Museoviraston metallinetsinkyselyn 2014 tuloksia: lisää yhteistyötä ja parempaa tiedonkulkua

Museovirasto toteutti metallinetsintää koskevan kyselytutkimuksen syksyllä 2014. Tutkimus oli avoin kaikille, joilla oli asiaan liittyviä mielipiteitä ja näkemyksiä. Vastaajia oli paljon ennakoitua enemmän, yhteensä 221 henkilöä. Heistä pääosa oli metallietsinnän harrastajia. Lisäksi kyselyyn vastasi melko paljon arkeologian ammattilaisia. Muita vastaajia olivat mm. arkeologian harrastajat, muiden alojen kuin arkeologian ammattilaiset ja muut kansalaiset.

Kyselytutkimus antoi tietoa metallinetsinnän harrastamisesta ja siihen liittyvistä mielipiteistä ja näkemyksistä vuonna 2014. Koska mielipiteet ja harrastus muuttuvat koko ajan, kyselyn tuottaman tiedon voi katsoa edustavan vain tiettyä hetkeä. Tutkimuksen tulosten yleistämiseen pidempää aikaa ja laajempia joukkoja koskeviksi on sen vuoksi suhtauduttava varovasti.

Kyselyn perusteella voi todeta, että yhteneviä näkemyksiä eri vastaajilla oli erityisesti tiedon välittymisestä ja yhteistyöstä. Parannettavaa koettiin olevan mm. muassa tiedon kulussa eri toimijoiden kesken. Lisäksi esiin tulivat tiedon välittämisen ja saatavuuden parantamisen tarpeet. Monet vastaajat korostivat myös yhteistyön tarvetta eri toimijoiden välillä. Parhaimpina kouluttamisen muotoina pidettiin erityisesti suunnitelmallista yhteistyötä ja tutkimushankkeita, missä harrastajat ja ammattilaiset kohtaavat.

Harrastajien ja arkeologian ammattilaisten näkemykset metallinetsinnästä poikkesivat jossakin määrin toisistaan. Harrastajilla oli myönteisempi käsitys harrastamisesta ja sen vaikutuksista esimerkiksi tiedon karttumiseen ja kulttuuriperinnön arvostamiseen. Arkeologian ammattilaiset arvioivat kriittisemmin harrastamista ja sen seurauksia. Tässä yhteydessä korostui erityisesti huoli arkeologisten kohteiden vaurioitumisesta.

Kyselyn tuloksia alettiin Museovirastossa hyödyntää välittömästi syksystä 2014 alkaen. Viraston omien sisäisten toimintatapojen arvioinnin lisäksi on selvitelty mm. mahdollisuutta luoda sähköisiä löytöjen ilmoittamisjärjestelmiä. Myös Museoviraston verkkosivuilla oleva metallinetsinnän harrastajan opas on päivitetty. Kyselytutkimuksen elokuussa 2015 valmistunut raportti on kaikkien kiinnostuneiden luettavissa Museoviraston arkistossa.

Kyselytutkimus antoi paljon tietoa ammattilaisten ja kansalaisten tarpeista ja toiveista. Sen voi myös ajatella olevan osa asioiden kehittämiseen liittyvää vuoropuhelua Museoviraston ja muiden toimijoiden välillä. Lämpimät kiitokset vielä kaikille, jotka vastasivat kyselyyn. Kun kerroitte miltä asiat teidän mielestänne näyttävät ja mitä niille pitäisi tehdä, olitte samalla mukana Museoviraston toiminnan kehittämisessä.

Päivi Maaranen
Erikoistutkija
Museovirasto

(25.9.2015)

Kyselyn tulosten mukaan ensisijaisia etsintäpaikkoja ovat pellot ja metsät. Näilläkin alueilla liikuttaessa harrastajan on tärkeä muistaa muinaismuistolakiin perustuvat toimintatavat ja maanomistajalta luvan kysyminen. Kuvassa Raaseporin Skräddarbölen viljelysmaisemia. Kuva: Päivi Maaranen, Museovirasto

Itse ainakin kaipailen jonkinlaista sähköistä löytöjen ilmoitusjärjestelmää.. Eikä sen tarvitsisi olla niin "virallinen" kun tuo nykyinen systeemi.

On melko turhauttavaa touhua täyttää monta sivua kaikenmaailman liirumlaarumeja jostain pienestä esineestä, joten hieman maalaisjärkeä kehiin.
Toki jos esine tai löytöpaikka on historiallisesti merkittävä voin ymmärtää kaiken mahdollisen tiedon toimittamisen, mutta senkin voi toimittaa jälkikäteen.

Esimerkkinä tuossa "Online järjestelmässä" voisi riittää esineestä otettu kunnollinen kuva mittakaavoineen sekä löytöpaikan GPS tiedot joiden perusteella MV päättäisi haluaako se esineen itselleen jatkotutkimuksia varten vai kirjataanko löytö vain MV:n portaaliin jne. jne.

etsijä 14.10.2015 15:38

Arkisto

Linkit

Museoviraston metallinetsinkyselyn 2014 tuloksia: lisää yhteistyötä ja parempaa tiedonkulkua

4 kommentti(a)