Rakentaminen, korjaaminen ja purkaminen puhuttavat: julkiset hankkeet ovat kalliita, aikataulut venyviä, kosteusongelmat hallitsemattomia, kiinteistöjä jää tyhjilleen. Kärjekkäät otsikot keräävät lukijoita ja kärjistävät asenteita. Siksi kannattaisi paneutua tutkimuksiin, kokemuksiin ja ohjeistuksiin, joita terveellisistä ja turvallisista rakennuksista, niiden hoidosta, korjaamisesta ja ongelmien selvittämisestä on julkaistu valtava määrä. Kaikki ei ole pielessä, kaikki rakennukset ja koulut eivät ole korjauskelvottomia tai ihmiset sairaita ja rakentajat holtittomia.
Rakennus ei ole auto, mutta rakennuskaan ei pelaa, jollei sitä vuosittain katsasteta, huolleta ja korjata. Jos kone köhii, on tutkittava missä on vika, muuten korjauskulut menevät hukkaan. On autoja, joita on huolella hoidettu ja ne ovat tuhansien kilometrien jälkeenkin turvallisia. Rakennuksenkin elinkaari sisältää useita korjauskierroksia – tärkeää on muistaa, että vaikka jotkut osat kuluvat nopeammin, toiset osat ovat pitkäikäisiä.
Koulurakennustakin on vastuullisesti ylläpidettävä, ja sitä on tehtävä jatkuvasti. Ulkoistetusta ja vähän väliä kilpailutetusta ylläpidosta jää uupumaan rakennuksesta ja sen käyttö- ja korjaushistoriasta kertyvä kokemus. Rakennusten huollon ja ylläpidon kehittäminen on kaikkien yhteinen tarve ja etu.
Kansa- ja peruskoululla on luotu hyvinvointiyhteiskunnan perustaa. Lapsille ja nuorille on taustasta riippumatta haluttu tarjota tasa-arvoiset mahdollisuudet. Kouluverkko on ollut tiheä ja koulut lähellä koteja. Jos kouluja puretaan ja uutta palveluverkostoa rakennetaan niin, että koulut ovat kaukana ja oppilasmäärät suuria, alkavatko ne, joilla siihen on mahdollisuus, karttaa tällaisia kouluja?
Koulu rakennuksena on muuntunut vuosikymmenten saatossa, opetusmenetelmät ovat uudistuneet. Vanhatkin koulutalot ovat sopeutuneet opetuksen muutoksiin ja tukeneet luovaa kehitystä. Vuosisatojen ikäinen, miksei siis vain vuosikymmenten ikäinen ympäristö voi olla yhtä innostava oppimisympäristö kuin tuliteräkin.
Hallitus on ilmoittanut aloittavansa Terveiden tilojen vuosikymmen -toimenpideohjelman ja vie sen eduskuntaan pääministerin ilmoituksella. Onko toimenpideohjelma yhtä kuin purkuohjelma?
Mitä on resurssiviisaus, kestävä kehitys? Miten purkaminen kuormittaa luontoa, miten uudisrakentaminen kuormittaa ympäristöä tai miten rakennusmateriaalien kierrätys on hoidettu. Yhteiskunta ja maailma tarvitsevat kestävää kuluttajaa. Kuinka sellaista kasvatat, jos tuttuja ja tärkeitä, käyttö- ja korjauskelpoisia ympäristöjä ja rakennuksia puretaan. Kestävyyteen oppimista tukevat lähiympäristöstä koettu vastuunkanto, jatkuvuus, turvallisuus ja sitä kautta saavutettu vahva identiteetti.
Lisää tietoa: koulurakennus.fi
Hilkka Högström, erikoistutkija Sirkkaliisa Jetsonen, yliarkkitehti Museovirasto
(20.6.2017) |
Musisointia Rajakylän ala-asteella 1979. Kuva: Museovirasto / JOKA.
Välipala luokkahuoneessa 1972. Kuva: Museovirasto / JOKA. |