä.EtusivuArkisto2020 2019 2018 2017 2016 2015 2014 2013 LinkitMuseoviraston verkkosivut Museovirasto Facebookissa | Tänä vuonna vappuperinteisiin kuuluvat foliopallot tuottavat iloa
etävappuun, ja niitä ihaillaan kotona. Haikalaa ulkoilutettiin
perinteisessä vappusäässä vuonna 2015. Kuva: Sakari Kiuru, Historian
kuvakokoelma, Museovirasto. CC BY 4.0 Perinteiden tärkeys korostuu poikkeusaikanaKoronavirus kohtelee paitsi ihmisiä, myös perinteitä eri tavoin. Poikkeusaikana luontoharrastus ja käsitöiden tekeminen tuntuvat
kukoistavan. Sen sijaan monen esittävän taiteilijan ammatti ja
toimeentulo ovat vaakalaudalla, samoin kuin tapahtumanjärjestäjien ja
monien museoiden talous. Etätyöläisillä taas on ollut yhtäkkiä aikaa
leipoa karjalanpiirakoita tai ottaa viimeinkin haltuun kaapin päällä jo
pitkään pölyttynyt instrumentti. Verkossa meemintekijät ovat huvitelleet
hullunkurisilla oivalluksilla kaiken kieltämisestä
vessapaperitaiteeseen ja -urheiluun. Kaikki toiminta on samaan aikaan
pysähtynyt ja toisaalta jatkuvassa liikkeessä. Kriisin
pitkittyessä monia arkisia asioita onkin alettu tarkastella uudesta
näkökulmasta. Kriisi on osoittanut sen, miten tärkeitä perinteet
ihmisille ovat, ja miten muuntautumiskykyisiä ne tarvittaessa voivat
olla. Hyvä osoitus tästä on virpomisperinne, joka sai nopeasti erilaisia
etämuotoja jo aivan poikkeusajan alussa. Moni varmasti
muistaakin omasta lapsuudestaan, miten virpomavitsoja ja trulliasuja
valmisteltiin samalla, kun palmusunnuntaita ja virpomaan pääsyä
kuumeisesti odotettiin. Tänä palmusunnuntaina lenkillä saattoi tulla vastaan talojen pihateiden viereen
virpomavitsoja varten asetettuja ämpäreitä sekä valtavia kulhoja, joista
innokas virpoja saattoi ottaa palkakseen suklaamunia. Vappupallon valitseminen oli lapsena mieleenpainuva kokemus, vaikka valinnanvaraa oli vain värissä. Volker von Bonin, Historian kuvakokoelma, Museovirasto. CC BY 4.0. Vappuriemua videoyhteydelläPerinteet eivät kuitenkaan ole tärkeitä vain lapsille. Ihmiset eivät normaalioloissa kokoonnu piknikille sattumalta juuri vappuna, vaan se on heille tärkeä osa ja vuodesta toiseen toistuva tapa viettää kevään ja työn juhlaa. Kokoontuminen tiettyihin paikkoihin istumaan ja nauttimaan keväästä läheisten ihmisten kanssa hyvän ruuan ja juoman merkeissä vappuna onkin nimenomaan perinne. Tänä vuonna kokoontuminen ei kuitenkaan ole mahdollista ihmisten hengen ja terveyden suojelemisen vuoksi, vaan perinteelle olennainen osa on korvattava etäyhteyksin tapahtuvalla toiminnalla tai jätettävä ensi vuoteen. Sisäministeriö ja poliisi ovat lanseeranneet Virtuaalivappu-kampanjan, jonka samannimisille sivuille kerätään vaihtoehtoisia tapoja viettää vappua. Facebookissa on perustettu yhteisöllisiä parveke- ja etävapputapahtumia, joihin toisilleen entuudestaan tuntemattomatkin ihmiset voivat kokoontua nauttimaan vappuriemusta yhdessä turvallisesti kotoaan käsin. Tänä vappuna kaikenlainen parveilu on ehdottomasti kielletty. Jo haurastunut Manta saa viettää vappunsa rauhassa, kun se lakitetaan virtuaalisesti. Kuva: Teuvo Kanerva, Historian kuvakokoelma, Museovirasto. CC BY 4.0 Teekkarit ovat siirtäneet monia perinteisiä vappurituaalejaan
myöhemmäksi syksyyn, sillä niiden suorittaminen etänä on joko mahdotonta
tai ei tunnu olennaisella tavalla samalta. Koko vappua ei ole
kuitenkaan peruttu: Mantan virtuaalilakitusta voi seurata
verkkostriiminä ja lasin kuplivaa nostaa ystävien kanssa videoyhteyden
välityksellä. Myös uudet vapunvieton tavat
osoittavat sen, miten mukautuvaisia ja merkityksellisiä perinteet ovat
ihmisille. Ne kiinnittävät ihmisen osaksi yhteisöä ja ympäröivää
yhteiskuntaa. Niistä voi saada voimaa ja merkitystä, jonka avulla
selviytyä vaikeiden aikojen yli hankalassa arjessa. Perinne voi tarjota
ihmiselle jonkin suuremman kontekstin, johon hänen on mahdollista kokea
kuuluvansa. Perinteiden avulla voi kokea osallisuutta sellaisessa
yhteisössä, johon haluaa identifioitua. Elävä perintö on meiksi tulemistaMeiltä kuitenkin perutaan toivottavasti vain yksi perinteisesti vietetty vappu. Samaan aikaan on hyvä muistaa se, että yhä tänäkin päivänä maailmassa on paljon ihmisiä, joille meidän poikkeustilamme on normaalitila. On yhä paljon kokonaisia kansoja tai vähemmistöryhmiä, jotka eivät virallisen auktoriteetin päätöksellä saa harjoittaa omia perinteitään tänä keväänä, ensi syksynä tai ensi vuonnakaan. Siksi on tärkeää, että on kansainvälisiä sopimuksia, joilla perinteiden harjoittamista ja suojelua turvataan. Tällainen on esimerkiksi Unescon sopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta, jota Museovirasto Suomessa koordinoi. Vaikka monia perinteisiä juhlia voidaankin viettää Suomessa etänä, ainakaan kaikkien perinteiden etäharjoittaminen ei välttämättä jatku laajamittaisena enää silloin, kun ihmiset voivat taas kokoontua yhteen. Kuluva kevät osoittanut, että ihmisillä on edelleen tarve tavata toisiaan ja tulla kohdatuksi fyysisessä maailmassa. Hanna Puro
|