![]() | ![]() | ||||
Tähän blogiin kirjoittavat Museoviraston pääjohtaja ja muut asiantuntijat kulttuuriperintöalan ja museoalan asioista ja ilmiöistä.Arkisto2018 2017 2016 2015 2014 2013 LinkitMuseoviraston verkkosivut Museovirasto Facebookissa | Numero - tilasto - tieto?
Eri kysymyksillä saadaan erilaisia vastauksiaPäällimmäisin havaintomme on se, että yleisessä keskustelussa samaan soppaan sekoittuvat niin toimialakohtaisena tilastona toimiva Museotilasto kuin erilaiset rahoitukseen liittyvät seurannan välineet kuten Opetushallituksen kustannuskyselyt, valtionosuuksien kannustavuusmittaristot ja erikoismuseoiden tunnusluvut. Moni ihmettelee, miksi toinen kysely on toista tarkempi ja kysymyksenasettelut erilaiset.Mausteina sopassa ovat vielä lukuisat erilaiset tutkimukset ja selvitykset, joilla kerätään sekä määrällistä että laadullista tietoa esimerkiksi museoiden kävijöistä ja tunnettuudesta. Näillä kaikilla on erittäin tärkeä rooli pohdittaessa museoiden toiminnan merkittävyyttä ja vaikuttavuutta. Ne vastaavat kuitenkin erilaisiin kysymyksiin ja käyttävät hyväkseen erilaisia menetelmiä. Museotilastossa tarkastellaan määrällistä tietoa, kylmiä lukuja ja toiminnan volyymeja. Sillä ei pyritä esimerkiksi luomaan kuvaa museokävijöiden profiileista tai tarkastelemaan museokäyntien merkitystä yksittäisille kävijöille, vaan ennen kaikkea antamaan numeropohjaista kuvaa suomalaisen museokentän nykyhetkestä. Museoiden moninaisuudesta haastetta tilastointiinMuseoviraston vuosittain kokoamaan Museotilastoon vastasi tänä vuonna yhteensä 154 ammatillisesti hoidettua museota. Vastaajamuseot ovat keskenään hyvin erilaisia monessa suhteessa ja skaalassa. Mukana ovat niin isoimmat valtakunnalliset museomme kuin pienet ammatillisesti hoidetut paikallismuseot. Näiden väliin jää laaja joukko erikokoisia museoita, kuten esimerkiksi korotettua valtionosuutta saavat aluetaidemuseot, maakuntamuseot ja valtakunnalliset erikoismuseot. Mukaan mahtuu sekä valtion ja kuntien että yksityisten toimijoiden ylläpitämiä museoita.Volyymeiltaan museot vaihtelevat yhden museoammattilaisen hoitamista museoista yli 200 vakituisen työntekijän työyhteisöihin, tai vajaan tuhannen objektin kokoelmista miljoonien objektien jättiläisiin. Onkin hyvä huomioida, ettei Suomesta löydy kahta samanlaista museota, mikä on kiistämätön rikkaus, mutta kuten tässäkin blogissa on aiemminkin todettu (http://blogi.nba.fi/2013/museoiden-tilastoinnin-mahdottomuudesta), se asettaa samalla haasteita yhteismitalliselle toiminnan kuvaamiselle, toisin sanoen museotilastoinnille. Mikä Museotilaston rooli sitten on?Keskustelujen pohjalta haluaisimme painottaa, että Museotilasto ei ole toimintaa ohjaava mittaristo, eikä sen kysymysten kautta ole tarkoitus arvottaa asioita. Se, että jotain jätetään kysymättä, ei tarkoita sitä, ettei sillä olisi merkitystä. Museotilaston tehtävänä on antaa kokonaiskuva tämän monimuotoisen ja heterogeenisen alan toiminnan resursseista, henkilökunnasta ja toiminnasta. Tieto on relevanttia nimenomaan silloin, kun sitä tarkastellaan pitkän aikavälin kehityksen kaarissa ja suhteutettaessa sitä muuhun saatavilla olevaan tietoon.Tilastotieto on tarkoitettu hyödynnettäväksi, täydennettäväksi ja työstettäväksi, ja omalta osaltaan se antaa eväitä toimintamme merkittävyyden osoittamiseen. Tämän vuoksi koemme tiedon saavutettavaksi tekemisen ja keskustelujen jatkumisen erittäin tärkeäksi. Älkää hiljentykö tilastokysymyksien suhteen vaikka tilastovastaukset taas yhden vuoden osalta olisikin annettu. Linjat ovat edelleen auki. Eija Liukkonen, Pia Lonardi ja Anu Niemelä Tilastotiimi Museovirasto, Kehittämispalvelut P.S. Kokonaiskäyntimäärä museoissa vuonna 2013 on muuten tämän hetkisten tietojen mukaan lähes 5,5 miljoonaa.
4 kommentti(a)Museotilaston "Museokäynnit" kohdassa tarkastellaan käyntimääriä museon omissa tiloissa. Tarkastelun kohteena ovat maksetut käynnit, ilmaiskäynnit, päiväkoti-, koululais- ja opiskelijaryhmien kävijät, ulkomaisten käynnit sekä uusina kysymyksinä asiantuntijapalvelukäynnit sekä ulkopuolisten museon tiloissa järjestämien tapahtumien kävijät. Syy siihen, miksi museon tilojen ulkopuolella järjestettyjen näyttelyiden tai tapahtumien kävijöitä ei lasketa mukaan käynteihin liittyy siihen, että näiden käyntien laskeminen ja vertailtavan tiedon saaminen on hyvin haasteellista. Mikäli kiertonäyttely järjestetään jonkun toisen museon tiloissa, tulevat käynnit lasketuksi tämän museon käyntimääriin. Anu Niemelä ja Eija Liukkonen, Tilastotiimi 28.5.2014 14:41 Hei, työryhmässä ei ole jäsentä Suomesta, mutta seuraamme tiiviisti kansainvälisen standardin valmistelua EGMUS-työryhmän (European Group on Museum Statistic) kautta. Anu Niemelä ja Eija Liukkonen, Tilastotiimi 26.5.2014 11:16 Museoiden toiminnan tilastoinnista on tulossa kansainvälinen standardi. Onko Suomesta jäsentä tätä varten perustetussa työryhmässä? Tuija 23.5.2014 13:05 Tilastot ovat vuosia olleet erittäin harhaanjohtavia. Rakennuksessakävijä ei ole museokävijä, kuten usein valheellisesti mediallekin tuodaan esiin. Näin yhteiskunnallista vaikutusarvoa ylikorostetaan ja samalla eurotarvetta viilataan ylöspäin moraalittomasti. Atte N. 19.5.2014 15:09 |