Etusivu
Arkisto
2020
2019
2018
2017
2016
2015
2014
2013
Linkit
Museoviraston verkkosivut
Museovirasto Facebookissa
Halvasta harrastuksesta viranomaistoiminnan oivaksi apulaiseksi
| Viime vuosien ja ehkä erityisesti viime vuoden kuuma keskustelun aihe on ollut metallinilmaisimien käyttö arkeologian harrastuksen työkaluna. Sanon viime vuosien osalta siksi, että metallinilmaisimien saatavuus on merkittävästi parantunut ja hinnat ovat pudonneet. Nykyinen salamaakin nopeampi tiedottaminen on tuonut tiedon tästä uudenlaisesta harrastuksesta lukemattomien asiasta kiinnostuneiden ulottuville. Arkeologian harrastuksella on pitkät perinteet. Vapaaehtoiset ovat auttaneet aina resurssipulasta kärsinyttä tutkimusta osallistumalla lukemattomille |
 Metallinilmaisinlöytöjä Museoviraston arkeologisissa kokoelmissa. Kuva: Liisa Tuomikoski, Museovirasto |
kaivauksille eri puolilla Suomea. Vapaaehtoiset harrastajat ovat myös esittäneet omia
esihistorian tulkintojaan, joista on arvattavasti ollut monenlaista
hyötyä akateemiselle tutkimukselle.Joukkoon mahtuu monenlaisiaLisääntynyt harrastaminen tuo kuitenkin mukanaan aina asiassa kuin asiassa niin hyvää kuin pahaakin. Valistuneet harrastajat, joita arvattavasti on suurin osa metallinilmaisin harrastajista, tuntevat riittävästi lainsäädäntöä ja ymmärtävät sääntöjen merkityksen. Tuloksetkin ovat sen mukaisia. Uusia muinaisjäännöksiä löydetään runsaasti ja ne tulevat Museoviraston tietoon niin kuin pitääkin. Kärsivällisyyttä on aivan ilmeisesti koetellut Museoviraston hitaus löytöjen käsittelyssä, jota ei aina ymmärretä. Metallinilmaisin harrastuksesta tehdyn kyselyn tulokset ja aineistomäärän räjähdysmäinen lisääntyminen selittävät asiaa jossain määrin. Vielä muutamia vuosia sitten Museovirastoon toimitettiin vain muutamia kymmeniä irtolöytöjä. Löytömäärä alkoi kasvaa 2010-luvun alussa ja viime vuonna arvioitavaksi ja lunastettavaksi toimitettiin lähes 2000 irtolöytöä, enemmän kuin koskaan aikaisemmin ja määrä lisääntyy harrastuksen lisääntyessä. Samanaikaisesti Museoviraston resurssit ovat pysyneet ennallaan ja osittain vähentyneetkin. Kun löytöjen määrä on yli satakertaistunut, aikaa niiden käsittelyynkin menee satakertaisesti. Kielteisiin lieveilmiöihin kuuluu tietenkin luvaton toiminta lain suojaamilla muinaismuistoalueilla. Tällaisen toiminnan tutkiminen ja rikostutkinnan valmistelu on oma lukunsa ja syö myös niukkoja resursseja entisestään. Tämä sama ilmiö on tänä päivänä tunnistettavissa sekä maalla että merellä. Yhä useammin kajotaan rauhoitettuihin muinaisjäännöksiin niin maalla kuin vedessäkin. Yksi keskeinen kysymys lienee asiantuntijuus löytöjen tunnistamisessa. Minä en väitä, että kaikki asiantuntemus olisi Museovirastossa. Sitä on runsaasti myös yliopistojen tutkijoilla ja harrastajilla. Valitettava tosiasia on, että Museovirasto joutuu viranomaisena kuitenkin ottamaan vastuun asiantuntemuksesta, jota meillä ei välttämättä ole. Siksi huudankin apua ja ehdotan yhteistyötä lukemattomien löytöjen tunnistamisessa ja oikeaan historialliseen kontekstiin sijoittamisessa. Nykymenetelmät ilmoituksiin ja tunnistukseenOn ehdotettu sähköisten ilmoitusmenetelmien kehittämistä tai pikemminkin käyttöönottoa. Kyseessä olisi yksinkertainen ratkaisu, joka helpottaisi löytöihin liittyvää toimintaa ratkaisevasti. Museoviraston yli-intendentti Miikka Haimila on ehdottanut sähköistä, löytäjiä, maakuntamuseoita, virastoa ja harrastajia palvelevaa löytö- ja löytöpaikkailmoitusjärjestelmää, joka olisi helppo, nopea ja interaktiivinen. Interaktiivisuudella tarkoitetaan järjestelmän tarjoamaa mahdollisuutta laventaa vaikeasti tunnistettavien löytöjen asiantuntijuus järjestelmän koko käyttäjäjoukolle. Lainsäädäntö ei pysy mukanaVaikka en kannatakaan kaikkien asioiden ohjaamista lainsäädännöllä, voi tässä yhteydessä todeta, että vuoden 1963 muinaismuistolaki ei monista hyvistä puolistaan huolimatta ole enää ajan tasalla ainakaan metallinilmaisintoimintaan liittyviltä osiltaan. Koko problematiikkaa ei tietenkään voitu ottaa huomioon aikana, jolloin laitteet olivat vain sotilaiden käytössä, jos heilläkään. Suomen kulttuuriperintöalan lainsäädännön uudistusta, muinaismuistolaki mukaan lukien, ollaan käynnistämässä tulevalla hallituskaudella. Yhteistyö on aina valttia. Niin muinaismuistoja harrastavien, akateemisten ammattilaisten kuin meidän viranomaistenkin päämäärä on ymmärtääkseni yhteinen. Se on suomalaisen kulttuuriperinnön, tässä tapauksessa arkeologisen kulttuuriperinnön, tunnetuksi tekeminen ja säilyttäminen. Hyvän yhteistyön keskeinen tunnusmerkki on myös ongelmista keskusteleminen. Tiedän, että sosiaalisessa mediassa Museovirasto saa osansa toimintaan liittyvistä ongelmista. Koska emme välttämättä itse aina tunnista ongelmia, kertokaa meille suoraan ja rehellisesti mitkä asiat olette kokeneet ja koette ongelmakohdiksi. Olemme aina valmiita etsimää ratkaisuja prosessiemme ja menettelytapojen kehittämiseksi. Juhani Kostet Pääjohtaja Museovirasto (13.2.2015) |
|
| Twiittaa |