Malmin lentoasema – tämän päivän puukaupunki

Museovirasto on syyskuun lopussa puoltanut lausunnossaan tiukasti Malmin lentoaseman suojelua rakennusperintölailla. Osastonjohtaja Mikko Härö kertoo blogitekstissään taustoja Museoviraston näkemyksille.

Kullakin ajalla on omat, sille leimalliset suojelukeskustelunsa ja konfliktinsa. Puukaupunkiemme tulevaisuus puhutti 1960–1970-luvuilla. Nyt niiden säilyneet osat ovat yksi kulttuurimme erityispiirteistä ja olemme niistä ylpeitä. Vanha Rauma on maailmanperintöluettelossa, Vanha Porvoo yksi Suomen turistimagneeteista. Tampereen verkatehtaan suojelukiista hävittiin 1970-luvulla, mutta itse asia eli teollisen perinnön vaaliminen kaatui eteenpäin. Mitä kaupunki olisi ilman Tammerkosken teollista maisemaa? Tamperelaisiakin houkuttaa sen saaminen myös maailmanperinnöksi.

Malmin lentoasema on tämän päivän puukaupunkimme ja verkatehtaamme, joka on 1990-luvulla tunnistettu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriperinnöksi. Jo 1970-luvulta alkaen kaupunki on häätänyt kenttää pois. Lentoaseman säilymisedellytyksiä on 2000-luvun kuluessa heikennetty kaupungin ja valtion yhteisymmärryksellä. Viimeisin kurjuus oli ilmailun toimijoiden häätäminen ulos komeasta 1930-luvun lentokonesuojasta.

Helsingin uudessa yleiskaavassa lentoasema on yksi uusista rakentamisalueista. Kaava edellyttää silti myös valtakunnallisten kulttuuriympäristöjen huomioimista. Yleiskaava ja siihen perustuva asemakaavoitus eivät ota riittävästi huomioon lentoaseman ominaispiirteitä. Kysymys liittyy varsinaisen kenttäalueen säilyttämiseen ja riittävään huomioimiseen kaavoituksessa. Jos ilmailu vaihtuu asumiseen, ei ominaispiirteiden turvaaminen toteudu. Lentoasemalla kaava mahdollistaa rakennusten suojelun mutta ei sen ytimen eli itse lentokentän säilymistä.

Malmin lentoasema on kansainvälisesti ainutlaatuista kulttuuriperintöä. Maailmalla kehittyi 1930-luvulta alkaen tunnusomainen arkkitehtuurinsa, josta on tullut olennainen osa uutta rakennustaidetta ja rakennustekniikan historiaa. Kentät muodostivat nykyaikaisen ilmasatamien verkoston. Malmi rakennettiin portiksi muualle Eurooppaan ja muualta maailmasta Suomeen. Lentokenttä oli Helsingille ja koko maalle symbolisestikin merkittävä. Malmin lentoasema oli yksi ensimmäisiä maailmassa, jossa terminaali siipineen, lentokonesuoja sekä kompassiruusun tapaan toisiaan leikkaavat kestopäällystetyt kiitoradat on sommiteltu yhtenäisen ja keskitetyn kokonaissuunnitelman mukaan.

Lentoaseman vaiheet liittyvät historiamme murroksiin ja arkeen; valmistautumiseen vuoden 1940 olympialaisiin, sotavuosien ilmapuolustukseen, valvontakomission aikaan, Helsingin olympialaisiin 1952 ja yleisilmailumme kehitykseen. Seutulan (Helsinki-Vantaan) lentoasema korvasi Malmin siviili-ilmailussa 1950-luvun mittaan. Malmin kenttä jatkoi yleisilmailukenttänä ja on ollut sen ehdoton keskus koko maassa tähän hetkeen asti – ja on edelleen. Sotavuosina 1939–1944 Malmi oli tärkeä Helsingin ja koko etelärannikon ilmapuolustuksessa.

Malmin lentoasema on valittu kansainväliseen valikoimaan, joka esittelee suomalaisen modernismin merkkiteoksia 1920-luvun lopulta 1970-luvulle. World Monuments Fund on vuosina 2004 ja 2006 sisällyttänyt lentoaseman luetteloonsa sadasta maailman uhanalaisimmasta kulttuuriperintökohteesta. Europa Nostra on 2016 todennut lentoaseman yhdeksi Euroopan seitsemästä uhanalaisimmasta kulttuuriperintökohteesta. Kulttuuriperintömme saa harvoin näin viisasta ja arvovaltaista kansainvälistä huomiota ja tunnustusta.

Arvata voi, ettei lakisuojeluprosessi johda myönteiseen ratkaisuun. Kielteisessä päätöksessä tullaan muodollisesti argumentoimaan, että lentoaseman tulevaisuus on ratkaistavissa kaupungin käsissä olevan kaavoituksen kautta. Lisäksi tullaan viittamaan strategiseen maankäyttöön. Todetaan, että kaavoitus sovittaa eri intressejä yhteen eikä kaikkea voi suojella. Päätös tehdään yhdyskuntarakenteen tiivistämisen nimissä, monokulttuurin merkeissä diversiteetin sijaan.

Lailla rakennusperinnön suojelusta on haluttu turvata rakennetun kulttuuriympäristön ajallinen ja alueellinen monimuotoisuus, vaalia sen ominaisluonnetta ja erityispiirteitä sekä edistää sen kulttuurisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Ympäristömme ja kulttuurimme kansallinen ja kansainvälinen kiinnostavuus syntyy sen erityispiirteistä ja monimuotoisuudesta, ei siitä tavallisuudesta jota Malmin asuinrakentaminen parhaimmillaankin tulee edustamaan.

Mikko Härö
osastonjohtaja, Kulttuuriympäristöpalvelut
(3.10.2017)

Malmi on ollut Airveteran Oy:n omistaman ja DC-yhdistys ry:n operoiman DC-3:n kotikenttänä. Konetyyppi on ilmailuhistorian klassikko siinä missä Malmin lentoasemakin.

Lentoaseman hangaari on 80 vuoden jälkeenkin vaikuttava rakennus, erityisesti, jos se täynnä lentokoneita. Näin ei enää näytä olevan.

Malmin lentoasema on ollut vuosikymmeniä yleisilmailun, ammatti- ja harrastuslentäjien keskus.

Malmin lentoaseman terminaalin kierreportaat

Terminaalin kaksi kierreporrasta ovat vaikuttava yksityiskohta rakennuksen hienossa arkkitehtuurissa.

Terminaalirakennus on hangaarin ohella lentoaseman keskeinen historiallinen rakennus. Senkin merkityksen turvaaminen edellyttää kontekstin eli ilmailukäytössä olevan lentokentän säilyttämistä.

Arkisto

Linkit