Blogi6

Tähän blogiin kirjoittavat Museoviraston pääjohtaja ja muut asiantuntijat kulttuuriperintöalan ja museoalan asioista ja ilmiöistä.

Arkisto




2016
2015
2014
2013


Linkit


Museoviraston verkkosivut

Museovirasto Facebookissa

Malmin lentoasema – tämän päivän puukaupunki


Museovirasto on syyskuun lopussa puoltanut lausunnossaan tiukasti Malmin lentoaseman suojelua rakennusperintölailla. Osastonjohtaja Mikko Härö kertoo blogitekstissään taustoja Museoviraston näkemyksille.

Kullakin ajalla on omat, sille leimalliset suojelukeskustelunsa ja konfliktinsa. Puukaupunkiemme tulevaisuus puhutti 1960–1970-luvuilla. Nyt niiden säilyneet osat ovat yksi kulttuurimme erityispiirteistä ja olemme niistä ylpeitä. Vanha Rauma on maailmanperintöluettelossa, Vanha Porvoo yksi Suomen turistimagneeteista. Tampereen verkatehtaan suojelukiista hävittiin 1970-luvulla, mutta itse asia eli teollisen perinnön vaaliminen kaatui eteenpäin. Mitä kaupunki olisi ilman Tammerkosken teollista maisemaa? Tamperelaisiakin houkuttaa sen saaminen myös maailmanperinnöksi.

Malmin lentoasema on tämän päivän puukaupunkimme ja verkatehtaamme, joka on 1990-luvulla tunnistettu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriperinnöksi. Jo 1970-luvulta alkaen kaupunki on häätänyt kenttää pois. Lentoaseman säilymisedellytyksiä on 2000-luvun kuluessa heikennetty kaupungin ja valtion yhteisymmärryksellä. Viimeisin kurjuus oli ilmailun toimijoiden häätäminen ulos komeasta 1930-luvun lentokonesuojasta.

Helsingin uudessa yleiskaavassa lentoasema on yksi uusista rakentamisalueista. Kaava edellyttää silti myös valtakunnallisten kulttuuriympäristöjen huomioimista. Yleiskaava ja siihen perustuva asemakaavoitus eivät ota riittävästi huomioon lentoaseman ominaispiirteitä. Kysymys liittyy varsinaisen kenttäalueen säilyttämiseen ja riittävään huomioimiseen kaavoituksessa. Jos ilmailu vaihtuu asumiseen, ei ominaispiirteiden turvaaminen toteudu. Lentoasemalla kaava mahdollistaa rakennusten suojelun mutta ei sen ytimen eli itse lentokentän säilymistä.

Malmin lentoasema on kansainvälisesti ainutlaatuista kulttuuriperintöä. Maailmalla kehittyi 1930-luvulta alkaen tunnusomainen arkkitehtuurinsa, josta on tullut olennainen osa uutta rakennustaidetta ja rakennustekniikan historiaa. Kentät muodostivat nykyaikaisen ilmasatamien verkoston. Malmi rakennettiin portiksi muualle Eurooppaan ja muualta maailmasta Suomeen. Lentokenttä oli Helsingille ja koko maalle symbolisestikin merkittävä. Malmin lentoasema oli yksi ensimmäisiä maailmassa, jossa terminaali siipineen, lentokonesuoja sekä kompassiruusun tapaan toisiaan leikkaavat kestopäällystetyt kiitoradat on sommiteltu yhtenäisen ja keskitetyn kokonaissuunnitelman mukaan.

Lentoaseman vaiheet liittyvät historiamme murroksiin ja arkeen; valmistautumiseen vuoden 1940 olympialaisiin, sotavuosien ilmapuolustukseen, valvontakomission aikaan, Helsingin olympialaisiin 1952 ja yleisilmailumme kehitykseen. Seutulan (Helsinki-Vantaan) lentoasema korvasi Malmin siviili-ilmailussa 1950-luvun mittaan. Malmin kenttä jatkoi yleisilmailukenttänä ja on ollut sen ehdoton keskus koko maassa tähän hetkeen asti – ja on edelleen. Sotavuosina 1939–1944 Malmi oli tärkeä Helsingin ja koko etelärannikon ilmapuolustuksessa.

Malmin lentoasema on valittu kansainväliseen valikoimaan, joka esittelee suomalaisen modernismin merkkiteoksia 1920-luvun lopulta 1970-luvulle. World Monuments Fund on vuosina 2004 ja 2006 sisällyttänyt lentoaseman luetteloonsa sadasta maailman uhanalaisimmasta kulttuuriperintökohteesta. Europa Nostra on 2016 todennut lentoaseman yhdeksi Euroopan seitsemästä uhanalaisimmasta kulttuuriperintökohteesta. Kulttuuriperintömme saa harvoin näin viisasta ja arvovaltaista kansainvälistä huomiota ja tunnustusta.

Arvata voi, ettei lakisuojeluprosessi johda myönteiseen ratkaisuun. Kielteisessä päätöksessä tullaan muodollisesti argumentoimaan, että lentoaseman tulevaisuus on ratkaistavissa kaupungin käsissä olevan kaavoituksen kautta. Lisäksi tullaan viittamaan strategiseen maankäyttöön. Todetaan, että kaavoitus sovittaa eri intressejä yhteen eikä kaikkea voi suojella. Päätös tehdään yhdyskuntarakenteen tiivistämisen nimissä, monokulttuurin merkeissä diversiteetin sijaan.

Lailla rakennusperinnön suojelusta on haluttu turvata rakennetun kulttuuriympäristön ajallinen ja alueellinen monimuotoisuus, vaalia sen ominaisluonnetta ja erityispiirteitä sekä edistää sen kulttuurisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Ympäristömme ja kulttuurimme kansallinen ja kansainvälinen kiinnostavuus syntyy sen erityispiirteistä ja monimuotoisuudesta, ei siitä tavallisuudesta jota Malmin asuinrakentaminen parhaimmillaankin tulee edustamaan.

Mikko Härö
osastonjohtaja, Kulttuuriympäristöpalvelut
(3.10.2017)
DC-3
Malmi on ollut Airveteran Oy:n omistaman ja DC-yhdistys ry:n operoiman DC-3:n kotikenttänä. Konetyyppi on ilmailuhistorian klassikko siinä missä Malmin lentoasemakin.
 
Malmin lentoaseman hangaari
Lentoaseman hangaari on 80 vuoden jälkeenkin vaikuttava rakennus, erityisesti, jos se täynnä lentokoneita. Näin ei enää näytä olevan.
 
Pienkoneet
Malmin lentoasema on ollut vuosikymmeniä yleisilmailun, ammatti- ja harrastuslentäjien keskus.
 
Malmin lentoaseman terminaalin kierreportaat
Terminaalin kaksi kierreporrasta ovat vaikuttava yksityiskohta rakennuksen hienossa arkkitehtuurissa.
 
Malmin lentoaseman terminaali
Terminaalirakennus on hangaarin ohella lentoaseman keskeinen historiallinen rakennus. Senkin merkityksen turvaaminen edellyttää kontekstin eli ilmailukäytössä olevan lentokentän säilyttämistä.

Kuvat: Mikko Härö, Museovirasto




15 kommentti(a)


Säilyttäkää tämä helmi Helsingissä!!

Save malmi 7.10.2017 15:43

Helsinki kasvattaa lähiöt slummeiksi ja unohtaa ihmisten muut tarpeet kuin katto pään päällä. Onko kuitenkin niin, että kaikki asuminen halutaan keskittää Helsinkiin? Kun Malmin lentokentältä matkaa muutaman kilometrin eteenpäin esim. Porvoon tai Keravan suuntaan aukeaa peltoa ja metsää minne rakentaa. Suositut ulkoilualueet ja luonto sekä Malmin lentokenttä on säilytettävä.

Malmilainen 6.10.2017 23:05

Kiitokset aktiivisesta ja ansiokkaasta blogitekstin kommentoinnista. Olen itse suurella kunnioituksella seurannut Malmin kentän puolustajien, kuten Malmin lentoaseman ystävät ry:n toimintaa. Juuri tällaiselle kansalaistoiminnalle on meillä laajemminkin tarvetta.

Mikko Härö 6.10.2017 15:51

Meneillään on suurin murros ilmailun alalla koskaan. Aikalisän ottaminen tässä kohdassa on järkevin teko. Siirretään kentän alueen käyttösuunnitelmat yhden sukupolven yli. Jos kolmenkymmenen vuoden kuluttua fiksuin vaihtoehto on rakentaa asuntoja kentän alueelle, niin siitä vaan. Nyt kehitys näyttää vahvasti puoltavan lentotoiminnan säilyttämistä. Siihen asti taattakoon lentokentän alueelle rauha jatkaa nykyistä toimintaa ja mahdollisuus tehdä taloudellisesti järkeviä investointipäätöksiä. Rakennusmaata löytyy siihen asti varmasti ympäri pääkaupunkiseudun.

Heikki Kaseva 5.10.2017 14:17

Ihan taviksena vaan otan osaa tähän hienoon keskusteluun. Käymme (monet muutkin) katselemassa kolmella lentokentällä (Hki-Vantaa, Malmi ja Kymi) usein koneita. Jokaisessa niissä on eri tunnelmansa ja jännityksensä. Siitä on muodostunut traditio ja perheen yhteinen harrastus (rentouttava/rauhoittava) vaikka kukaan meistä ei itse lennä. Nyt on uusi sukupolvi kasvamassa ja katseluharrastus jatkuu. Tältä kantilta harvemmin kuulee asiasta puhuttavan, aina vaan negatiivisista melu ym haitoista. Omasta ja aikaisemmista mielipiteistä päätellen on aihetta säästää tämä hieno Helsinki-Malmin lentoasema, historiallinen kulttuuriperintö, tuleville sukupolvillekin.

Sirpa Lepola 5.10.2017 08:57

Mikko Härön esittämien perusteiden tulisi riittää Malmin lentokenttäkokonaisuuden säilyttämiseen. Samoja perusteita ovat esittäneet muutkin säilyttämisen merkityksen nähneet tahot. Tämän kokonaisuuden ARVO KASVAA TULEVAISUUDESSAKIN, toisin olisi paikalle pystytettävien mahdollisesti 30:n vuoden kuluttua purettavien rakennusten.
Toisekseen maapohja on vaihdettava ja valtavaa paalutusta vaativa. Meidän on nähtävä Malmin lentokenttäkokonaisuuden kohdalla nenäämme pitemmälle, Malmi on sälyttämisen arvoinen jo nyt ja se arvo kasvaa joka päivä. Älkäämme tuhotko moniarvoista kohdettamme!

Sirkku Dölle 5.10.2017 08:17

Kiitos, kun huomoit Malmin lentokentän kokonaisuudessaan - myös lajissaan ainoat säilyneet kiitotiet.

Sylvia Uotila 4.10.2017 07:40

Toinen toistaan asiallisempia kommentteja, selontekoja kentän tarpeellisuudesta, ym. ym. tosiasioita on esitetty hyvin pitkään. Onko niin että päättäjätaholla tällaiset asiat siirretään pinon alle ja unohdetaan. Olen kuvitellut että Suomi on tärkein asia meille tavallisille uskollisille ja myös maamme asioita ja hyvinvointia hoitaville tallaajille. Malmi merkitsee meille todella paljon ja sitä ylistetään ulkomaita myöten ja ihmetellään suomalaisten makua hävittää Malmlla oleva kaunis historiallinen ja erittäin tarpeellinen lentokenttä .
Olisi todella mukavaa kun vielä kerran kaivaisitte nämä monet monet pyynnöt ja selonteot esille ja miettisitte mistä saisi paremman meriitin rintaansa.

Paljasjalkainen hesalainen 4.10.2017 00:23

Malmin kenttä tulee säilyttää, joten mikä on se taho, johon tulee vedota? Miksi kaupungissa, jossa on tilaa rakentaa tuhansia ja tuhansia asuntoja muualle, yritetään väkisin tuhota jotain niin arvokasta kuin tuo kenttä edustaa. Ilmeisesti kyse on pienen piirin ahneudesta, hyväveli porukasta, joka haluaa vain vuorata jo rahasta pullistelevat taskunsa vielä suuremmilla summilla ja poliittisesti värittyneistä mielipiteistä, jotka tahot näkevät ilmailun elististisenä ja jättävät huomiotta kaiken muun. Prosessi kentän tuhoamiseksi muistuttaa jo rikollista toimintaa - korruptio tulee ensimmäiseksi mieleen.

PZL Bielsko SZD-50 Puchacz 3.10.2017 22:28

Kaikki syyt puoltavat Malmin lentoaseman säilyttämistä ilmailukäytössä. Mikään, siis MIKÄÄN syy ei puolla sen ottamista rakennusmaaksi.

Timo Lustig 3.10.2017 21:33

Jos ymmärtämättömyydessä tuhotaan historiallinen kulttuuriperintö, Malmin lentoasema asuntorakentamiselle, asiassa on pelkästään häviäjiä.

Veikko Hakaluoto 3.10.2017 21:06

Osastonjohtaja Härön kirjoitus on täyttä asiaa. Malmia ei saa missään tapauksessa pilata, puhumattakaan tuhoamisesta. En lennä enkä käytä Malmia muutenkaan mutta se ei estä ymmärtämästä sen kulttuuri- ja käyttöarvoa. Tähänastisilla toimilla on jo aiheutettu vahinkoa, jota on vaikea korjata.

Juhani Viitasaari 3.10.2017 20:12

Näin mittava kansalaisaktiivisuus ja usean arvovaltaisen kulttuuritahon puolustava kanta pelastaisi minkä tahansa kulttuurikohteen missä tahansa sivistysvaltiossa.

Kyösti Kontio 3.10.2017 19:59

Pormestari Jan Vapaavuori on ottanut voimakkaasti kantaa dynaamisen pääkaupungin puolesta, kuten joidenkin virastojen saamiseksi Suomeen ja etenkin Helsinkiin.
Tuohon kuvaan sopisi myös ponnistelu näin tärkeän, kaupunkikuvaan merkittävästi vaikuttavan ja dynaamisuutta lisäävän toiminnan puolustaminen.
Hänhän on luvannut ottaa asian vielä käsittelyyn, jos pyyntö tulee riittävän korkealta taholta. Mikähän olisi se taho.

Kristiina Järvenpää 3.10.2017 19:24

Erittäin ansiokas kirjoitus, joka kokoaa lyhyessä muodossa yhteen Helsinki-Malmin lentoaseman museaalisen merkityksen toimivana kokonaisuutena. Sen lisäksi Malmilla on Suomen ilmailu- ja ilmapuolustushistoriassa ainoalaatuinen merkitys, suomalaisen siviili-ilmailun koulutuskenttänä, Helsingin sotienaikaisessa ilmapuolustuksessa ja Suomen siviililiikenteen kasvussa. Nykyisin Malmi on edelleen lentojen määrillä mitaten Suomen toiseksi vilkkain lentoasema, jolla toimii muutama kaupallinen lentokoulu sekä useita lentokoulutusta antavia ilmailukerhoja.

Reijo Lamberg 3.10.2017 15:51


Lisää kommentti

Voit kommentoida blogin aihetta käyttämällä alla olevaa lomaketta. Sähköpostiosoitteen antaminen on vapaaehtoista ja se näkyy vain verkkosivujen ylläpitäjille. Kommentti-kentässä ei tarvitse itse laittaa rivinvaihtoja, vaan teksti rivittyy automaattisesti.

Nimi tai nimimerkki
Sähköpostiosoite
Kommentti
Roskapostitarkistus
7 + 1 = (ratkaise tämä laskutoimitus)