Blogi6

Tähän blogiin kirjoittavat Museoviraston pääjohtaja ja muut asiantuntijat kulttuuriperintöalan ja museoalan asioista ja ilmiöistä.

Arkisto




2016
2015
2014
2013


Linkit


Museoviraston verkkosivut

Museovirasto Facebookissa

Kehittäminen ja käyttö ovat parasta suojelua Olympiastadionillakin


Olympiastadionin kehittämisen ja korjausten hinta ei näytä pysyvän rajoissa, joihin valtio ja Helsingin kaupunki ovat sitoutuneet. Media tuo jatkuvasti esiin julkisia ja yksityisiä rakennushankkeita, jotka ovat joko alkuaan hintavia, kallistuvat hankkeiden edetessä tai eivät pysy aikataulussaan. Usein kaikki kolme asiaa ovat samassa paketissa. Osassa hankkeissa voi olla kyse virheistä tai piittaamattomuudesta, mutta ainakaan stadionilla ei ole kyse tästä. 

Olympiastadionin korjaamista ja kehittämistä on valmisteltu huolella ja ammattitaidolla. Tavoitteena on parantaa meidän kaikkien yhteisen areenan käytettävyyttä siten, että myös arkkitehtoniset arvot otetaan huomioon. Tämä tarkoittaa, että kaikki uusi on korkeatasoista ja että vanhaa säästetään aina kun se on mahdollista. Käytön turvaaminen on stadionin suojelunkin edellytys.

Hankkeen viaksi ei voi laittaa sitä, että kaupungin ja valtion hankeselvityksen jälkeen sopimaa kattohintaa on vaikeaa pitää. Hankkeen konkretisoituessa tiedot tarkentuvat. Poikkeuksellisen vaativa hanke on vaikea rakentajille, suunnittelijoille ja rakennuttajille. Rakennuksen tutkimuksilla on tarkennettu tarvittavia tai mahdollisia ratkaisuja. Hankkeessa on valitulla projektinjohtomallilla siihen liittyvine neuvottelumenettelyineen pyritty hallitsemaan kuluja ja saamaan mukaan uskottavia tarjoajia. Kuumentuva rakennussektori ja riskien huomioiminen tarjouksissa vaikuttavat silti hankkeen hintaan.

Stadionilla valittu linja vastaa kulttuuria, jolla Helsingin olympiarakennuksia on vaalittu. Ne on pidetty kunnossa ja käytössä. Rakennukset Olympiakylää ja Kisakylää myöten on aikanaan tehty todellisiin tarpeisiin eikä meillä ei ole ollut varaa olla käyttämättä niitä. Ne sijaitsevat keskeisesti kaupunkirakenteessa. Olympiastadionin sijainnin merkitystä osoittaa myös vireillä olevan Garden Helsinki -hankkeen sijoittuminen sen maisemiin. Tämä poikkeaa ratkaisevasti viime vuosikymmenten kisojen kerskarakentamisesta, joka on jättänyt urheiluareenoita tyhjillään rapistumaan (http://yle.fi/uutiset/3-9111510 ja http://globalnews.ca/news/2879473/rio-2016-photos-of-deserted-abandoned-olympic-venues-around-the-world/).

Olympiastadion on, päinvastoin kuin usein ajatellaan, rakennettu vaiheittain. Ensimmäinen stadion valmistui 1938. Se sai tilapäisen laajennuksen peruuntuneisiin kisoihin 1940. Vuoden 1952 kisoja varten stadionia laajennettiin sekä pysyvillä että tilapäisillä osilla. Kisojen jälkeen rakennusta on muutettu mm. toimisto- ja liikuntatarpeisiin sekä korjattu ja uudistettu yleisurheilun EM-kisoihin 1994 ja MM-kisoihin 2005. (Katsoin noita jälkimmäisiä, rankkasateen pilaamia kisoja aurinkoisessa Etelä-Ranskassa televisiosta ja päädyin siihen, että koko katsomon olisi oltava katettu…). Nyt aloitettu kehittäminen on luonteva ja korkeatasoinen jatkumo aiemmille korjauksille ja muutoksille. Hankkeen taloudelliset vaikutukset pääkaupunkiseudulle ja Suomelle on todettu niin myönteisiksi, että hanke on kokonaistaloudellisesti erittäin hyödyllinen.

Merkkirakennustemme korjauskustannuksista on käyty halpahintaistakin keskustelua. Uutisten ja sosiaalisen median kommentoijat harvemmin tietävät mistä rakennuksissa ja hankkeissa todellisuudessa on kyse. Eduskuntatalon, Presidentinlinnan ja Olympiastadionin kaltaisten monumenttien on oltava käyttökelpoisia myös vaatimusten muuttuessa. Ne on myös korjattava siten, että korjausten elinkaari on mahdollisimman pitkä ja rakennusten hyvä hoito voidaan turvata.

Museovirasto on yhteistyötahoineen äskettäin julkaissut teoksen Valtiolle rakennettu (http://www.nba.fi/fi/ajankohtaista/tiedotearkisto?Article=6129). Se esittelee tavoitteita ja tapoja, joilla valtio pitää kestävästi ja taloudellisesti huolta rakennusperinnöstään. Museovirasto on vastaavilla ajatuksilla ollut mukana Olympiastadioninkin korjaus- ja kehittämishankkeessa. Kuten valtio ja kaupunki muutenkin, Stadion-säätiön kumppaneina ja hankkeen rahoittajina.

Mikko Härö
Osastonjohtaja
Museovirasto

(20.10.2016)
Olympiastadionin ikoninen torni
Olympiastadionin ikoninen torni, Helsingin perinteinen maamerkki. Kuva Stadion-säätiö, Sini Pennanen.

Katettu Olympiastadion
Kuva katetusta Olympiastadionista. Vaikka havainnekuvat tapaavat aina hieman kaunistella arkea, antaa tämä hyvän käsityksen laadusta, jota stadionin kehittämisessä tavoitellaan. Kuva: Työyhteenliittymä K2S ja NRT.




0 kommentti(a)


Lisää kommentti

Voit kommentoida blogin aihetta käyttämällä alla olevaa lomaketta. Sähköpostiosoitteen antaminen on vapaaehtoista ja se näkyy vain verkkosivujen ylläpitäjille. Kommentti-kentässä ei tarvitse itse laittaa rivinvaihtoja, vaan teksti rivittyy automaattisesti.

Nimi tai nimimerkki
Sähköpostiosoite
Kommentti
Roskapostitarkistus
5 + 1 = (ratkaise tämä laskutoimitus)