Etusivu
Arkisto
2020
2019
2018
2017
2016
2015
2014
2013
Linkit
Museoviraston verkkosivut
Museovirasto Facebookissa
Terveydenhuolto muutoksessa – Miten käy rakennusten?
| Suomessa on totuttu siihen, että ennaltaehkäisevän terveydenhuollon palvelut ovat lähellä ja erikoissairaanhoitokin turvallisen matkan päässä. Tämä saavutus olikin 1900-luvun hyvinvointivaltion rakentajien päämäärä. Alueellisesti ja asiantuntemuksellisesti maan kattava, kaikille asiakkaille tasa-arvoinen julkinen terveydenhuolto on monelle itsestäänselvyys, vaikka malli on vasta puoli vuosisataa vanha. Ennen valtiovallan ohjaavaa ja valvovaa ”sote-roolia” osan vastuusta kantoi järjestökenttä ja jälleenrakennuskaudella avuksi tuli myös kansainvälinen tuki. |  Suomeen rakennettiin 1900-luvun jälkipuolella maan kattava 21 keskussairaalan verkosto. Ensimmäisenä valmistui Pohjois-Karjalan keskussairaala Joensuuhun (1953), viimeisenä Lapin keskussairaala Rovaniemelle vuonna 1988. Postikorttikuva on Lappeenrannan keskussairaalasta (1955). |
Hyvinvointi-Suomi rakensi maan kattavan terveydenhuoltoverkoston – elinikä pidentyiValtakunnallisen julkisen terveydenhuoltoverkoston rakentaminen 1900-luvun jälkipuolella on ollut mittaamattoman suuri panostus, arvioidaan investointi sitten euroina tai hallinnon, asiantuntijoiden ja rakentajien työpanoksena. Tieteelliset ja toiminnalliset laatu- ja tehokkuustavoitteet ovat olleet korkealla niin lääketieteessä, sen koulutuksessa, terveydenhoidossa kuin kaikkea tätä palvelevassa rakentamisessakin. Tulokset ovat palkinneet: kansalaisten odotettavissa oleva elinikä on pidentynyt niin, että vuonna 2002 syntyneellä on edessään keskimäärin 20 vuotta pidempi elämä kuin 1945 syntyneellä. Rakennukset säilyvät uudistaen, esimerkit rohkaisevatTerveydenhuollon rakennukset ovat helposti tunnistettavia. Sairaaloiden kauas näkyvät vuodeosastotornit sairaalanmäellä ovat yhtä tuttuja kuin matalat terveyskeskuksetkin. Molemmat olivat rakennusaikanaan uusia rakennustyyppejä, joiden kansainvälisiä malleja tutkittiin. Suomeen sopivien ratkaisujen suunnittelijoista seuloutui luottojoukko, jolle useat suunnittelutehtävät uskottiin. Valmiit rakennukset olivat paikkakunnan ylpeydenaiheita, postikorteistakin tuttuja. Oma ja läheisten terveys on henkilökohtainen ja herkkä asia. Vain paras hoito parhaassa paikassa on kyllin hyvää. Vastaavatko olemassa olevat rakennukset kasvavia vaatimuksia? Erään suunnittelijan lausuman mukaan terveydenhuollon rakennukset eivät koskaan valmistu. Kun hoitotavat kehittyvät, joudutaan rakennuksiakin uudistamaan: terveydenhuoltorakennusten ylläpito ja toiminnallinen kehittäminen on jatkuvaa. Jos talotekniikka on kulutettu loppuun, uudistus voi ulottua talon ytimiin asti ja hoidettaville on löydettävä remontin ajaksi pätevät väistötilat. Tähän saumaan osuvat myös uudisrakentamispaineet. Helsingin Sanomien julkaiseman toukokuisen arvion mukaan uusien sairaaloiden rakentamiseen ollaan sijoittamassa yli 2 miljardia euroa ja rakentamisbuumiin sisältyy sairaanhoitopiirien välistä kilpavarustelua. Vastikään valmistunut Meilahden tornisairaalan uudistus on rohkaiseva esimerkki säilyttämisestä. Onnistuneessa projektissa on piirteitä niin muuttamisesta kuin suojelemisestakin - siis kestävästä kehityksestä. Modernin lääketieteen ja korkeatasoisen hoidon symboli on jälleen käytössämme. Arviointiin tarvitaan myös valtakunnallista näkökulmaaArvostamme sairaalaa tai terveyskeskusta oman myönteisen kokemuksen tai asiantuntevan hoidon synnyttämän luottamuksen perusteella. Mutta kun keskustellaan terveydenhuollon rakennusten tulevista vaihtoehdoista, täytyy avoimen tutkimustiedon ja pätevän suunnittelijaryhmän evästää päätöksentekoprosessia: kaavoitusta, viranomais- ja lausuntotyötä, korjaus- ja muutossuunnittelua, käytön, korjaamisen sekä säilyttämisen pohdintoja. Museovirasto haluaa olla mukana näissä pohdinnoissa. Viraston verkkosivuilla on vastikään julkaistu terveys- ja kunnanlääkärintalojen, terveyskeskusten ja keskussairaaloiden rakennustyyppitutkimukset, jotka selvittävät mitä, miksi, miten ja minne niitä aikanaan rakennettiin. Loppuvuodesta sarjaa täydennetään vielä B-mielisairaaloita koskevalla tutkimuksella. Tutkimukset tarjoavat välineitä rakennustyyppien arviointiin, ja niillä tuetaan mm. paikallisesti tehtäviä inventointeja ja rakennushistorian selvityksiä. Tutkimukset auttavat arvioimaan omaa sairaalaa, yhtä paikkakunnan tunnetuimmista rakennuksista, myös merkityksellisenä osana koko maan hyvinvoinnin kehitystä ja sitä varten rakennettua kokonaisuutta. Niiden avulla voi oman terveyskeskuksen ominaisuuksissa ja piirteissä nähdä myös rakentamiselle asetettuja yhteisiä tavoitteita, niin sisällöllisiä kuin yhteiskunnallisiakin. Parhaimmillaan tieto tukee hyvinvointi-Suomen rakennusten arvostamista ja säilyttämistä. Linkit tutkimuksiin löytyvät Terveyttä kaikille – terveydenhuoltorakentaminen 1900-luvun jälkipuolella -verkkosivulta http://vanha.nba.fi/fi/kulttuuriymparisto/rakennusperinto/rakennettu_hyvinvointi/terveydenhuolto Hilkka Högström Erikoistutkija Museovirasto (19.8.2015) | |
| Twiittaa |