![]() | ![]() | ||||||
Tähän blogiin kirjoittavat Museoviraston pääjohtaja ja muut asiantuntijat kulttuuriperintöalan ja museoalan asioista ja ilmiöistä.EtusivuArkisto2020 2019 2018 2017 2016 2015 2014 2013 LinkitMuseoviraston verkkosivut Museovirasto Facebookissa | Metallinilmaisin on hyvä renki mutta huono isäntä
13 kommentti(a)Jos minä löydän jotain omalta tontiltani jossa sukuni on asunut kohta 5 sukupolvea niin kyllä se on minun. Itse en ainakaan ottaisi missään nimessä mihinkään museovirastoon yhteyttä, kun kohta tontillani olisi joukko torveloita kaivelemassa. Mieluummin kysyn arvion löytämästäni joltakin historiaa tuntevalta ja kerron löytämäni olevan peritty vaikka isoisältäni. pinpointteri 4.9.2018 11:59 Tässä asiaa aamun 13.8. uutisista. Kohdasta 5:35. http://areena.yle.fi/tv/2355521 ps. Torspollekin vastaan kun ehdimme.. Mikko Härö 13.8.2014 14:19 Laitetaan nyt tännekin kun kommentoin saman asian vanhaan artikkeliin. Olisikohan laissa mainittua sataa vuotta syytä tarkistaa hieman? Sekä muinaisesineiden että löytötavaroiden osalta? Nyt jos löydät jostakin pennin tai pullonkorkin vuodelta 1913 olisi lain mukaan löydöstä ilmoitettava ja etsinnät alueella välittömästi lopetettava. Omasta mielestäni 1913 on historialliselta arvoltaan ihan eri kuin 1862 joka oli 100v ennen tuon lain säätämistä vuonna 1963. Toisaalta, jos löydät yli 20e arvoisen esineen vuodelta 1914 on se toimitettava poliisille ja odotettava 3kk josko sen saisi säilytyspalkkiota vastaan lunastaa takaisin kun ei omistajaa löytynyt. En tiedä miten näissä on käynyt piippaajilla, olisi hauska kuulla. Mielestäni tässä saisi olla joku sweet spot esim. 50-150 vuotta vanhojen esineiden kohdalla, joista ei tarvitsisi ilmoittaa. Tässä on tietysti se ongelma, että se mummun kultasormus vuodelta 1920 on voinut kadota ihan vasta eilenkin. Niin toki sen isoisomummunkin, mutta silloin se viedään museoon eikä poliisille, josta sen saisi vielä ehkä takaisinkin. Tekisi harrastuksesta ehkä houkuttelevampaa ja sen kautta niitä oikeasti historiallisesti arvokkaitakin löytöjä alkaisi löytymään enemmän eikä museovirastoakaan suotta tarvitsisi kaikista oman vaarin pellolle hukkaamista esineistä lähteä vaivaamaan tai jos piippari bongaa sen vuoden 1913 pullonkorkin, niin ei tarvitsisi alueen etsiskelyjä jättää siihen. Aarremaanalla-forumin "päivän löydöt' osiossa on päivittäin muovipussillinen uusia vuotta 1914 aikaisempia löytöjä, veikkaan että se 5000e täyttyy pian jo niistä postikuluista mikäli kaikki niitä käyvät lähettelemään. Torspo 7.8.2014 21:49 Wapaa-ajan kaivelijalle: Koetin sanoa, että vallitseva maankäyttö -linjaus voi olla tällaisiessa tilanteissa ongelmallinen juuri tuosta syystä. En kuitenkaan usko, että suoja-alueilla esimerkiksi viljelysmaisemassa tapahtuu enää kovinkaan paljon uutta vahinkoa, siis sellaista joka ei olisi jo aiemminkin realisoitunut. Niinpä suoja-alueiden mahdollisten peltojen pitäisi ensi sijassa antaa olla siinä tilassa johon ne ovat päätyneet. Alueita olisi syytä käydä alueita arkeologin kera ja todellisiin tarpeisiin - olkoonkin, että johtaa mahdollisesti harrastuksen vähenemiseen. Omatoiminen talteenotto ilman asianmukaista dokumentointia ja löytöjen saattamista asiamukaisiin olosuhteisiin ei ole hyvä asia. Löytöihin ei voi suhtautua kuin sattumanvaraiseen löytötavaraan (jonka löytämiseen siihenkin sisältyy ainakin moraalisia vastuita?). Lisäksi on muistettava alla keskusteluketjussa todettu maanomistajan huomioiminen. Kannattaa katsoa aiemmin mainitsemani menettelytapaohjeemme. Argumentti siitä, etteivät museoviranomaisten voimavarat riitä joka paikkaan ja harrastajien on siksi pakko toimia itse on hieman sukua vaikkapa siiden, että ajaa aina ylinopeutta koska polisiilla ei ole riittävästi voimavaroja rajoistusten valvontaan. Yhteiskuntamme peruspiirteisiin sisältyvä lainkuuliaisuus on paikallaan muinaismuistolainkin kohdalla. Vaikka laki uusimista kaipaakin, myös tässa keskusteltavan asianvyyhden osalta. Mikko Härö 17.7.2014 21:54 "Itse menettelisin (harrastajana) suoja-alueella siten, että toteaisin tilanteen. Jos löytöjä ilmaantuu olisi yhteydessä museoviranomaisiin - kertoakseni että taaskaan eivät asiat ole ns. aivan kuin Strömsössä. Ja koettaisin minimoida oman esinekeruuni paikalta." mutta...eikö suoja-alueella, esim. pelto, ole etsintä kielletty vaikka maanmuokkauskoneilla saa peltoa kyntää, äestää jne..? Tähän seikkaan tuntuu olevan 101 eri mielipidettä. Itse katsoisin että parempi kerätä vielä ehjä materiaali pois kuin antaa tuhoutua. Löydöt museolle arvioitavaksi. Wapaa-ajan kaivelija 17.7.2014 16:10 Nimimerkille Wapaa-ajan kaivelija: Kysymykseesi ei olekaan aivan helppo vastata, etenkään varsinaisten asiantuntijoidemme ollessa juuri lomalla. Yritän pienellä riskilläkin, korjataan sitten myöhemmin jos menen harhaan. Se, että muokataan suoja-aluetta siten, että muinaisjäännös tai - jäännöstä tuhoutuu ja kulttuurikerrokset sekottuivat voi johtua kai kahdesta syytä. Toinen on, että paikalla vain jatketaan ns. vallitsevaa maankäyttöä. Toinen taas se, etteivät museoviranomaiset ole selvillä tilanteesta tai heiltä ei ole kysytty asiasta. Tuo vallitseva maankäyttö on hankala asia, kuten viesteissä tuolla aiemmin on tuotu esille: maan muokkaus tai metsien käsittely saattaa olla aiempaa rajumpaa. Metsissä pyritään hieman kevyempiin menetelmiin, mutta esimerkiksi kantojen nostaminen (kuten aurauskin) saa kyllä aikaan pahaa jälkeä jos muinaisjäännöksiä ei ole huomioitu tai ne eivät ole lainkaan tiedossa. Itse menettelisin (harrastajana) suoja-alueella siten, että toteaisin tilanteen. Jos löytöjä ilmaantuu olisi yhteydessä museoviranomaisiin - kertoakseni että taaskaan eivät asiat ole ns. aivan kuin Strömsössä. Ja koettaisin minimoida oman esinekeruuni paikalta. Oma asiansa sitten on, miten nopeasti me tai maakuntamuseot pystyvät reagoimaan tilanteeseen joka on jo akuutti. Yhteydenoton yhteydessä voisi kuitenkin kartoittaa tilannetta ja miettiä, miten menetellä. Tällaisissa tilanteissa (joista emme siis ole selvillä) olemme selvästi harrastajien avun tarpeessa. Jos suoja-alueella ei ole tapahtumassa mitään ei ole myöskään syytä kajota siihen. Kotisivuillamme on ohje peruskäytännöistä (en ole varma saanko linkin alla tässä toimimaan). Mikko H http://www.nba.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen_kulttuuriperinto/metallinilmaisin Mikko Härö 17.7.2014 15:18 Mikko Häröltä jos saisi hieman toimintaohjeita..Eli jos haluaisin mennä suoja-alueella olevalle pellolle tai metsään, joita molempia esim. muokataan, etsimään mahdollisia muinaismuistoja, mihin pitäisi olla yhteydessä vai onko se oletusarvoisesti turhaa edes kysyä? Olen samaa mieltä että yhteistyöllä päästään parhaimpaan lopputulokseen mutta sitä pitää oikeasti olla. Liian kapeakatseinen ja vanha ajattelutapa johtaa vain ongelmiin, ongelmiin joita ei millään lailla, asetuksilla tai määräyksillä ratkaista. Wapaa-ajan kaivelija 17.7.2014 12:47 Nimimerkille Nykyaika: Olennaista ei ole, kenen kustannuksella harrastetaan vaan tapa, jolla harrastetaan - vastuullisesti vai vastuuttomasti?. Teemme voimavarojemme rajoissa yhteistyötä vastuullisten ja järjestäytyneiden toimijoiden kanssa, arvostamme heidän toimintaansa. Kulttuuriperintöviranomaiset ovat samassa tilanteessa kutakuinkin kaikissa eurooppalaisissa maissa, harrastuksen raju kasvu on johtanut siihen ettei kukaan 'handlaa' tilannetta. Monessa muussa maassa viranomaiset ovat ryhtyneet asiassa Suomea tiukempiin otteisiin - me ajattelemme yhä, että yhteistyöllä ja järkevillä ohjeilla päästään eteenpäin. Mikko Härö osastonjohtaja Kulttuuriympäristön suojelu Mikko Härö 15.7.2014 13:30 Kyllä on museoihmisillä kova hätä kun vapaaehtoiset kartoittavat historiaa omalla kustannuksellaan. Fakta on se, ettei museovirasto kykene handlaamaan "aluettansa", mutta samalla se paradoksaalisesti haluavaa estää muiden etsintöjä mahdollisimman tehokkaasti - jotta kyntöaura ehtii varmasti silputa jäljellä olevat esineet. Nykyaika 12.7.2014 09:13 No kun onhan se raja toisen (maa)omaisuuden kaivelun suhteen johonkin laitettava...muuten seuraavaksi alkaa mm tryffelitammipeltojen ja - metsien tryffeleiden kaivuu ulkopuolisten sosiaalisena harrasteena, ilman lupaa. Jotakin sääntöjä joutuu noudattamaan ihmisten kesken, peruskasvatusoppia. Tyypillinen etelän kulttuuripelto mm hiidenkiukaan vieressä on ollut viljelyssä tuommoiset 1500-3000 vuotta putkeen, ne nk suomalaisen oikeuden mukaiset ikipellot mm. Mitä hiekkavampi sitä vanhempi peltokulttuuri on pellos. Esa Ruohola 10.7.2014 14:58 Muuten hyvä artikkeli mutta 1. Haapalan yst. kannattaa artikkelissaan mainita myös se, että yksityisen maan kaiveluun tarvitaan maanomistajan lupa pl luvitetut viranomaisoperaatiot. 2.Pellon komein historiallinen kulttuurihoitomuoto on viljely myös silloin kuin se sijaitsee tunnetulla kulttuurialueella. Ja toki oikea mv tuntee hiidenkiukaat, joihin taasen kireinen pellon vuokramies muutenkaan ei ehdi ottamaan kantaa kun on kiire jo seuraavalle pellolle. Toki pellon tasausoperaatiot voivat tuoda kohteiseen tuhoa. Esa, Etelän kulttuuriperintömaisemista Esa Ruohola 9.7.2014 07:18 Muinaisten metalliesineiden etsijöille kannattaa myös tiedottaa siitä miten eri metallit reakoivat, kun ne kaivetaan esiin maasta. Tänään rautaesine voi olla kasa ruostetta huomenna. Jusaapov 8.7.2014 18:50 Mutta..miksi on parempi että suoja-alueella, pelloilla vielä olevia mahdollisia "löytöjä" ei saa kaivella vaan mielummin antaa pellonmuokkauksen, lannotteiden ja esim salaojituksen tuhota ne? vapaa-ajan kaiviskelija 8.7.2014 17:16 |