Museovirasto juhli 5. marraskuuta muinaismuistohallinnon 130-vuotista historiaa uudella asenteella: antamalla puhujan roolin muille ja asettumalla itse kuuntelijaksi. Näin Museovirasto asemoi itseään myös menneestä kohti tulevaisuutta - vahvistaen toimintaansa kulttuuriperinnön puolesta yhteistyötä ja kumppanuuksia korostamalla. Päivän pääteemalla, kulttuuriperinnön ja talouden suhteella, haluttiin muistuttaa kulttuuriperinnön perustavanlaatuisesta merkityksestä ja potentiaalista ratkottaessa kysymyksiä, jotka liittyvät taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän kulttuurin ja yhteiskunnan rakentamiseen.
Juhlapäivänä Sanomatalon Mediatorilla järjestettiin Museoviraston ja Helsingin Sanomien yhteistyönä historiallinen poliitikkojen paneelikeskustelu aiheesta Kulttuuriperintö ja talous - Kuka hyötyy? Kuka maksaa? Tavoitteena oli haastaa poliitikot pohtimaan kulttuuriperinnön merkitystä, arvoa, rahoitusta ja potentiaalia liiketoiminnan ja elinkeinojen kehittämisen näkökulmasta.
Poliitikot kulttuuriperinnön julkisen rahoituksen puolesta
Kahdeksan eduskuntapuolueen edustajista koostunut paneeli korosti yksimielisesti kulttuuriperinnön, niin aineellisen kuin aineettomankin, merkitystä kollektiivisena muistina ja yhteisöllisyyden vahvistajana. "Siinä missä luonto, myös kulttuuriperintö on lainassa lapsiltamme. Kulttuuriperinnön kautta ymmärrämme itseämme ja historiaamme," kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen kiteytti. Paneeli oli myös harvinaisen yksimielinen siitä, että kulttuuriperintöalan julkinen rahoitus on säilytettävä tulevaisuudessakin. Ministeri Viitanen vertasi koko kulttuurisektorin budjettia valtion budjettiin: jos valtion budjetti on rantapallon kokoinen, koko kulttuurisektorin osuus on siitä pingispallon verran, mutta jos pingispallon ottaisi pois, koko pallon rakenne kärsisi. Useiden kansanedustajien mielestä julkista tukea voitaisiin kehittää myös verotuksen avulla, luomalla kansalaisille kannusteita osallistua kulttuuriperinnön vaalimiseen.
Kansanedusaja Outi Alanko-Kahiluoto pohti myös, onko oikein, että museoiden budjeteissa suuriman menoerän palkkojen ohella muodostavat vuokrakustannukset. "Voisivatko julkisen sektorin museot olla vuokrien osalta nollabudjetoinnissa?", Alanko-Kahiluoto kysyi.
Julkisen rahoituksen rinnalle poliitikot kannustivat yksimielisesti kehittämään uusia, yhteistyöhön ja verkostoihin pohjaavia rahoitusmalleja. Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Paavo Arhinmäki muistutti, että kulttuuriperinnön arvoa ei voi kuitenkaan laskea pelkästään rahassa. Kulttuuriperinnön tiedetään tuottavan taloudellista hyötyä, joka ei näy suoraan museoiden taloudessa, vaan esimerkiksi matkailussa ja muissa palveluissa. Poliitikot tunnistivat kulttuuriperinnön arvon esim. matkailun, designin ja ruokakulttuurin kehittämisessä, mutta niin aineettomassa kuin aineellisessakin kulttuuriperinnössä huomattiin olevan myös paljon hyödyntämätöntä taloudellista potentiaalia.
Portinvartijoista mahdollistajiksi?
Tilaisuuden päätteeksi toimitusjohtaja Jaakko Tapaninen ja FT Katriina Soini esittivät kutsuttuina kommenttipuheenvuorot. Tapaninen haastoi kulttuuriperintöhallintoa uudistumaan, jotta se pystyisi vastaamaan kansalaisten tarpeisiin yhteiskunnan rakenteiden murtumisen ja digitalisoitumisen tuomassa suuressa muutoksessa. "Pitääkö kulttuuriperintöhallinnon olla yhä portinvartija vai voisiko se ryhtyä mahdollistajaksi?", hän kysyi ja kertoi esimerkkinä, kuinka Billnäsin ja Fiskarsin ruukkiyhteisöissä yksityisten toimijoiden kehittämisaikeet ovat pysähtyneet viranomaismääräysten ehdottomuuteen.
Katriina Soini puolestaan korosti, että Suomessa tarvitaan kokonaisvaltaisempaa ymmärrystä ja tutkimusta siitä, mitä hyötyjä kulttuuri ja kulttuuriperintö tuottavat hyvinvoinnille. "Meillä on lailla turvatut jokamiehenoikeudet ja sosiaali- ja terveystoimen puolella puhutaan perusoikeuksista. Samoin tulisi keskustella kulttuuriperinnön jokamiehen oikeuksista", hän totesi. Kulttuuriperinnön hyödyntämiseen liiketoiminnassa Soini kannusti hakemaan esimerkkiä ympäristöntutkimuksen puolelta, jossa on kehitetty palvelumallia ympäristöä ja luontoa hyödyntävien vastuullisten ja kestävien liiketoimintamuotojen kehittämiseksi.
Helsingin Sanomien politiikan toimituksen esimiehen Marko Junkkarin juontamaan puolentoista tunnin mittaiseen tilaisuuteen ei valitettavasti jäänyt aikaa yleisökysymyksille, joita paikalle kokoontunut yli satapäinen yleisö oli selvästikin valmistautunut esittämään.
Merkkipäivän vietto jatkui vielä samana iltapäivänä kulttuuriperintöalan toimijoiden yhteisessä juhlaseminaarissa Helsingin Kulttuuritalossa teemalla Kulttuuriperintö nyt ja aina. Sosiaalisessa mediassa erityisesti Twitterissä kommentointi oli vilkasta niin, että #MV130 (https://twitter.com/search?f=realtime&q=%23MV130&src=typd) nousi päivän kolmanneksi suosituimmaksi aiheeksi.
Museoviraston johtopäätökset merkkipäivän annista ovat vielä virallisesti tekemättä, mutta jo nyt voisin veikata, että virasto haluaa jatkaa näyttävästi käynnistynyttä julkista keskustelua kulttuuriperinnön arvosta ja merkityksestä sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän yhteiskunnan perustana ja rakennusaineena. Juhlapäivän puheista Museoviraston suuntaan kiteytyi myös kaksi pääviestiä: vahvistetaan yhteistyötä ja kehitetään Museovirastoa entistä enemmän mahdollistajaksi portinvartijuuden sijaan.
Kehittämisjohtaja
Carina Jaatinen
Museovirasto, Kehittämispalvelut
Lue lisää Vaasan yliopiston tutkimuksesta:
Hannu Piekkola - Otto Suojanen - Arttu Vainio
Museoiden taloudellinen vaikuttavuus
Vaasan yliopisto. Levón-instituutin julkaisuja 139. Vaasa 2013.
(11.11.2014)
|
Kahdeksan suurimman puolueen kärkinimet ottivat Sanomatalossa kantaa kulttuuriperinnön ja talouden suhteeseen. Kuva: Liisa Tuomikoski, Museovirasto
Sanomatalon Mediatori täyttyi kiinnostuneista kuulijoista. Tilaisuus oli yleisölle avoin. Kuva: Soile Tirilä, Museovirasto
Katriina Soini ja Jaakko Tapaninen pitivät kommenttipuheenvuorot. Taustalla paneelikeskustelun moderaattori Marko Junkkari. Kuva: Soile Tirilä, Museovirasto
|