Blogi6

Tähän blogiin kirjoittavat Museoviraston pääjohtaja ja muut asiantuntijat kulttuuriperintöalan ja museoalan asioista ja ilmiöistä.

Arkisto




2016
2015
2014
2013


Linkit


Museoviraston verkkosivut

Museovirasto Facebookissa

Mistä Museotilastot kertovat?


Uusin Museotilasto-julkaisu on valmistunut ja löytyy osoitteesta https://www.museotilasto.fi/statpublications. Tilasto kertoo mm. sen, että vuonna 2015 Suomessa toimineen 150 ammatillisesti hoidetun museon kokonaisrahoitus oli reilut 244 miljoonaa euroa, josta valtaosa tuli julkiselta sektorilta: valtiolta 44,3 % ja kunnalta 32,8 %. Kävijöitä tilastoitiin kaiken kaikkiaan 5 605 374. Vuoden lopussa kulttuurihistoriallisia objekteja museokokoelmista löytyi 5 562 294 ja taideteoksia 407 240. Lisäksi museossa avattiin 1 089 uutta näyttelyä, järjestettiin 56 579 näyttelyopastusta ja 8 571 työpajaa sekä tuotettiin 249 julkaisua.

Mitä nämä luvut oikeasti kertovat Suomen museoista? Yksittäisinä lukuina tarkasteltuna ne eivät välttämättä kerro vielä mitään muuta kuin sen, kuinka paljon jotain ennalta määriteltyä ja mitattavissa olevaa asiaa Suomen museoissa oli vuonna 2015. Esimerkiksi kävijämäärä ei kerro siitä, ketkä museoissa kävivät tai millaisia elämyksiä näyttelyt tuottivat.

Tarkasteltaessa lukuja pidemmällä aikavälillä tietojen syvyys kasvaa. Esimerkiksi kävijämääristä voidaan todeta, että ne ovat olleet selvässä kasvussa jo pidemmän aikaa. Verrattuna vuoteen 2005, jolloin kävijämäärät ovat olleet alhaisimmat vuoden 2001 jälkeen, kasvua on jo lähes 1,3 miljoona kävijää. Prosentuaalisesti tämä on lähes 30 % kasvua! Kiinnostavaa on myös tarkastella maksettujen ja ilmaiskäyntien osuuksien kehitystä. Vuonna 2001 ilmaiskävijöiden osuus oli 36,9 %, josta ne ovat pikkuhiljaa kasvaneet niin, että uusimmassa tilastossa niiden osuus kaikista kävijöistä oli 52,4 %. Vuonna 2015 ilmaiskävijöiden osuus oli kuitenkin lievässä laskusuunnassa verrattuna edelliseen vuoteen.

Aikasarjat kertovat havainnollisella tavalla museoiden toiminnan kehityksestä ja muutoksista. Ne eivät kuitenkaan yksistään riitä osoittamaan, mitä muutosten taustalla on. Esimerkiksi mikä selittää museoiden kävijämäärien kasvua? Entä mitkä tekijät ovat vaikuttaneet siihen, että ilmaiskävijöiden osuudet ovat olleet jo pitkään nousussa?

Aikasarjojen lisäksi tilastotietoa kannattaa hyödyntää yhdistämällä sitä muuhun tietoon. Museokäyntimäärien suhteuttaminen maakuntien asukaslukuihin osoittaa, että vaikka lähes puolet kaikista museokäynneistä on tehty Uudellamaalla sijaitseviin museokohteisiin, suhteessa asukaslukuihin kävijämäärät jakautuvat huomattavasti tasaisemmin. Esimerkiksi vuonna 2015 Kanta-Hämeessä tilastoitiin eniten museokäyntejä asukaslukuihin suhteutettuna (199 museokäyntiä / 100 asukasta).

Tilastodatan rinnalle olisi kiinnostavaa tuoda myös muuta olemassa olevaa tietoa, niin määrällistä kuin laadullistakin. Yksittäin tarkasteltuna numerot, luvut ja prosentit eivät kerro vielä paljon mitään. Mutta yhdistämällä niitä muuhun olemassa olevaan tietoon tai tarkasteltaessa niitä laajemmassa kontekstissa voidaan niiden takaa löytää kiinnostavia näkökulmia. Diagrammit ja kaaviot saattavat myös johdattaa oleellisten muutosten ja kehityssuuntien äärelle ja antaa tärkeää taustatietoa keskusteluihin museoiden tulevaisuudesta ja kehityksen suunnista. Museotilasto-verkkopalvelun uudistuksen tärkeimpänä tavoitteena olikin tiedon saatavuuden ja hyödynnettävyyden helpottaminen. Tietojen julkaiseminen avoimella CC-BY 4.0 -lisenssillä helpottaa sen käyttöä ja vertaamista muuhun tietoon.

Suomen museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä havainnollistaa blogitekstissään, miten museotilastotietoa voidaan hyödyntää arvioitaessa museoalan tilaa (http://museoliitto.blogspot.fi/2016/10/museo-jota-ei-ole.html). Hän kuitenkin muistuttaa tilaston käytön kompastuskivistä. Tilastojen kautta voidaan luoda kuva keskivertomuseosta, jota kuitenkaan ei ole olemassa. Ilman tarvittavaa taustatietoa tilastojen perusteella voidaan myös tehdä yksinkertaisia johtopäätöksiä, jotka johdattavat enemmänkin harhaan kuin totuuden äärelle.

Me Museoviraston museotilastotiimissä kannustamme käyttämään kerättyä tilastotietoa: yhdistämään sitä muuhun tietoon, hyödyntämään omiin tarpeisiin ja poimimaan oleelliset tunnusluvut. Toiminnan vaikuttavuutta ei tietenkään voida pelkästään luvuilla mitata, sitä varten tarvitaan erityisesti laadullista tietoa. Lukujakin kuitenkin tarvitaan, yhtenä osana toimialan analyysia. Ne antavat kokonaiskuvan museoiden resursseista, henkilökunnasta ja toiminnasta, havainnollistavat kehitystä ja tekevät alaa näkyväksi.

Lue myös aikaisemmat Museotilastoon liittyvät blogikirjoitukset:

Anu Niemelä
Erikoisasiantuntija
Museovirasto

(18.10.2016)
Museotilasto 2015

Museistatistik 2015




0 kommentti(a)


Lisää kommentti

Voit kommentoida blogin aihetta käyttämällä alla olevaa lomaketta. Sähköpostiosoitteen antaminen on vapaaehtoista ja se näkyy vain verkkosivujen ylläpitäjille. Kommentti-kentässä ei tarvitse itse laittaa rivinvaihtoja, vaan teksti rivittyy automaattisesti.

Nimi tai nimimerkki
Sähköpostiosoite
Kommentti
Roskapostitarkistus
5 + 3 = (ratkaise tämä laskutoimitus)