Museovirasto 2018 logo
Museoviraston blogi
Tähän blogiin kirjoittavat Museoviraston pääjohtaja ja muut asiantuntijat kulttuuriperintöalan ja museoalan asioista ja ilmiöistä.

Arkisto




2018
2017
2016
2015
2014
2013


Linkit


Museoviraston verkkosivut

Museovirasto Facebookissa

Kaupunkien keskustat muuttuvat - mihin suuntaan ne kehittyvät


Kulttuuriympäristön parissa työskentelevät Museoviraston ja maakuntamuseoiden asiantuntijat kokoontuvat vuosittain keskustelemaan ajankohtaisista aiheista. Viime lokakuussa Oulussa järjestettyjen neuvottelupäivien teemana olivat kaupunkien keskustat. Keskustelun alustajat johdattivat tarkastelemaan teemaa monista eri näkökulmista, sillä he olivat kaavoittajia, opettajia, tutkijoita, suunnittelu- ja rakennusalalla työskenteleviä sekä yhdistysten edustajia. Yhteinen näkemys on, että houkuttelevat kulttuuriympäristöt ovat kaupunkien keskustojen kilpailuvaltteja. Pietarsaaren keskustan kävelykatua, kuva Maria Kur
Pietarsaaren keskustaa. Kuva: Maria Kurtén, Museovirasto

Tulevaisuus on siellä missä ihmiset viihtyvät


Kaupunkitutkijat kertoivat, että kaupunkien välinen kilpailu on maailmanlaajuinen ilmiö. Keskusta on kaupungin käyntikortti ja kiinnostavat kaupungit ovat tuottoisia myös koko maan taloudelle. Nykykeskustoja kehitetään toimimaan ympäri vuorokauden. Niissä halutaan tehdä työtä, asua ja viettää vapaa-aikaa sekä nauttia monipuolisista palveluista. Menestyvässä kaupungissa kukoistavat monenlaiset arvot ja ihanteet, kovan talouden rinnalla vaikkapa luonnonvara-ajattelu ja ekologia. Menestyvän kaupungin kiinnostavuus perustuu autenttisuuteen, tunnistettavaan omaleimaisuuteen: ”tätä ei olekaan missään muualla”.

Keskustojen kehittämisessä pitkän tähtäimen suunnittelun rinnalla on nyt entistä enemmän lyhytjänteisyyttä. Myös tapahtumat – ravintolapäivä tai mielenosoitus - kestävät hetken, mutta viesti niistä leviää jopa maailmanlaajuisesti. Menestykseen ei ole yhtä tietä. Tuottoisa kiinteistötalouskin tarvitsee monimuotoisia julkisia ja yksityisiä aktiviteetteja. Tarvitaan joutotiloja ja kokoontumispaikkoja. Ihmistä ei voi kaventaa vain kuluttajan rooliin.

Samat ilmiöt joka kaupungissa


Kaavoittajien alustuksista ilmeni, että Suomen kaupungit pyrkivät pärjäämään keskinäisessä kilpailussa hyödyntämällä usein samoja keinoja. Useimmista keskustoista löytyy jo kävelykatu tai -keskusta, toriparkki, kaupallisia palveluita katetulla kujalla ja suunnitteilla on uusia korkeita rakennuksia ja keskusta-asuntoja. Keskustasta halutaan siirtää pois tavarasatamat ja -asemat, usein myös oppilaitokset. Täydennysrakentamisen selvitysalueiksi otetaan jopa viheralueita ja puistoja.

Kun muodikkaat ilmiöt hakevat paikkaa historiallisesta keskustasta, jännitteitä puretaan ja ristiriitoja sovitellaan myös arkeologien ja kunnan rakennusperinnön tuntevien virkamiesten kanssa ja heidän aloitteestaan tehtyjen selvitysten avulla. Historiallisten keskustojen vanhimmat kerrokset ja rakennusperintö tunnetaan jo melko hyvin, mutta useat neuvottelupäivien puhujat pitivät uhanalaisena 1900-luvun jälkipuolen ns. modernia rakennettua ympäristöä. Sen arvoja on seikkaperäisesti tutkittu vain harvassa kaupungissa.

Tuokaa historia osaksi nykykaupungin elämää ja identiteettiä – älkää kätkekö sitä raportteihin


Neuvottelupäivien osallistujat näkivät, että maailma oli aiemmin ennustettavampi. Pitkäntähtäimen tavoitteitten saavuttamiseksi monissa kaupungeissa museoiden arkeologit ja rakennustutkijat työskentelevät jo poikkihallinnollisissa työryhmissä, joissa he kaavoittajan, rakennusvalvonnan ja rakennusviraston kanssa yhdessä ratkovat ajankohtaisia kysymyksiä. Museon kannanotot ovat osa ennakointia ja yhteistä näkemystä. Kaupunkiarkeologiset ja rakennushistorialliset selvitykset, kulttuuriympäristöstrategiat ja arkkitehtuuripoliittiset ohjelmat sisältyvät jo useiden kaupunkien kehittämissuunnitelmiin, strategioihin ja ohjelmiin, joissa kulttuuriympäristöteemat kertautuvat. Vaikka selvitysten määrä ja laatu riittäisivät, voi niiden johtopäätöksistä poikkeava poliittinen päätöksenteko yllättää.

Kaupungin eri-ikäinen historia sekä maan alla oleva menneisyys saavat roolin kaupunkikuvassa


Yleiskaavaa pidetään entistäkin tärkeämpänä kaavatasona sen strategisen luonteen ja ELY-keskusten ohjaustuen takia. Yleiskaavaan on kulttuuriympäristöpuolenkin panostettava ja saatava sisällytettyä siihen kulttuuriympäristöä koskevat tavoitteet ja suojelumerkinnät. Niin arkeologit kuin rakennustutkijatkin korostivat neuvottelupäivillä, että koko kaupungin tai kaupunkikeskustan kattavan näkemyksen päivittäminen ja tulosten viestiminen myös kaupunkilaisille on nyt ajankohtaista, yksittäisten löytöjen ja rakennusten arvojen esille tuomisen rinnalla. Asukkaat keskustelevat kaupungistaan sosiaalisessa mediassa, heidän mielipiteensä ovat tärkeitä. Kulttuuriympäristöalalla toimivien osallistuminen keskusteluun ja avoin tiedottaminen vaikuttavat asenteisiin.

Tilapäinen käyttö voi avata uusia näkökulmia kaupunkikehittämiseen


Koska nopeat muutokset ovat nykypäivää, jättävät kuntien, teollisuuden ja liikenteen rakennemuutokset suuriakin kiinteistöaloja tyhjilleen. Muutosvaiheita varten tulisi olla sellaisia toimintamalleja, joilla tilat pysyisivät jatkuvassa käytössä ja keskustat elossa. Ovathan kiinteistötalouden paineetkin kovia. Nykyratkaisuja pidettiin ongelmallisina: muutostilanteessa joko halutaan purkaa rakennukset ja alueet tai korjata ne yhdellä kertaa uuteen käyttöön liian raskaasti ja kalliisti. Näiden ääripäiden välimaastoon tarvitaan joustavia ratkaisuja. Sellaisia, joilla voi esitellä aluetta tai määritellä vanhaa aluetta uudelleen, ja saada sille kiinnostavaa ja monipuolista käyttöä. Kun on tutkittu niiden tyhjien tilojen väliaikaista käyttöä, joilla ei ole ollut välitöntä markkinakysyntää, on voitu osoittaa myös väliaikaisen käytön hyödyt. Kevyempien ehtojen ja muuntelun avulla on vältytty tyhjäkäynniltä ja tiloille saavutettu uusi ”brändi”, monipuolista julkista toimintaa ja kaupallista kerrannaishyötyä.

Pitkän aikajänteen prosessit ja ohjeet voivat toimia selkärankana alueilla, joissa on jo vanhastaan vahva identiteetti, eri-ikäistä ja -tasoista rakennuskantaa, mutta joiden käyttötarkoitus muuttuu. Rakennusten tai alueiden strategiset hoitosuunnitelmat, jotka tähtäävät muuntelun tasapainoiseen hallintaan, takaisivat ennustettavuutta niin suojelusta vastaaville kuin rakennuttajatahoillekin.

Uusi luksus on asenteita ja arvoja, rosoisempi tarina on joskus kiinnostavampi


Yksi keskustelujen moderoijista summasi muutostavoitteita myös kulttuuriympäristöalalla toimiville. Perinteisen suojelu- ja restaurointikäsitteistön rinnalle tulisi saada joustoa, sijaa myös säilyttämiselle, pitkille prosesseille ja luoville ratkaisuille. Kuka ottaisi vetovastuun urbaanista kesannosta? Muilta viranomaisilta ja käyttäjiltä toivottiin normijoustoa, suvaitsevaista länsimaista kaupunkikulttuuria, johon mahtuu erilaista rosoa: ”Kaiken ei tarvitse olla niin viimeisen päälle.”

Hilkka Högström
Erikoistutkija
Museovirasto, Kulttuuriympäristön suojelu -osasto

Linkkejä

Kaupunkikiihdytin, Ruoppila - Lehtovuori, 2011
Sitran trendit: Megakaupungit, Kostiainen, 2014
Esimerkkejä selvityksistä: Oulun kaupunkisuunnittelun rakennushistoriaselvityksiä
Hallittu muutos, käyttö, joustavuus, kestävyys: English Heritage, Valuing Places, 2011





1 kommentti(a)


Niin urbaanissa kuin ruraalisssa kuin ödemark miljöössä uusi luksus on aina syntynyt uusin asenteiden, arvojen ja ideoiden kautta.
Uusi idea sapui aikoinaan pronssinen tai rautainen miekka kädessä, sittemmin hevosen selässä, sittemmin käännyttäjänä munkkina.
Sittemmin Turun Linnan pyövelinä, sittemmin komentelevana Turun piispana, sittemmin vuoden 1789 lakina, sittemmin rautatienä jne.

Että tuo musta joutsen ilmiö sen aina vain syntyy, ilman lupaa.

Uusia yrityksiä ei synny, jos kaikki on ennustettavissa, ei synny myöskään uutta taidetta.

el Esa Ruohola 6.3.2014 15:00


Lisää kommentti

Voit kommentoida blogin aihetta käyttämällä alla olevaa lomaketta. Sähköpostiosoitteen antaminen on vapaaehtoista ja se näkyy vain verkkosivujen ylläpitäjille. Kommentti-kentässä ei tarvitse itse laittaa rivinvaihtoja, vaan teksti rivittyy automaattisesti.

Nimi tai nimimerkki
Sähköpostiosoite
Kommentti
Roskapostitarkistus
6 + 2 = (ratkaise tämä laskutoimitus)