Museovirasto 2018 logo
Museoviraston blogi
Tähän blogiin kirjoittavat Museoviraston pääjohtaja ja muut asiantuntijat kulttuuriperintöalan ja museoalan asioista ja ilmiöistä.

Arkisto




2018
2017
2016
2015
2014
2013


Linkit


Museoviraston verkkosivut

Museovirasto Facebookissa

Maailmanperintökomitea hikoili Bonnissa


Helteet seuraavat Unescon maailmanperintökomiteaa kaikkialle. Kampanjakokous Phnom Penhissä Kambodzassa 2013 oli hikinen ja seuraava kokous Qatarin Dohassa suorastaan kuuma. Tänä kesänä lähes 40 asteen helle seurasi komiteaa Saksaan Bonniin, jossa maailmanperintökomitean 39. istunto järjestettiin 28.6.–8.7.2015. Kuuma sää ei ole ainoa, mikä komiteaa seuraa. Myös asiat ovat vuosi vuodelta kuumempia ja kuumempia. Nurkkapatritiotismi, alueellinen klikkiytyminen ja erityisesti asioiden politisoituminen ovat vaivanneet komitean työskentelyä vuosi vuodelta enemmän ja enemmän. Tosin on myönnettävä, että Bonnin kokous oli tässä suhteessa aikaisempaa mukavampi.

Maailmanperintökomitean kokouksen kiinnostavin osa on luonnollisesti uusien kohteiden nimeäminen. Nimeämiset kiinnostavat ihmisiä eri puolilla maailmaa, mutta komiteatyöskentelyssäkin nimeämiset ovat mielenkiintoisin ja ehkä motivoivin osa työtä. Tänä vuonna maailmanperintökomitea nimesi 24 uutta kohdetta maailmanperintöluetteloon ja hyväksyi laajennukset kolmeen kohteeseen. Maailmanperintökohteiden kokonaismäärä on nyt 1 031.

Uusina kohteina maailmanperintöluetteloon lisättiin esimerkiksi Champagnen ja Burgundin viinialueet Ranskassa, San Antonion katoliset lähetysasemat USA:ssa ja Rjukan Notoddenin teollisuuskeskus Norjassa. Vanha Rauma sai nyt rinnalleen tanskalaisen Cristiansfeldin moravialaiskaupungin, mielenkiintoisen kaupunkihistoriallisen ja arkkitehtonisen kokonaisuuden. Tanska sai myös toisen maailmanperintökohteen, kun Pohjois-Jyllannin historiallinen metsästysalue sai paikan maailmanperintöluettelossa. Singaporen kasvitieteellinen puutarha ja Jamaikan Blue and John Crow Mountains olivat kyseisten maiden ensimmäiset kohteet.

Tämän kesän kuumia tunteita ja jännitystä piti yllä Japanin esitys maan avautumisen ja nopean teollistumisen, yhteensä 23 kohteen kokonaisuuden nimeäminen maailmanperintöluetteloon. Etelä-Korean ja Japanin eriävien historiankäsitysten vuoksi myös Japanin Meiji-teollisuuskohteiden nimeäminen maailmanperintöluetteloon sai aikaan vilkasta keskustelua. Japani ja Etelä-Korea muokkasivat pitkään yhteistä näkemystä teollisuuskohteiden koko historian huomioon ottamisesta nimeämisen yhteydessä, mukaan lukien II maailmansodan ajanjakso. Suomalaisilla diplomaateilla ja maailmanperintökomitean jäsenilläkin voidaan nähdä rooli ratkaisun aikaansaamisessa. Useissa tapaamisissa korostimme Japanin ja Korean keskinäisen yhteisymmärryksen saavuttamista ja yksimielisen päätöksen merkitystä. Runsasta keskustelua aiheutti myös Australian Iso valliriutta, joka on nimetty maailmanperintökohteeksi vuonna 1981. Maailmanperintökomitea velvoitti Australiaa raportoimaan ensi vuoden aikana toimista valliriutan suojelemiseksi.

Maailmanperintökomitean keskeinen tehtävä on seurata maailmanperintöluetteloon liitettyjen kohteiden tilaa ja tehdä tarvittaessa ratkaisuja tilanteen kohentamiseksi. Maailmanperintökohteita uhkaavat tänä päivänä luonnonkatastrofit, kuten Nepalissa, ja sodat, kuten Irakissa ja Syyriassa. Myös ilmastonmuutos on tulevaisuuden haaste maailmanperinnön suojelussa ja hoidossa.

Tämän vuotisen maailmanperintökomitean kokouksen keskipisteeseen nousi tarve suojella ja vaalia kulttuuriperintöä ja maailmanperintökohteita aseellisten konfliktien ja luonnonkatastrofien keskellä. Istunnossa esiteltiin muun muassa Unescon käynnistämä #Unite4Heritage -kampanja, jonka tavoitteena on ennaltaehkäistä kulttuuriperinnön tahallista tuhoamista.

Suomen valtuuskuntaa johti suurlähettiläs Okko-Pekka Salmimies Suomen Unesco-edustustosta Pariisista. Suomen valtuuskuntaan kuuluivat Metsähallituksen luontopalvelujohtaja Rauno Väisänen, Metsähallituksen maailmanperintökoordinaattori Susanna Lindeman, Museoviraston pääjohtaja Juhani Kostet, Museoviraston erikoisasiantuntija Stefan Wessman, Museoviraston maailmanperintötyön koordinaattori Wiktoriina Hurskanen, Suomen Pariisin Unesco-edustuston ministerineuvos Anne Huhtamäki, ulkoasianministeriön kansainvälisen ympäristöpolitiikan yksikön vastuuvirkamies Marjaana Kokkonen ja opetus- ja kulttuuriministeriön erityisasiantuntija Hannu Vainonen.

Seuraava maailmanperintökomitean kokous järjestetään Istanbulissa, Turkissa 10.–20.7.2016. Helteiset kokouspäivät siis todennäköisesti jatkuvat.

Juhani Kostet
Pääjohtaja
Museovirasto
Kokouksen avajaiset

Bonnin kokouksen juhlallisia avajaisia vietettiin 28.6.2015 illalla. Lukuisien tervehdysten joukossa oli myös liittokansleri Angela Merkelin videotervehdys kokouksen osanottajille. Kuva: Juhani Kostet.

Kokouksen puheenjohtajat

Maailmanperintökomitean puheenjohtajamaana
oli tänä vuonna Saksa ja puheenjohtajana toimi valtioministeri Maria Böhmer . Maailmanperintökeskuksen pääjohtaja Kishore Rao avusti häntä vanhalla rutiinilla viimeisessä komiteankokouksessaan ennen eläkkeelle siirtymistään. Kuva: Juhani Kostet


Kulttuuriperintöalan asiantuntijat työssä


Kulttuuriperintöalan asiantuntijat tiukassa työssä päättämässä uusien kohteiden nimeämisistä. Kuvassa vasemmalta pääjohtaja Juhani Kostet MV, erityisasiantuntija Stefan Wessman MV ja suurlähettiläs Okko-Pekka Salmimies.


Suomen delegaatio kokousareenalla


Suomen delegaatio kokousareenalla.




0 kommentti(a)


Lisää kommentti

Voit kommentoida blogin aihetta käyttämällä alla olevaa lomaketta. Sähköpostiosoitteen antaminen on vapaaehtoista ja se näkyy vain verkkosivujen ylläpitäjille. Kommentti-kentässä ei tarvitse itse laittaa rivinvaihtoja, vaan teksti rivittyy automaattisesti.

Nimi tai nimimerkki
Sähköpostiosoite
Kommentti
Roskapostitarkistus
6 + 4 = (ratkaise tämä laskutoimitus)