Numero - tilasto - tieto?

Yksittäin tarkasteltuna otsikon luku kertoo siitä, kuinka monta ilmaiskäyntiä Suomen ammatillisesti hoidetuissa museoissa vuonna 2013 oli. Luvusta tiedoksi se muuttuu, kun sitä tarkastellaan suhteessa muihin tietoihin, kuten esimerkiksi kaikkiin museokäynteihin samana vuonna tai viimeisen kymmenen vuoden trendiin. Nämä ovat yksinkertaisia esimerkkejä, mutta valottavat asiaa: numerot ovat "vain" numeroita, niiden merkitys syntyy kontekstista. Tässä tapauksessa Museotilasto tarjoaa luvut, ja lukujen käyttäjä merkityksen.

Me uudet Museotilasto-tiimin jäsenet olemme kevään aikana saaneet kymmeniä Museotilastoon ja sen täyttämiseen liittyviä yhteydenottoja museokentältä. Olemme käyneet lukuisia mielenkiintoisia ja opettavaisia keskusteluja niin puhelimitse ja sähköpostitse kuin myös kasvotusten eri yhteyksissä museoalan ammattilaisia tavatessamme. Tilastoasiaa on sivuttu myös monissa ajankohtaisissa tapaamisissa kuten Museoliiton järjestämissä seminaareissa sekä Museot kulttuurimatkailun kärkeen ja Itä-Suomen yliopiston Kulttuurimatkailun indikaattorit -hankkeissa. Keskustelut ovat antaneet meille tärkeää tietoa siitä, mitä Museotilastolta odotetaan.

Eri kysymyksillä saadaan erilaisia vastauksia

Päällimmäisin havaintomme on se, että yleisessä keskustelussa samaan soppaan sekoittuvat niin toimialakohtaisena tilastona toimiva Museotilasto kuin erilaiset rahoitukseen liittyvät seurannan välineet kuten Opetushallituksen kustannuskyselyt, valtionosuuksien kannustavuusmittaristot ja erikoismuseoiden tunnusluvut.  Moni ihmettelee, miksi toinen kysely on toista tarkempi ja kysymyksenasettelut erilaiset.

Mausteina sopassa ovat vielä lukuisat erilaiset tutkimukset ja selvitykset, joilla kerätään sekä määrällistä että laadullista tietoa esimerkiksi museoiden kävijöistä ja tunnettuudesta. Näillä kaikilla on erittäin tärkeä rooli pohdittaessa museoiden toiminnan merkittävyyttä ja vaikuttavuutta. Ne vastaavat kuitenkin erilaisiin kysymyksiin ja käyttävät hyväkseen erilaisia menetelmiä. Museotilastossa tarkastellaan määrällistä tietoa, kylmiä lukuja ja toiminnan volyymeja. Sillä ei pyritä esimerkiksi luomaan kuvaa museokävijöiden profiileista tai tarkastelemaan museokäyntien merkitystä yksittäisille kävijöille, vaan ennen kaikkea antamaan numeropohjaista kuvaa suomalaisen museokentän nykyhetkestä.

Museoiden moninaisuudesta haastetta tilastointiin

Museoviraston vuosittain kokoamaan Museotilastoon vastasi tänä vuonna yhteensä 154 ammatillisesti hoidettua museota. Vastaajamuseot ovat keskenään hyvin erilaisia monessa suhteessa ja skaalassa.  Mukana ovat niin isoimmat valtakunnalliset museomme kuin pienet ammatillisesti hoidetut paikallismuseot. Näiden väliin jää laaja joukko erikokoisia museoita, kuten esimerkiksi korotettua valtionosuutta saavat aluetaidemuseot, maakuntamuseot ja valtakunnalliset erikoismuseot. Mukaan mahtuu sekä valtion ja kuntien että yksityisten toimijoiden ylläpitämiä museoita. 

Volyymeiltaan museot vaihtelevat yhden museoammattilaisen hoitamista museoista yli 200 vakituisen työntekijän työyhteisöihin, tai vajaan tuhannen objektin kokoelmista miljoonien objektien jättiläisiin. Onkin hyvä huomioida, ettei Suomesta löydy kahta samanlaista museota, mikä on kiistämätön rikkaus, mutta kuten tässäkin blogissa on aiemminkin todettu (http://blogi.nba.fi/2013/museoiden-tilastoinnin-mahdottomuudesta), se asettaa samalla haasteita yhteismitalliselle toiminnan kuvaamiselle, toisin sanoen museotilastoinnille.

Mikä Museotilaston rooli sitten on?

Keskustelujen pohjalta haluaisimme painottaa, että Museotilasto ei ole toimintaa ohjaava mittaristo, eikä sen kysymysten kautta ole tarkoitus arvottaa asioita. Se, että jotain jätetään kysymättä, ei tarkoita sitä, ettei sillä olisi merkitystä. Museotilaston tehtävänä on antaa kokonaiskuva tämän monimuotoisen ja heterogeenisen alan toiminnan resursseista, henkilökunnasta ja toiminnasta. Tieto on relevanttia nimenomaan silloin, kun sitä tarkastellaan pitkän aikavälin kehityksen kaarissa ja suhteutettaessa sitä muuhun saatavilla olevaan tietoon.

Tilastotieto on tarkoitettu hyödynnettäväksi, täydennettäväksi ja työstettäväksi, ja omalta osaltaan se antaa eväitä toimintamme merkittävyyden osoittamiseen. Tämän vuoksi koemme tiedon saavutettavaksi tekemisen ja keskustelujen jatkumisen erittäin tärkeäksi. Älkää hiljentykö tilastokysymyksien suhteen vaikka tilastovastaukset taas yhden vuoden osalta olisikin annettu. Linjat ovat edelleen auki.

Eija Liukkonen, Pia Lonardi ja Anu Niemelä
Tilastotiimi
Museovirasto, Kehittämispalvelut

P.S. Kokonaiskäyntimäärä museoissa vuonna 2013 on muuten tämän hetkisten tietojen mukaan lähes 5,5 miljoonaa.