Museovirasto 2018 logo
Museoviraston blogi
Tähän blogiin kirjoittavat Museoviraston pääjohtaja ja muut asiantuntijat kulttuuriperintöalan ja museoalan asioista ja ilmiöistä.

Arkisto




2018
2017
2016
2015
2014
2013


Linkit


Museoviraston verkkosivut

Museovirasto Facebookissa

Aurinkoa, tuulta ja kovaa aallokkoa – Pohjoismaiden pääjohtajat tapasivat Bornholmissa


Pohjoismaisten museovirastojen pääjohtajien tapaamisen järjesti tänä vuonna Tanskan Kulturstyrelsen ja hyvin järjestikin. Paikaksi oli valikoitunut monista mielenkiintoisista tanskalaisista kohteista mielenkiintoisin eli Bornholm. Minulle tuo kohde oli tuiki tuntematon. Usein sen näkee ilmasta noin kymmenen kilometrin korkeudesta pienenä pisteenä ja onhan tuon saaren esihistoriasta arkeologian opintojen yhteydestä toki jäänyt jotakin mieleen.

Bornholmissa järjestetty tapaaminen oli yhdessä suhteessa uusi. Koko 2010-luvun ajan joukko on pysynyt lähes samana, uutena mukaan ovat tulleet Ruotsin pääjohtaja Lars Amreus ja tällä kertaa mukana oli ensi kertaa Tanskan uusi pääjohtaja Jesper Hermansen. Ensimmäistä kertaa mukana oli myös Ahvenanmaan edustaja, kun joukkoon mukaan tuli Ahvenanmaan maakunta-arkeologi Viveka Löndahl. Ahvenanmaa on ollut tähän asti sivustakatsojan roolissa, mutta aloitteestani se on nyt mukana yhteistyössä, koska mukana ovat myös Tanskaan kuuluvat Färsaaret ja Grönlanti. Nyt koko pohjoismainen perhe on koossa tälläkin foorumilla.

Tapaamisen keskeisimpiä asioita ovat aina olleet eri maiden vuosiraportit, jotka olivat tänäkin vuonna paitsi monipuolisia katsauksia myös tärkeitä keskusteluteemoja herättäviä. Talous tietenkin aiheuttaa suurimpia haasteita Suomen lisäksi muissakin Pohjoismaissa. Vaikka meillä saattaa olla sellainen käsitys, että muut Pohjoismaat kylpevät rahassa, se ei pidä paikkaansa. Sekä Tanskassa että Ruotsissa ongelmat ovat hyvin samankaltaisia kuin Suomessakin. Vain Norja voi hengittää vapaasti öljyntuoksuisia merituulia jokseenkin vapaana taloudellisista murheista.

Kun taloudesta puhutaan, puhutaan myös kiinteistöjen hallinnasta. Sekään ei ole yksinomaan suomalaisten ongelma ja murhe. Muuallakin tuntuu olevan helppoa saada rahaa seiniin, mutta toiminta on suurissa taloudellisissa vaikeuksissa.

Kiinteistöjen lisäksi maksulliset arkeologiset tutkimukset näyttävät olevan ongelma kaikissa Pohjoismaissa. Tosin Ruotsi on jo ratkaissut asian siirtämällä maksullisen toiminnan Statens Historiska Museumin tehtäväksi. Ruotsissa Riksantikvarieämbetet ja Statens Historiska Museum ovat erillisiä organisaatioita ja siksi ratkaisun tekeminen on ollut mahdollista ja helppoa. Tanskassa museot ovat mukana maksullisen kaivaustoiminnan kilpailuttamisessa, mutta heilläkin organisaatiopohja on toisenlainen kuin meillä.

Pohjoismaisissa kokouksissa nousevat aina myös kansainväliset yhteistyöasiat keskeisesti esille. Niin nytkin. Keskustelun kohteena oli tietenkin Suomen rooli Unescon maailmanperintökomiteassa, koska edustammehan siellä tavallaan kaikkia Pohjoismaita. Meillä oli ilo jakaa myös uutta kansallista maailmanperintöstrategiaamme, joka herätti luonnollisesti suurta kiinnostusta. Pohjoismaissahan Norja on Suomen tavoin laatinut strategiansa, mutta muualla se on ns. vaiheessa. Ahvenanmaan rooli maailmanperintösopimuksessa on aina se kiinnostava kysymys. Kun Suomi on ratifioinut sopimuksen, Ahvenanmaa on ”unohtunut” sen ulkopuolelle toisin kuin muissa Pohjoismaissa, joissa itsehallintoalueet ovat mukana sopimuksessa. Ahvenanmaan tilanne pitääkin selvittää nyt mahdollisimman pian ja saada se myös kiinnostumaan maailmanperintösopimuksen toteuttamisesta.

Tapaamisessa keskusteltiin myös maailmanperintöluettelon aielistojen uudistamisesta ja mahdollisesta pohjoismaisesta yhteistyöstä. Sovittiin, että Suomi maailmanperintökomitean jäsenenä kutsuu pohjoismaiset kolleegavirastot tapaamiseen, jossa sovitaan tarkemmin aielistojen uudistamisesta. On  tärkeää, että tekisimme läheistä yhteistyötä jopa yhteisten kohteiden saamiseksi listoille.

Bornholm on kulttuuriperintöalan ihmisille mielenkiintoinen kohde. Pieni pläntti keskellä Itämerta, jonne matkaaminen lentämällä on mielenkiintoinen kokemus. Kaiken aikaa pitää jännittää osuuko kone tuolle pienelle maapalaselle. Mutta paikka on tuon jännityksen ja odotuksen arvoinen.

Bornholm on kooltaan noin 30 x 40 km ja kohteet ovat siellä todella helposti tavoitettavissa. Muutaman tunnin ajomatkalla on mahdollisuus nähdä lukematon joukko kohteita kiinteistä muinaisjäännöksistä ja kalliopiirroksista hautakiviin ja käytävähautoihin. Kaikki kohteet ovat myös mallikelpoisesti opastettuja. Sieltä löytyisi mallia myös meille arvokkaiden kohteittemme tunnetuksi tekemiseen.

Minulle mieleen painuvin kohderyhmä olivat pyörökirkot, joita saarella on neljä ja joista kolme osui kohdallemme ihmeteltäviksi. Alun perin pyörökirkkoja rakennettiin hauta- ja kastekirkoiksi. Keskiajalla niistä kehittyi Itämeren alueella jykevä ja tornimainen pyörökirkkojen tyyppi. Pyörökirkoilla oli jumalanpalveluksen lisäksi myös puolustuksellinen tarkoitus. Bornholmin pyöröt ajoittuvat 1100-1250-luvuille.

Seuraavan Pohjoismaiden kulttuuriperintövirastojen johtajien tapaamisen järjestävät ruotsalaiset ja paikka on Gotlanti.

Juhani Kostet
Pääjohtaja
Museovirasto

(23.9.2015)
Ryhmäkuva
Pohjoismaiden kulttuuriperintövirastojen pääjohtajien kokouksessa elokuussa Tanskan Bornholmissa oli ensimmäistä kertaa koolla koko pohjoismainen perhe, kun kokoukseen osallistui myös Ahvenanmaan edustaja. Kuva: Juhani Kostet

Pyörökirkko
Bornholmissa on neljä pyörökirkkoa, joista tässä yksi. Pyörökirkot palvelivat aikanaan myös linnoituksina. Kuva: Juhani Kostet

Pyörökirkko sisältä
Pyörökirkot ovat myös sisätiloiltaan vaikuttavia. Tässä kirkossa on hyvin säilynyt fresko. Kuva: Juhani Kostet

Bornholmin rannikkoa
Bornholm on Tanskalle kuuluva pieni, kaunis saari Itämeressä. Saaren rannat ovat kauniita, mutta kivikkoisia. Kuva: Juhani Kostet




0 kommentti(a)


Lisää kommentti

Voit kommentoida blogin aihetta käyttämällä alla olevaa lomaketta. Sähköpostiosoitteen antaminen on vapaaehtoista ja se näkyy vain verkkosivujen ylläpitäjille. Kommentti-kentässä ei tarvitse itse laittaa rivinvaihtoja, vaan teksti rivittyy automaattisesti.

Nimi tai nimimerkki
Sähköpostiosoite
Kommentti
Roskapostitarkistus
5 + 2 = (ratkaise tämä laskutoimitus)