Museovirasto 2018 logo
Museoviraston blogi
Tähän blogiin kirjoittavat Museoviraston pääjohtaja ja muut asiantuntijat kulttuuriperintöalan ja museoalan asioista ja ilmiöistä.

Arkisto




2018
2017
2016
2015
2014
2013


Linkit


Museoviraston verkkosivut

Museovirasto Facebookissa

Museovirastolle kunniaa – Valtion tiedonjulkistamispalkinnon saajista puolet museovirastolaisia


Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen jakoi perjantaina 27.11.2015 Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot 2015 Helsingissä Tieteiden talossa. FT Henrik Liliuksen ja FM Pekka Kärjen toimittamalle ”Suomen kaupunkirakentamisen historia” -teokselle ja kirjoittajatyöryhmälle myönnettiin valtionpalkinto esimerkillisestä tiedonjulkistamisesta. Palkitun teoksen 12 kirjoittajasta yli puolet on entisiä tai nykyisiä museovirastolaisia.

Esityksen tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon saajasta tekee Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, joka on opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelin. Neuvottelukunta seuraa tieteen, taiteen ja tekniikan eri alojen saavutuksia Suomessa ja ulkomailla sekä muun kansallisen ja kansainvälisen tiedon kehitystä. Neuvottelukunnan työn keskeinen tavoite on vahvistaa tieteen ja tutkimuksen ja yhteiskunnan välistä vuorovaikutusta ja tiedeviestintää, jotka puolestaan ovat tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden perusedellytyksiä.

Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnalle annetuista tehtävistä keskeisimmät ja arvostetuimmat liittyvät suoraan hyvien tiedonjulkistamisen käytäntöjen tukemiseen. Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot, joista neuvottelukunta tekee vuosittain esityksen opetus- ja kulttuuriministeriölle, ovat arvostettu keino nostaa esimerkillisiä tiedonjulkistajia parrasvaloihin. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii akateemikko, professori Risto Nieminen, Aalto-yliopisto ja jäseninä teatteritaiteen tohtori, taiteilija Annette Arlander, tuottaja FT Katja Bargum, Yle, toimittaja Anna-Liisa Haavikko, freelancer, professori Pirjo Hiidenmaa, Helsingin yliopisto, professori Pentti Huovinen, Turun yliopisto, professori Erkki Karvonen, Oulun yliopisto, professori Kimmo Katajala, Itä-Suomen yliopisto, kirjastonjohtaja FT Iiris Kuusinen, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu, professori Esa Väliverronen, Helsingin yliopisto ja rehtori Mauri Ylä-Kotola, Lapin yliopisto.

Palkitsemisjärjestelmillä on pitkä historia

Valtion taiteen ja tieteen palkitsemisjärjestelmillä on pitkä historia. Varat ensimmäisiin varsinaisiin valtionpalkintoihin otettiin senaatin budjettiin jo vuonna 1865. Asialla oli senaattori J. V. Snellman, jonka aloitteesta päätettiin jakaa kolme kirjallisuuspalkintoa. Yksi annettiin tieteellisistä, toinen kaunokirjallisista ja kolmas kansantajuisista julkaisuista. Snellman halusi korostaa kansakunnan ja suomalaisen kirjallisuuden elinvoimaisuutta. Hän onnistui vaikeuksitta saamaan läpi tahtonsa kirjallisuuspalkintojen perustamisesta.

Kirjallisuuspalkintojen jakaminen osoittautui aluksi paljon vaikeammaksi kuin niiden perustaminen. Palkinto synnytti maamme kirjallisuushistorian tunnetuimpiin kuuluvan kirjallisen riidan. Helpoimmin selvittiin tieteen piiriin kuuluneen kirjan palkitsemisesta. Keisarillisen Aleksanterin yliopiston eri tiedekuntien ja Suomen Tiedeseuran asettama neljätoistahenkinen lautakunta päätti esittää ensimmäiseksi palkittavaksi Frans Wilhelm Rohtstenin Latinalais-Suomalaisen Sanakirjan.

Valtion tukea tieteelle ja taiteelle lisättiin voimakkaasti 1960-luvun lopulla ja samassa yhteydessä valtionpalkintojärjestelmä uudistettiin. Myös uusia valtionpalkintoja perustettiin. Yksi niistä oli tiedonjulkistamisen valtionpalkinto, kun Tietokirjailijain liitto ehdotti 1967 opetusministeriölle tiedonjulkistamispalkinnon perustamista. Ensimmäiset tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot jaettiin vuonna 1968.

Suomessa julkaistaan vuosittain suuri määrä tieteellistä ja popularisoitua tiedekirjallisuutta ja palkintojakin jaetaan erilaisia. Valtion tiedonjulkistamispalkintojen julkistamista edeltäneenä päivänä jaettiin Tieto Finlandia -palkinto. Lauri Jäntin säätiö jakaa erilaisia tietokirjallisuuspalkintoja, joista yksi on Tieto-Lauri. Suomen tietokirjailijat ry. jakaa vuosittain Warelius-palkinnon, Tietopöllö-palkinnon, Tietokirjailijapalkinnon ja Oppikirjailijapalkinnon. Lisäksi jaetaan mm. Vuoden tiedekirja -palkinto (Suomen tiedekustantajien liitto ry.), Tiedetoimittaja-palkinto (Suomen tiedetoimittajien liitto ry.) ja Tietokirjallisuuden Kanava-palkinto (Aikakausilehti Kanavan ja Otavan Kirjasäätiön).

Suomen kaupunkirakentamisen historia valmistui monien mutkien kautta

Museoviraston entisen pääjohtajan Henrik Liliuksen suunnitelma eläkepäiviensä viettoon oli Suomen kaupunkirakentamisen historian tuottaminen. Lilius keräsi ympärilleen mielestään kovimmat alan asiantuntijat ja ideoi teoksen sisällön sekä arvioi kaupunkihistoriamme keskeisimmät kysymykset, jotka otettaisiin tarkastelun kohteeksi. Työ alkoi 2000-luvun alussa, mutta Liliuksen sairastuminen viivästytti hankkeen loppuun saattamista. Museoviraston rakennushistorian osaston entinen osastonjohtaja Pekka Kärki otti onneksi toimitustyön käsiinsä ja saattoi työn loppuun vuoden 2014 lopussa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura oli hankkeessa aktiivinen alusta alkaen ja yhdessä Rauno Endenin kanssa pohdiskelimme moneen otteeseen työhön ilmaantuneita monia mutkia. Kaikeksi onneksi työ saatiin valmiiksi ja upea kirja suomalaisten luettavaksi.

Vuoden 2015 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon myöntäminen esimerkillisestä tiedonjulkistamisesta ”Suomen kaupunkirakentamisen historia” -teokselle on Museoviraston näkökulmasta erittäin arvokasta. Se osoittaa, että taloudellisissa vaikeuksissa olevan viraston asiantunteva henkilökunta on osannut ja osaa edelleen tutkia ja että asiantuntijuuden taustalla on vankka tutkimukseen perustuva tieto. Nyt palkitun teoksen 12 kirjoittajasta yli puolet on entisiä tai nykyisiä museovirastolaisia.

Suurimman taakan työstä ovat kantaneet entinen pääjohtaja Henrik Lilius ja entinen osastonjohtaja Pekka Kärki, jotka ovat huolehtineet kirjan toimittamisesta, viimeksi mainittu yksin Liliuksen sairastumisen jälkeen. Muita mukana olleita entisiä virastolaisia on FL Marja-Terttu Knapas. Mukana ovat olleet myös Museovirastossakin joskus työskennelleet FL Rainer Knapas ja FM Lauri Putkonen. Nykyisistä museovirastolaisista palkittujen joukossa ovat yli-intendentti Marianna Niukkanen, erikoisasiantuntija Jarkko Sinisalo ja pääjohtaja Juhani Kostet. Kaupunkihistorian varhaisvaiheiden tutkimuksesta ovat vastanneet dosentti Janne Harjula ja FT Liisa Seppänen Turun yliopiston arkeologian oppiaineesta. Turun yliopistosta on myös Kirsi Vainio-Korhonen ja Helsingin yliopistosta FM Mervi Suhonen. Mukana on siis ollut myös vahva turkulaispanos.

Olemme hyvin kiitollisia meihin kohdistetusta huomionosoituksesta ja samalla myös sanomattoman ylpeitä työryhmän ansiokkaasta työstä.

Muut palkitut

Palkinnon esimerkillisestä tiedonjulkistamisesta saivat myös FK, kirjailija Tuula Korolainen, erityisopettaja, kirjailija Riitta Tulusto ja kuvittaja Maija Hurme teoksesta "Lasten oma vuosikirja" ja psykologian tohtori Taina Kuuskorpi ja FM, mediatutkija Juho Heikkinen teoksesta ”Psykologiset testit ja testaukset. Tosiasiat, uskomukset ja pelot”, kirjailija, tiedetoimittaja Tiina Raevaara ajankohtaisesta ja asiantuntevasta tiedonjulkistamisesta eri medioissa, kirjailija, FK Juha Vakkuri Afrikkaa koskevan tiedon julkistamisesta sekä kirjatrilogiasta ”Afrikan poikki, Afrikan ympäri ja Afrikan sydämeen” sekä FM, toimittaja Marjo Vilkko ja työryhmä ohjaaja Lilli Riihiranta, ohjaaja, vastaava tuottaja Antti Seppänen ja tietokirjailija, LL Juhani Seppänen teoksesta ja televisiosarjasta ”Suomi on ruotsalainen”.

Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta jakaa myös elämäntyöpalkinnot, jotka annettiin perinteenkerääjä, kulttuurintutkija, kirjailija Markku Niemiselle Kalevalan ja karjalaisen kulttuurin tunnetuksi tekemisen ja säilyttämisen puolesta tehdystä merkittävästä kulttuuri- ja tiedonjulkistamistyöstä, kustantaja, tietokirjailija, kääntäjä Kimmo Pietiläiselle merkittävästä työstä tieteellisen tiedon välittämisessä ja sen tuomisesta osaksi kansallista tietokulttuuria.

Juhani Kostet
Pääjohtaja
Museovirasto

Suomen kaupunkirakentamisen historia
Henrik Lilius ja Pekka Kärki (toim.)
Kustantaja: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2014
ISBN 978-951-746-905-0
Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto 2015

Tiedonjulkistamisen valtionpalkintojen saajat yhteiskuvassa palkinnot jakaneen opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen kanssa. Kuva: Hannes Merisaari

Suomen kaupunkihistoria osa 1 ja 2
Palkintoperusteluissa todetaan mm., että "Suomen kaupunkirakentamisen historia" on suurtyö. Se on perusteellinen tietopaketti kaupunkirakentamisesta, aina suomalaisten kaupunkien synnystä keskiajalla 1800-luvun loppuun saakka. Kirja on hyvin kirjoitettu lukukokemus kaikille, jotka ovat kiinnostuneita kaupunkien menneisyydestä. Kaksiosaista teosta voi lukea kokonaisuutena alusta loppuun tai harppoen ja valita vain itseä kiinnostavat aiheet.




0 kommentti(a)


Lisää kommentti

Voit kommentoida blogin aihetta käyttämällä alla olevaa lomaketta. Sähköpostiosoitteen antaminen on vapaaehtoista ja se näkyy vain verkkosivujen ylläpitäjille. Kommentti-kentässä ei tarvitse itse laittaa rivinvaihtoja, vaan teksti rivittyy automaattisesti.

Nimi tai nimimerkki
Sähköpostiosoite
Kommentti
Roskapostitarkistus
2 + 6 = (ratkaise tämä laskutoimitus)