Blogi6

Tähän blogiin kirjoittavat Museoviraston pääjohtaja ja muut asiantuntijat kulttuuriperintöalan ja museoalan asioista ja ilmiöistä.

Arkisto




2016
2015
2014
2013


Linkit


Museoviraston verkkosivut

Museovirasto Facebookissa

Linnanmäen Vekkula kulttuuriperintökohteena


Lasten Päivän Säätiön ylläpitämä Linnanmäki on yksi pääkaupungin tärkeimmistä käyntikohteista niin kaupunkilaisille kuin matkailijoille. Se on ollut sitä vuodesta 1950. Nyt Linnanmäki aikoo purkaa vuodelta 1961 peräisin olevan Vekkulan ja rakentaa tilalle jotain uutta ja vekkulimpaa.

Ylen uutisessa 22.9.2017 säätiön toimitusjohtaja Pia Adlivankin toteaa ymmärtävänsä ihmisten olevan pahoillaan, ettei Vekkulaa enää pystytä remontoimaan. Mutta hei – kaiken ihmisen tekemän voi korjata tai korvata mahdollisimman samankaltaisella.  Meillä on rakennuksia ja jopa puukaupunkeja vuosisatojen takaa, vaikka niille langetettu myös purkutuomioita. Uutuuden ja tehokkuuden tavoitteleminen on pontimena myös Vekkulan tapauksessa.

Tässä kirjoituksessa tarkoituksenamme ei ole pohtia Vekkulaa perinteisen rakennussuojelun vaan omaehtoisen suojelun näkökulmasta. Kulttuuriperinnön vaalimisessa on jatkuvasti vahvistunut käyttöön sekä yhteiseen arvostukseen perustuva suojelu, omaehtoinen toiminta, jossa rakennukset säilyvät ilman muodollista suojelua. Kun jokin koetaan merkitykselliseksi, ei sitä haluta tuhota tai muuttaa.  Kyse on siitä, kuinka paljon Linnanmäki kestää uudistumista kadottamatta yhteyttään siellä käyviin ihmisiin tai perintöönsä. Kärjistäen: saako Linnanmäki purkaa tai muuttaa mitä tahansa.

Älä korjaa sitä, mikä ei ole rikki


Uutisessa todetaan, että Vekkula on Vuoristoradan jälkeen Linnanmäen toiseksi suosituin laite. Nämä kaksi laitetta yhdistävät Linnanmäellä käynnin myös sukupolvet ylittäväksi kokemukseksi.

Vekkulaa on uudistettu moneen otteeseen, vähän kerrallaan ja epäonnistuneempia osia poistamalla. Juuri näin siitä on kehittynyt sukupolvet yhdistävä kokemus. Toimenpidelupaa varten laadittuja piirustuksia nopeasti vilkaisemalla on havaittavissa monta Vekkulasta edelleen löytyvää elementtiä. Niitä ovat esimerkiksi alussa sijaitseva pyörivä lattia, liikkuvat portaat ja vielä nykyisin huipentumaksi jätetty liukumäki. Yhtä tärkeää on se, että Vekkula on sijainnut samalla paikalla ja samassa rakennuksessa koko tämän ajan. Kokemus ei tule olemaan sama, vaikka kaikki yleisön toivomat säilytettävät osat sisällytetään uudisrakennukseen. Eihän Vuoristoradassakaan viehätys ole vain radan kokonaissuunnitelmassa tai hurjassa vauhdissa, vaan vähintään puolet kokemuksesta tulee siitä, että se todellakin on se sama vanha puurakenteinen, tervantuoksuinen ja koliseva reliikki vuodesta toiseen.

Ylen Elävästä arkistosta löytyy Suomen Filmiteollisuuden elokuva ”Päivä Linnanmäellä” vuodelta 1963. Mikä siinä yhdistää kolmea sukupolvea? Tietysti käynti Linnanmäellä ja Vekkulassa. Edelleen kuka tahansa meistä voi käydä siellä, mikä yhdistää meidät menneisiin kävijöihin. Vekkula on elävää kulttuuriperintöä. Elokuvaa katsoessa huomaa, kuinka huvipuiston alue on muuttunut noin viidessäkymmenessä vuodessa lähes tunnistamattomaksi. Puistoa ei voi eikä ole tarvekaan sulloa naftaliiniin. On kuitenkin syytä tunnistaa se, mikä tekee Linnanmäestä sen mitä se on ja pohtia, kuinka paljon ja kuinka nopeasti asioita voi muuttaa ilman, että paikka menettää identiteettinsä ja tunnistettavuutensa. Nyt näyttää siltä, että Vuoristorata tunnistetaan Linnanmäen identiteetin kannalta keskeiseksi, eikä sen purkamisesta ole puhuttu. Ei vaikka se on puurakenteinen, vanhempi kuin Vekkula ja alun perin kaavailtu lyhytikäiseksi.

Arvojen tunnistaminen ja niiden muutosten hallinta


Linnanmäellä tehtiin vuonna 2010 suurempi muutos, kun huvipuiston aluetta laajennettiin koilliseen. Yksi pelisali purettiin ja käynti muun muassa uudelle päälavalle ja uuteen ravintolarakennukseen avattiin. Samalla hajosi hieno onnenveto-, hevosravi-, ampuma- ynnä muiden pelien muodostama promenadi. Näköalatornista on edelleen hahmotettavissa se, millaisen valeperspektiivin kojut muodostivat. Keskellä oli autorata, jonka pienin kulmikkain hehkulampuin valaistut lasikuitufasadit loivat paikalle juhlallisen ja intiimin tunnelman. Nyttemmin näyttää, että meneillään on viime vuosisadan jälkipuolen lasikuitukauden poisto. Se on nähtävissä myös Alppilan puoleisen sisäänkäynnin kiinalaistyylisen Shanghai-pelisalin muuttamisessa puujulkisivuiseksi jokunen vuosi sitten. Vekkulan nykyisessä julkisivuissakin lasikuitukoristeet ovat tärkeitä.

Mitä enemmän Linnanmäen historiaan tutustuu, sen selvemmin huomaa, kuinka paljon alue ja sen attraktiot ovat vaihtuneet. Siksi on varottava nostalgisoimasta – kukapa ei haluaisi palata oman lapsuutensa kesäpäivään, tuntea laitteiden kuohun suonissaan tai hattaran tuoksun nenässään. Sen sijaan on pyrittävä kohteiden kulttuuriarvojen tunnistamiseen ja muutoksen hallitsemiseen, kuten muun kulttuuriympäristön kohdalla.

Voi iloita siitä, että Lasten Päivän Säätiö on tiedustellut yleisöltä mitä vanhasta Vekkulasta pitäisi siirtää uuteen. Vastauksia oli toimitusjohtaja Adlivankinin mukaan tullut ensimmäisellä viikolla yli 6 300. Vekkulalla on siis yleisölle merkitystä. Uutisessa myös korostetaan, ettei rakennus ole homeessa eikä se ole purkamisen syy. On edelleen epäselvää, mitkä ovat syyt toimivan konseptin muuttamiselle. Toivottavasti Linnanmäki julkistaa saamansa palautteen.  Voi olla, että kävijät toivovat täysin uutta kokemusta. Tosin, jos yleisö toivoo vanhan säilyttämistä, toivomme sitäkin kunnioitettavan. Vähän uutta, vähän vanhaa saattaa olla toimivin kompromissi Linnanmäen kulttuuriperinnön kohdalla.

Olli Hakli, projektikoordinaattori
Robin Landsdorff, intendentti

Museovirasto, Kulttuuriympäristöpalvelut-osasto

Lue lisää
Vekkulasta:

Vekkula Linnanmäen verkkosivuilla
Linnanmäen Vekkula puretaan – Jokainen voi vaikuttaa, mitä säilytetään. Yle Uutiset 22.9.2017.
Toimitusjohtaja Linnanmäen Vekkulan purkamisesta: Viikossa tuhansia palautteita, home ei syynä. Yle Uutiset 30.9.2017.

Vuoristoradasta:
Perheyrityksen ikimuistoisin tilaus 100 vuoteen: Linnanmäen Vuoristoradan lankkuja urakoitiin vuoden ajan. Yle Uutiset 15.7.2017.
Linnanmäen vuoristoradan avajaiset. Yle Elävä arkisto.

Linnanmäen huvipuistosta:
Päivä Linnanmäellä. Yle Elävä arkisto.
Linnanmäki Huvipuisto.net-sivustolla

(13.10.2017)
Vekkulan julkisivu nykyasussaan
Vekkulan julkisivu nykyasussaan. Lasikuitu on vahvasti läsnä. Kuva: Olli Hakli

Linnanmäkeä 1960-luvulla
Linnanmäkeä 1960-luvulla. Oikeassa reunassa Vekkulan julkisivu. Kuva: Pekka Kyytinen, Museoviraston Kuvakokoelmat

Vekkulan lasikuituista sivustaa
Vekkulan lasikuituista sivustaa. Tornin ikkunoiden läpi näkyvät eri tahtiin liikkuvat portaat. Kuva: Olli Hakli, Museovirasto

Näköalatorni Panoraama
Näköalatorni Panoraama mahdollistaa pelialueen hienon valeperspektiivin havaitsemisen. Valeperspektiivi luo torimaiselle alueelle liikkeen tuntua. Kuva: Olli Hakli, Museovirasto

Pelit on katettu muodostaen arkadin
Pelit on katettu muodostaen arkadin, joka houkuttelee ihmiset kävelemään ja viihtymään. Valeperspektiivi tiivistää alueen kapeampaan päätyyn, josta 2010 purettiin pelihalli. Nykyään arkadi vuotaa huvipuiston koilliskulmaan. Kuva: Olli Hakli, Museovirasto

Pelialueen keskellä oleva tori
Pelialueen keskellä olevalla torilla on nykyään pienempi lasten autorata. Sen julkisivussa näkyy vielä huvipuistoille ominainen lasikuitukoristelu, joka on tässä selvästi vaatimattomampi kuin aiemmin paikalla sijainneessa isossa törmäilyautoradassa. Kuva: Olli Hakli, Museovirasto




1 kommentti(a)


Hyvä uutinen Mutta Rainbow myös pitää saada takaisin Linnanmäelle se oli legenda kieputinta ei myöskään saa Viiä pois jne Rainbow eli Sateenkaari on Saatava takas myös

qq 1.11.2017 21:51


Lisää kommentti

Voit kommentoida blogin aihetta käyttämällä alla olevaa lomaketta. Sähköpostiosoitteen antaminen on vapaaehtoista ja se näkyy vain verkkosivujen ylläpitäjille. Kommentti-kentässä ei tarvitse itse laittaa rivinvaihtoja, vaan teksti rivittyy automaattisesti.

Nimi tai nimimerkki
Sähköpostiosoite
Kommentti
Roskapostitarkistus
1 + 7 = (ratkaise tämä laskutoimitus)