Blogi6

Tähän blogiin kirjoittavat Museoviraston pääjohtaja ja muut asiantuntijat kulttuuriperintöalan ja museoalan asioista ja ilmiöistä.

Arkisto




2016
2015
2014
2013


Linkit


Museoviraston verkkosivut

Museovirasto Facebookissa

Seurasaaren rakennuskonservoinnin työryhmä sai palon tervanpolttoon


Seurasaaren rakennuskonservoinnin työryhmä tutustui heinäkuussa Ylikiimingissä aidon hautapolttoisen mäntytervan valmistukseen. Tervan polton taito on sitä kulttuuriperintöä, josta myös Museovirastolla on hyvä olla näppituntumaa. Seurasaaressa hautatervaa käytetään puunsuojauksessa ja Seurasaaren ulkomuseoon kuuluu myös kaksi tervahautaa.

Ylikiimingin kotiseutuyhdistys on polttanut tervahautaa jo 27 vuotta Ylikiimingin kirkon lähettyvillä Tervasautiolla. Meitä opasti kotiseutuyhdistyksen aktiivi Erkki Pöyskö ja pääsimme osallistumaan kaikkiin töihin, joita tervanpolttoon sisältyy. Vierailumme valmistelussa yhteyshenkilönä toimi Tarja Besmond

Ensimmäisen päivän urakkana oli mäntypilkkeiden latominen tervahaudaksi. Haudasta tuli 1,2 metriä korkea ja halkaisijaltaan noin 3 metriä. Toisena päivänä käytiin katsomassa Ylikiimingin pastorin omakotitalon tontilta löytyneen vanhan tervahaudan pohjaa, joka on oletettavasti 1900-luvun alusta. Iltapäivällä tervahaudan rakentaminen jatkui sen peittämisellä metsänkuntalla. Illalla, kun hauta sytytettiin, oli paikalla oheisohjelmaa ja puheita. Jani Puhakka esitti Museoviraston tervehdyksen. Vesisateesta huolimatta paikalla oli yleisöä ja mediaa.

Keskiviikkona suuntasimme mäntymetsään, jossa Erkki Pöyskö opasti meille tervaspuiden koloamisen ja kertoi siihen liittyvät vaiheet. Tervasautiolla oli illalla jälleen ohjelmaa ja työnäytöksinä sementtitiilien valmistusta ja päreiden valmistusta käsikäyttöisellä pärehöylällä. Tervahaudan palamista valvoi koko ajan vähintään kaksi henkilöä. Meillä oli tuolloin iltavuoro ja työpäivä venyikin yli puolen yön.

Seuraavana aamuna olimme taas kukonlaulun aikaan tervahaudalla, jossa tervaa valutettiin ”runtin reiästä” jo enemmässä määrin. Haudan valvomisen ohessa keskustelimme muiden talkoolaisten kanssa mm. paikallisista rakentamis- ja käsityöperinteistä. Tervahaudan vanhempi lotnikka Matti Koistinaho, joka on ollut tervanteon kanssa tekemisessä lapsuudesta asti, esitteli myös omia käsitöitään.

Perjantaina aamulla tervahauta oli vajonnut jo matalaksi ja tervat valutettu pois. Haudasta tuli tervaa noin 150 litraa ja tämän lisäksi tervavettä, tervankusta ja hiiliä. Kaiken tervanpolttoprosessista oppimamme tiedon lisäksi saimme muistoksi pullot tervaa. Tallensimme myös paljon kuva- ja videomateriaalia tietolähteeksi tuleville sukupolville.

Tutustuimme viikon aikana myös mm. savitiilien valmistukseen perinteisellä menetelmällä, Ylikiimingin paikallismuseoon ja Oulun Turkansaaren ulkomuseoon. Kävimme myös kirkkokonsertissa, hirsitalotehtaalla ja osallistuimme onkikilpailuun.

Ylikiimingin matkan tuloksena Seurasaaren rakennuskonservointityöryhmällä on polte päästä kiinteämmin mukaan kenties isomman tervahaudan polttamiseen saadakseen tervaa ulkomuseon rakennusten hoitoon. Tämä vaatisi yhteistyötä monen tahon kanssa unohtamatta tervaspuiden hankintaa, joka on vähintään neljän vuoden prosessi.    

Teksti ja kuvat: Seurasaaren rakennuskonservoinnin työryhmä Erkka Pajula, Nanna Kymäläinen, Jani Puhakka ja Jukka Mähönen

Kemikaaliasetus uhkaa tervan tulevaisuutta

 
Perinteikkään suomalaisen tervan puolustajat ovat käynnistäneet talkoot tervan pelastamiseksi. Tavoitteena on saada mäntytervalle Euroopan yhteisön kemikaaliasetuksen REACHin edellyttämä rekisteröinti ja kerätä siihen vaadittava rahoitus. Jos rekisteröinti jää tekemättä, mäntytervan kaupallista valmistusta, jos valmistusmäärä ylittää yhden tonnin vuodessa, ei saa jatkaa 1. kesäkuuta 2018 jälkeen.

Mahdollisimman pihkapitoisesta männystä valmistettava hautaterva on Suomen vientikaupan ensimmäinen hittituote ja tärkeä osa kansallista kulttuuriperintöä. Maassamme on satoja paanukattoisia kirkkoja ja tapuleita, joiden suojaukseen ei ole olemassa korvaavaa tuotetta.

Mäntyterva on satoja vuosia vanhaa biotaloutta, jonka ympärille on syntynyt kaikkina aikoina uusia tuotteita ja innovaatioita. Se on perinteinen, mutta myös nykyaikana monikäyttöinen tuote, jota tarvitsevat esimerkiksi rakennus- ja teknokemian yritykset, veneenveistäjät ja kotikäyttäjät. Kestävät perinteet ja uudet mahdollisuudet menetetään ilman REACH-rekisteröintiä.

Lue lisää Pelastetaan terva -talkoista www.pelastetaanterva.fi

(26.9.2016)
01 ladonta
Tervaspuut täytyi latoa mahdollisimman tiiviisti.

02 sytytys
Sytytyksen ajan tervahaudan helma oli auki.

03 koloaminen
Erkki Pöyskö ohjeistaa tulevien vuosien tervaspuiden parkkuuta ja Jani Puhakka filmaa.

04 poltto
Hautaa tampattiin palamisen ohjaamiseksi.

05 halssi
Tervahaudan halssi, jonka kynän runtin reiästä terva valutettiin ulos. Vieressä tiilimiilu jäähdytys vaiheessa.

06 terva
Erkki Pöyskö kaataa mustaa kultaa tynnyriin.

07 lotnikat
Lotnikat eli hautamestarit Erkki Pöyskö ja Matti Koistinaho. Taustalla syödään tiilimiilun lämmössä valmistettua kaurapuuroa.

08 savirana
Erkki Pöyskön mailla olevassa saviranassa sekoitetaan hiekka ja savi savitiiliä varten.




0 kommentti(a)


Lisää kommentti

Voit kommentoida blogin aihetta käyttämällä alla olevaa lomaketta. Sähköpostiosoitteen antaminen on vapaaehtoista ja se näkyy vain verkkosivujen ylläpitäjille. Kommentti-kentässä ei tarvitse itse laittaa rivinvaihtoja, vaan teksti rivittyy automaattisesti.

Nimi tai nimimerkki
Sähköpostiosoite
Kommentti
Roskapostitarkistus
9 + 8 = (ratkaise tämä laskutoimitus)