Blogi6

Tähän blogiin kirjoittavat Museoviraston pääjohtaja ja muut asiantuntijat kulttuuriperintöalan ja museoalan asioista ja ilmiöistä.

Arkisto




2016
2015
2014
2013


Linkit


Museoviraston verkkosivut

Museovirasto Facebookissa

Luvaton kajoaminen vaurioitti yli 90 muinaisjäännöstä vuosina 2010-2015


Museovirastolta kysytään aika ajoin vaurioituneiden muinaisjäännösten määriä. Samalla halutaan yleensä tietää, miksi ne ovat vaurioituneet. Muinaisjäännökset kertovat meistä ja menneisyydestämme. Sen vuoksi niiden tila ja säilyminen kiinnostavat monia.

Kiinteät muinaisjäännökset on rauhoitettu muinaismuistolailla (295/1963). Erillistä viranomaisen tekemää rauhoittamispäätöstä ei tarvita, vaan muinaisjäännökset on rauhoitettu suoraan lain nojalla. Kiinteään muinaisjäännökseen voi koskea niin, että sitä muuttaa vain lain nojalla annetulla luvalla. Vuonna 2016 Museovirastossa tehdyn selvityksen perusteella vuosina 2010-2015 maassamme vaurioitui ainakin 93 kiinteää muinaisjäännöstä luvattoman kajoamisen vuoksi. Näistä 81 kohdetta oli maalla ja 12 kohdetta vedessä. Jokaisen vaurioitumisen yhteydessä menetettiin menneisyyttämme koskevaa tietoa peruuttamattomasti.

Selvityksen perusteella maalla olevat kohteet olivat vaurioituneet useimmiten metallinetsinnän harrastamisen yhteydessä. Kohteisiin oli tällöin kaivettu erilaisia kuoppia. Ainakin joissakin tapauksissa metallinetsintää oli harrastettu selvittämättä etukäteen, onko paikalla kiinteä muinaisjäännös. Lisäksi ilmeni, että joissakin tapauksissa kiinteän muinaisjäännöksen vaurioituminen liittyi tietoiseen ilman lupaa kaivamiseen. Kohteisiin oli esimerkiksi kaivettu kuoppia, vaikka paikalla on selvästi näkyviä jäännöksiä kuten kirkon raunio. Kiinteitä muinaisjäännöksiä oli myös kaivettu, vaikka niillä oli Museoviraston tai muun toimijan asentama informaatiotaulu ja siinä tietoa kohteesta ja sen rauhoituksesta.

Miltei yhtä paljon kiinteitä muinaisjäännöksiä vaurioitui metsätalouden harjoittamisen yhteydessä. Vaurioituminen oli tapahtunut yleensä metsänuudistamiseen liittyvän metsämaan muokkauksen vuoksi. Jonkin verran vaurioitumisia oli tapahtunut myös metsänhakkuun yhteydessä. Vaurioitumiseen oli johtanut mm. se, että toimijat eivät olleet selvittäneet onko toimenpidealueella muinaisjäännöksiä. Joissakin tapauksissa kohteiden rajauksesta ei oltu hankittu riittävästi tietoa. Lisäksi tiedon kulku eri toimijoiden välillä oli joskus katkennut. 

Myös maankäyttöhankkeiden yhteydessä vaurioitumisia tapahtui jonkin verran. Tällöin esimerkiksi vastaava toimija ei ollut ajatellut alueella olevan kiinteitä muinaisjäännöksiä. Joissakin tapauksissa hankkeissa taas oli tietoa kiinteistä muinaisjäännöksistä, mutta se ei ollut välittynyt kaikille toimijoille. Laajojen maankäyttöhankkeiden yhteydessä onkin hyvä teettää arkeologinen inventointi tai muu vastaava selvitys riittävän ajoissa ja myös saattaa tieto toimijoiden tietoon. Vedenalaiset kohteet olivat useimmiten vaurioituneet ankkuroitumisen tai hylyn osien liikuttelun vuoksi. Hylyistä oli lisäksi saatettu nostaa luvattomasti esineitä.

Useissa tapauksissa vaurioitumisen syyksi ilmeni tietämättömyys rauhoitettujen kiinteiden muinaisjäännösten olemassaolosta. Tästä johtuvaa vaurioitumista kaikki voivat ehkäistä. Tietoa kiinteistä muinaisjäännöksistä löytyy Museoviraston ylläpitämästä muinaisjäännösrekisteristä (http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_default.aspx). Rekisterin palautetoiminnon avulla voi myös antaa kohdetta koskevaa lisätietoa Museovirastolle. Epäselvissä tapauksissa kohteesta voi kysyä Museovirastolta verkkosivujen palautetoiminnon kautta (http://www.nba.fi/fi/palaute)  tai alueen maakuntamuseolta. Yhteyttä Museovirastoon tai maakuntamuseoon kannattaa ottaa myös silloin, jos arvelee löytäneensä ennestään tuntemattoman muinaisjäännöksen. Kysymällä selviää yleensä melko helposti, millaisesta muinaisjäännöksestä on kyse ja mikä sen laajuus on. Samalla selviää, miten toimitaan vaikkapa metallinetsinnän harrastamisen, maankäytön ja metsäntaloustoiminnan yhteydessä.

Kiinteiden muinaisjäännösten säilymiseen vaikuttavat omat valintamme. Niitä ei säilytä yksin lainsäädäntö, jollei toimita vastuullisesti. Vastuullista toimintaa on tiedon hankkiminen etukäteen ja suunnittelu, olipa kyseessä harrastaminen tai maan, metsän tai veden käyttö. Kiinteät muinaisjäännökset antavat tietoa historiastamme ja siitä miten ihminen on Suomen alueella elänyt ja toiminut. Meillä kaikilla on perustuslakiin perustuva oikeus ja vastuu vaikuttaa niiden säilymiseen.

Päivi Maaranen
Erikoistutkija
Museovirasto

(18.1.2017)
Muinaisjäännösten vaurioituminen
Metsäkoneen vaurioittamaa kiinteää muinaisjäännöstä ja sen suoja-aluetta. Kuva Päivi Maaranen, Museovirasto




3 kommentti(a)


Blogitekstiin liittyen on pyydetty vinkkejä siitä, mistä löytää lisätietoa Museoviraston verkkosivuilta.Metallinetsinnän harrastaja löytää tietoa ja oppaan sivuiltamme http://www.nba.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen_kulttuuriperinto/metallinilmaisin ja http://www.nba.fi/sv/kulturmiljo/arkeologisk_kulturarv/metalldetektor_och_arkeologiska_foremal. Maankäytön asioita löytyy puolestaan verkkosivuilta http://www.nba.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen_perinto/arkeologisen_kulttuuriperinnon_suojelu/maankaytto ja http://www.nba.fi/sv/kulturmiljo/arkeologisk_kulturarv/skydd/markanvandning. Metsäntaloustoimintaan liittyvää asiaa on puolestaan sivuilla http://www.nba.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen_perinto/arkeologisen_kulttuuriperinnon_suojelu/metsanhoito ja http://www.nba.fi/sv/kulturmiljo/arkeologisk_kulturarv/skydd/skogsvard. Jos linkit eivät toimi, löytyvät asiat Kulttuuriympäristön alta arkeologisen kulttuuriperinnön kohdasta. Lisätietoa voi sitten tietenkin aina kysyä Museovirastolta.

Päivi Maaranen 20.1.2017 10:24

Museovirasto ja muutkin toimijat viraston kanssa yhteistyössä ovat merkinneet jonkin verran muinaisjäännöksiä maastoon vuosien varrella. Aiemmin merkinnät tehtiin kuparisin kyltein ja nyttemmin merkintä tehdään muovisilla kylteillä. Kylttejä on sekä suomen- että ruotsinkielisinä. Kylttien pystytys vaatii resursseja, samoin niiden kunnossapito. Kylttejä nimittäin mm. sotketaan ja hajotetaan ilkivaltaisesti. Valitettavasti Museoviraston resurssien vähentyminen viime vuosina näkyy myös muinaisjäännösten merkinnän vähentymisenä. Muinaisjäännösten merkintä yhteistyössä Museoviraston kanssa on kuitenkin yksi yhteistyön mahdollisuus mm. yhdistyksille ja muille kiinnostuneille toimijoille. Voisi siis todeta, että kylttejä kyllä on, mutta työvoimaaa niiden pystyttämiseen ja ylläpitoon tarvittaisiin lisää.

Päivi Maaranen 19.1.2017 09:37

Olisiko mahdollista lisätä noita muinaismuistomerkkejä kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin kohteisiin? Tauluun ei tarvitse kirjoittaa että esim.rautakautinen kalmisto vaan että alue on rauhoitettu muinaismuistolain nojalla tai vastaavaa?Taulun ei tarvitse olla kallista pronssia vaan vaikka jotain "liikennemerkki"tavaraa.Tällöin päästäisiin lauseesta "emmä tiennyt"Eikö nuo vankilan porukka tee noita liikennemerkkejä,sinne tarjouskysely :)

Risto Paumo 18.1.2017 21:44


Lisää kommentti

Voit kommentoida blogin aihetta käyttämällä alla olevaa lomaketta. Sähköpostiosoitteen antaminen on vapaaehtoista ja se näkyy vain verkkosivujen ylläpitäjille. Kommentti-kentässä ei tarvitse itse laittaa rivinvaihtoja, vaan teksti rivittyy automaattisesti.

Nimi tai nimimerkki
Sähköpostiosoite
Kommentti
Roskapostitarkistus
9 + 3 = (ratkaise tämä laskutoimitus)