Museovirasto 2018 logo
Museoviraston blogi
Tähän blogiin kirjoittavat Museoviraston pääjohtaja ja muut asiantuntijat kulttuuriperintöalan ja museoalan asioista ja ilmiöistä.

Arkisto




2018
2017
2016
2015
2014
2013


Linkit


Museoviraston verkkosivut

Museovirasto Facebookissa

Museoviraston metallinetsinkyselyn 2014 tuloksia: lisää yhteistyötä ja parempaa tiedonkulkua


Museovirasto toteutti metallinetsintää koskevan kyselytutkimuksen syksyllä 2014. Tutkimus oli avoin kaikille, joilla oli asiaan liittyviä mielipiteitä ja näkemyksiä. Vastaajia oli paljon ennakoitua enemmän, yhteensä 221 henkilöä. Heistä pääosa oli metallietsinnän harrastajia. Lisäksi kyselyyn vastasi melko paljon arkeologian ammattilaisia. Muita vastaajia olivat mm. arkeologian harrastajat, muiden alojen kuin arkeologian ammattilaiset ja muut kansalaiset.

Kyselytutkimus antoi tietoa metallinetsinnän harrastamisesta ja siihen liittyvistä mielipiteistä ja näkemyksistä vuonna 2014. Koska mielipiteet ja harrastus muuttuvat koko ajan, kyselyn tuottaman tiedon voi katsoa edustavan vain tiettyä hetkeä. Tutkimuksen tulosten yleistämiseen pidempää aikaa ja laajempia joukkoja koskeviksi on sen vuoksi suhtauduttava varovasti.

Kyselyn perusteella voi todeta, että yhteneviä näkemyksiä eri vastaajilla oli erityisesti tiedon välittymisestä ja yhteistyöstä. Parannettavaa koettiin olevan mm. muassa tiedon kulussa eri toimijoiden kesken. Lisäksi esiin tulivat tiedon välittämisen ja saatavuuden parantamisen tarpeet. Monet vastaajat korostivat myös yhteistyön tarvetta eri toimijoiden välillä. Parhaimpina kouluttamisen muotoina pidettiin erityisesti suunnitelmallista yhteistyötä ja tutkimushankkeita, missä harrastajat ja ammattilaiset kohtaavat.

Harrastajien ja arkeologian ammattilaisten näkemykset metallinetsinnästä poikkesivat jossakin määrin toisistaan. Harrastajilla oli myönteisempi käsitys harrastamisesta ja sen vaikutuksista esimerkiksi tiedon karttumiseen ja kulttuuriperinnön arvostamiseen. Arkeologian ammattilaiset arvioivat kriittisemmin harrastamista ja sen seurauksia. Tässä yhteydessä korostui erityisesti huoli arkeologisten kohteiden vaurioitumisesta.

Kyselyn tuloksia alettiin Museovirastossa hyödyntää välittömästi syksystä 2014 alkaen. Viraston omien sisäisten toimintatapojen arvioinnin lisäksi on selvitelty mm. mahdollisuutta luoda sähköisiä löytöjen ilmoittamisjärjestelmiä. Myös Museoviraston verkkosivuilla oleva metallinetsinnän harrastajan opas on päivitetty. Kyselytutkimuksen elokuussa 2015 valmistunut raportti on kaikkien kiinnostuneiden luettavissa Museoviraston arkistossa.

Kyselytutkimus antoi paljon tietoa ammattilaisten ja kansalaisten tarpeista ja toiveista. Sen voi myös ajatella olevan osa asioiden kehittämiseen liittyvää vuoropuhelua Museoviraston ja muiden toimijoiden välillä. Lämpimät kiitokset vielä kaikille, jotka vastasivat kyselyyn. Kun kerroitte miltä asiat teidän mielestänne näyttävät ja mitä niille pitäisi tehdä, olitte samalla mukana Museoviraston toiminnan kehittämisessä.

Päivi Maaranen
Erikoistutkija
Museovirasto

(25.9.2015)
Etsintäpaikkoja
Kyselyn tulosten mukaan ensisijaisia etsintäpaikkoja ovat pellot ja metsät. Näilläkin alueilla liikuttaessa harrastajan on tärkeä muistaa muinaismuistolakiin perustuvat toimintatavat ja maanomistajalta luvan kysyminen. Kuvassa Raaseporin Skräddarbölen viljelysmaisemia. Kuva: Päivi Maaranen, Museovirasto




4 kommentti(a)


Kyselytutkimuksen elokuussa 2015 valmistunut raportti on kaikkien kiinnostuneiden luettavissa Museoviraston arkistossa.

Miksi raportti ei ole kaikkien nähtävissä netissä?

Muualta 20.5.2016 12:01

Itse ainakin kaipailen jonkinlaista sähköistä löytöjen ilmoitusjärjestelmää.. Eikä sen tarvitsisi olla niin "virallinen" kun tuo nykyinen systeemi.

On melko turhauttavaa touhua täyttää monta sivua kaikenmaailman liirumlaarumeja jostain pienestä esineestä, joten hieman maalaisjärkeä kehiin.
Toki jos esine tai löytöpaikka on historiallisesti merkittävä voin ymmärtää kaiken mahdollisen tiedon toimittamisen, mutta senkin voi toimittaa jälkikäteen.

Esimerkkinä tuossa "Online järjestelmässä" voisi riittää esineestä otettu kunnollinen kuva mittakaavoineen sekä löytöpaikan GPS tiedot joiden perusteella MV päättäisi haluaako se esineen itselleen jatkotutkimuksia varten vai kirjataanko löytö vain MV:n portaaliin jne. jne.



etsijä 14.10.2015 15:38

Lintuharrastajien Tiira on ehkä vielä toimivampi pohja.

Kaikista tärkeintä olisi kuitenkin varata kunnolla resursseja konservointiin, jotta löydetyt esineet eivät tuhoudu museoviraston pöydillä konservointia odotellessa.

Esineet pitää myös saada näytteille kunnollisiin puitteisiin.


milla 11.10.2015 09:31

Sähköisen löytöjen ilmoittamisjärjestelmän pohjana voisi käyttää esim. URSA:n Taivaanvahti-havaintojärjestelmää.

petk 25.9.2015 17:06


Lisää kommentti

Voit kommentoida blogin aihetta käyttämällä alla olevaa lomaketta. Sähköpostiosoitteen antaminen on vapaaehtoista ja se näkyy vain verkkosivujen ylläpitäjille. Kommentti-kentässä ei tarvitse itse laittaa rivinvaihtoja, vaan teksti rivittyy automaattisesti.

Nimi tai nimimerkki
Sähköpostiosoite
Kommentti
Roskapostitarkistus
5 + 3 = (ratkaise tämä laskutoimitus)