Etusivu
Arkisto
2020
2019
2018
2017
2016
2015
2014
2013
Linkit
Museoviraston verkkosivut
Museovirasto Facebookissa
Harkitut ratkaisut säilyttävät kirkollisten rakennusten erityisluonteen
| Kirkkoa ajattelee helposti rakennuksena, joka varmimmin säilyy ennallaan. Rakennustyyppinä se edustaakin keskiajalta nykyhetkeen ulottuvaa jatkuvuutta. Silti myös kirkollisiin rakennuksiin tehdään merkittäviä muutoksia ja niiden käyttöä arvioidaan uudelleen. Vuosi 2014 on tuonut mukanaan muutoksia evankelis-luterilaisen kansankirkon kirkkolakiin. Uudet säännökset saattavat Museoviraston lausuntojen piiriin uuden joukon vähintään 50 vuotta palvelleita kirkollisia rakennuksia. Kuluvana vuonna säännös ulottuu vuosina 1917-1964 käyttöön otettuihin rakennuksiin pihapiireineen. |
 Arkkitehti Eero Eerikäisen suunnittelema Salon Helisnummen hautausmaan siunauskappeli otettiin käyttöön vuonna 1964. Kuva: Esko Toivari, Museovirasto |
| Muutokset antoivat lausunto-oikeuden myös Ahvenanmaan maakuntahallitukselle sekä saamelaiskäräjille omilla alueillaan. Seurakunnissa hoidetaan jatkuvasti rakennusten korjaus- ja muutoshankkeita. Verotulojen laskiessa pohditaan myös kiinteistöjen myymistä ja niiden uusia tai rinnakkaisia käyttöjä. Julkisuudessa on kysytty, onko kirkon oltava teatteri- ja konserttisali, johon vetävä show tuo kävijöitä. Esiintyjien tilatarpeisiin on muutossuunnittelussa jo ehditty tottua. Uusia toiveita saattavat innoittaa esimerkiksi dancemessu- ja brunssitapahtumat. Säilyttävä korjausneuvonta laajenee siis vuoden 1917 jälkeen rakennettuihin kirkollisiin rakennuksiin. Lausunto suunnitelmista pyydetään valmisteluvaiheessa, ennen seurakunnan omaa päätöksentekoa. Samalla on mahdollista arvioida, onko aiottu muutos olennainen vai ei. Uusiin ja rinnakkaisiin käyttömuotoihin ja energiatalouteen liittyvä suunnittelu tuo kaikille osapuolille uutta punnittavaa. Kirkolliset korjaushankkeet sisältävät usein erityisalojen osaamista vaativia töitä, konservointia, restaurointia ja vaativaa arkkitehtisuunnittelua. Näiltä osin projektit eivät välttämättä ole kokeneellekaan rakennuttajalle arkipäivää. Ennen vuotta 1917 rakennetut kirkolliset rakennukset ovat edelleen suoraan lailla suojeltuja. On perusteltua ja tärkeää, että myös itsenäisyyden ajan kirkollinen rakentaminen ja muotoilu, kirkot tapuleineen ja pihoineen sekä siunauskappelit ja sankarihautausmaat arvioidaan korjaus- ja muutossuunnitteluvaiheessa säilyttämisen näkökulmasta. Nuoremman kirkkoarkkitehtuurin turvaaminen käynnistyi jo 2000-luvun alussa, jolloin 44 kohdetta suojeltiin erillisin suojelupäätöksin. Maankäyttö- ja rakennuslaki ei ylety turvaamaan kirkollisen kulttuuriperinnön kaikkia osa-alueita, kuten sisätiloja kiinteine sisustuksineen ja taideteoksineen. Opetus- ja kulttuuriministeriö luopui suojeltuihin kirkollisiin kohteisiin liittyvästä roolistaan Kirkkohallituksen päätösten vahvistajana. Siksi pidettiin hyvänä, että Museovirastolla on niiltä osin lausunto-oikeuden lisäksi myös valitusoikeus. Se koskee suojellun kohteen olennaista muuttamista, purkamista ja käyttötarkoituksen muuttamista sekä ulottuu suojelun lakkauttamistilanteisiin. Hankekohtaisesti Museovirasto neuvottelee muutoksista seurakunnan ja muiden osapuolten kanssa. Neuvontatyötä tehdään eri yhteyksissä. Vuosina 2014-2015 päivitetään myös kirkkojen hoidon ja restauroinnin opasjulkaisu yhteistyössä Kirkkohallituksen kanssa. Muutosten valmisteluvaiheen yhteistyö seurakunnan ja Museoviraston välillä edesauttaa punnittuja suunnitelmia ja toimenpiteitä. Laajempi vuorovaikutus ja kulttuuriomaisuuden hallinnan näkökulma voi hyödyttää myös seurakunnan kiinteistöstrategiaa. Kirkollinen rakennustaide on 1900-luvullakin syntynyt seurakuntien halusta käyttää ammattitaitoisia suunnittelijoita ja tavoitella korkeatasoisia ratkaisuja. Sen ansiosta valoa ja pelkistämistä painottaneesta modernistakin sakraaliarkkitehtuurista on muodostunut osa monien ihmisten kulttuuri- ja sielunmaisemaa. Harkitsevin, tarkkasilmäisin ratkaisuin niidenkin erityisluonne saadaan kestämään aikaa. Laura Tuominen Erikoistutkija Museovirasto, Kulttuuriympäristön suojelu -osasto Linkkejä: Kirkkohallituksen yleiskirje 24/2013: http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/367F9E3BB1255569C2257AE70048AFE3/$FILE/2013-24.pdf Tietoa kirkoista Rakennusperinto.fi -palvelussa: http://www.rakennusperinto.fi/kulttuuriymparisto/rakennuksia_ja_ymparistoja/fi_FI/Kirkot/ (14.5.2014) |
|
| Twiittaa |