Etusivu
Arkisto
2020
2019
2018
2017
2016
2015
2014
2013
Linkit
Museoviraston verkkosivut
Museovirasto Facebookissa
Kuinka kehittää kulttuurimatkailua
| Suomalaiset käyttävät kulttuuriin entistä enemmän rahaa (HS 16.6.2014) ja Matkailun edistämiskeskuksen mukaan suomalainen kulttuuri ja elämäntapa kiinnostavat ulkomaisia matkailijoita. Matkailijoita riittää, mutta mitä mieltä ovat kulttuurialan toimijat? Juuri päättyneessä suomalais-venäläisessä Linnasta linnaan -hankkeessa törmättiin myös kulttuurimatkailun haasteeseen. |  Paikallisia ihmisiä Olavinlinnan Linnapäivän kulkueessa kesällä 2013. Kuva: Pekka Ranta |
| Matkailun edistämiskeskuksen Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2009–2013 ruotii kulttuurimatkailun nykytilaa Suomessa. Myös opetus- ja kulttuuriministeriön Matkailu ja kulttuurin syke – Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen -toimintaohjelman 2009–2013 loppuraportti nostaa esiin Suomen mahdollisuuksia ja uhkia kulttuurimatkailun kohdemaana. Näiden mukaan Suomi ei ole kansainvälisesti tunnettu, koska kulttuurikohteilla ei yksinään ole riittävästi kansainvälistä vetovoimaa. Uhkia ovat esimerkiksi kulttuurin arvostuksen heikkeneminen ja muihin elinkeinoihin panostaminen. Kulttuurimatkailun kehittämisen ongelmia taas ovat esimerkiksi matkailun ja kulttuurin toimijoiden yhteistyön kehittymättömyys ja pienet resurssit. Kuulostaa tutulta. Suomalais-venäläinen linnoitusyhteistyötä tiivistänyt Linnasta linnaan -hanke pyrki kolmen vuoden ajan vastaamaan näihin uhkiin ja taltuttamaan ongelmia. Yksittäisen kulttuurikohteen riittämättömän vetovoiman voimme kokemuksemme pohjalta allekirjoittaa. Suomalais-venäläisen linnoitusverkoston rikkaus ovatkin siksi keskenään erilaiset kohteet. Suuremmat ja tunnetummat tarjoavat verkostossa vetoapua pienemmille ja vähemmän tunnetuille kohteille. Yhdessä linnat ja linnakkeet muodostavat monimuotoisen verkoston, joka tarjoaa kattavan valikoiman elämyksiä. Linnoitusverkoston tuotteistaminen vetäväksi kulttuurimatkailuverkostoksi edellyttää kuitenkin kulttuuriperinnön arvostusta ja tukemista. Pienten resurssien kanssa painittaessa se on varsinainen haaste, johon kolmivuotinen hanke toi väliaikaista huojennusta. Nyt kun hanke on päättynyt, on hyvä muistaa, että Linnasta linnaan -verkoston kohteita ja muita kulttuuriperintöämme edustavia kohteita ei kehitetä pelkästään ulkomaalaisten matkailijoiden houkutukseksi. Kulttuuriperintöön satsaaminen lisää kulttuuritarjontaa myös paikallisella tasolla, korostaa paikallista identiteettiä ja lisää paikallista yhteistyötä. Olavinlinnassa esimerkiksi oikeat ihmiset sattuivat hankkeen aikana kohtaamaan toisensa oikeaan aikaan, ja syntyivät ensimmäiset Savonlinnan Keskiaikamarkkinat, jotka ovat elokuussa 2014. Tunnistamme hankkeen pohjalta myös ongelman matkailun ja kulttuurin toimijoiden yhteistyön heikkouksista. Ensinnäkin totesimme, että ennen kun pystymme myymään linnaverkostotuotteemme myyntiorganisaatiolle, tulee meillä olla tarjota saavutettavissa olevaa tietoa tuotteestamme eli linnoitusverkostosta. Huomasimme, että meillä ei ollut alkuunkaan tarpeeksi tietoa suomen kielellä venäläisten linnoitusten palveluista eikä kaikista suomalaisista kohteista ollut välttämättä tietoa venäjäksi. Nyt perustieto Linnasta linnaan -verkoston kohteista on kerätty ja koottu eri kielillä verkkosivustolle www.fortforum.org ja kesällä ilmestyvään linnaverkostoa esittelevään opaskirjaan. Kohteiden tarinoita paketoitiin myös kesällä ilmestyvään Linnojen tarinat -kirjaan. Näitä kerättyjä tietoja ja paikallisia tarinoita on käytetty hyväksi myös elävöitetyissä Linnapäivä-tapahtumissa ja uusissa museokauppatuotteissa. Mikä se taho sitten on, joka meidän ylikansallista linnapakettiamme myy ja markkinoi? Toisekseen nimittäin huomasimme, että hankkeen tavoite pakettimme myyntikuntoon laittamisesta ja yhteistyökumppanien löytämisestä kolmen vuoden aikana ei ollut helppo. Pääsimme matkanjärjestäjäyhteistyössä silti alulle. Tosin todetaksemme, että on ongelmallista löytää tahoa, joka haluaisi ottaa haasteekseen ylikansallisen linnoitusverkoston kehittämisen, tuotteistamisen ja markkinoinnin. 11 kohdetta kokoava Linnasta linnaan -verkosto kun sijaitsee laajalla Kaakkois-Suomen alueella Savonlinnasta Kotkaan ja Luoteis-Venäjällä hallinnollisella Leningradin alueella, joka ulottuu Viipurista Ivangorodiin, Viron rajalle. Suomen matkailupotentiaalin mahdollisuuksiin kirjoituksen alussa mainituissa strategiassa ja loppuraportissa lukeutuvat paikallisuus, kulttuurikohteiden elävöittäminen, internetin ja sosiaalisen median hyödyntäminen, nykyajan ja historian sujuva vastakohtaisuus sekä idän ja lännen kohtaaminen. Suomalais-venäläinen Linnasta linnaan -verkosto vastaa oivasti näitä vahvuuksia eikä sen potentiaalia kannata hukata. Kulttuurimatkailuverkoston kehittäminen on saatu hyvälle alulle. Jos hanke saa jatkoa tulevaisuudessa, on tärkeää yhdistää kulttuuri- ja matkailualan toimijoiden osaaminen heti alusta lähtien verkoston kansainvälisen vetovoiman takaamiseksi. Jouni Marjamäki Intendentti Museovirasto, Suomen kansallismuseo Hämeen linna ja Olavinlinna Satu Juoperi Projektisuunnittelija Museovirasto, Suomen kansallismuseo Linnasta linnaan -hanke (23.6.2014) | |
| Twiittaa |