Etusivu
Arkisto
2020
2019
2018
2017
2016
2015
2014
2013
Linkit
Museoviraston verkkosivut
Museovirasto Facebookissa
VIHERVUOSI 2016 – Gröna Året 2016 on alkanut
| Tänä vuonna vietetään Vihervuotta. Vihervuosi 2016:n teema ”KESTÄVÄ SUOMALAINEN MAISEMA – minun maisemani maalla ja kaupungissa” koskettaa meitä kaikkia monella eri tasolla. Teemavuodella on myös erilaisia alateemoja kuten kestävä ympäristörakentaminen, kaupunkiviljely ja lähiruoka. Aiemmin teemavuosia on vietetty vuosina 1985, 1995, 2000 ja 2008. Vihervuoden aikana juhlistetaan myös eurooppalaista maisemayleissopimusta. Teemavuosi kutsuu kaikkia osallistumaan ja tekemään parempaa ja kestävämpää maisemaa. Tule sinäkin mukaan – osallistu ja vaikuta. www.vihervuosi.fi Vihervuosi 2016 avattiin virallisesti 10.2.2016 Jyväskylässä. Ministeri Kimmo Tiilikainen korosti avajaispuheessaan maisemien vaalimista asukkaiden ja päättäjien yhteisen tahtotilan kautta. Hän totesi myös, että kulttuuriympäristön ja kaupunkimaisemien osalta tärkeässä roolissa on onnistunut kaavoitus. Sirpa Pietikäinen puolestaan nosti avajaistilaisuudessa esille arkipäivän ympäristön merkityksen hyvinvoinnille ja hän painotti, että meidän tulisi osata vaatia hyvää ympäristöä. Teemavuoden aikana palkitaan viherympäristöjen hyväksi työtä tehneitä tahoja ja henkilöitä. Vihervuosi 2016:n suojelijana on tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Ympäristöministeriön nimeämän teemavuoden toimintaa ja tiedotusta koordinoi Viherympäristöliitto pääsihteeri Seppo Närhen johdolla. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii ylijohtaja Timo Tanninen ympäristöministeriöstä ja varapuheenjohtajana Viherympäristöliiton hallituksen puheenjohtaja ja europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen. Museovirastossa Vihervuoden teema suomalainen kestävä maisema on esillä koko ajan. Viranomaistyössä huomioidaan maisemat ja niiden kestävyys monella eri tasolla. Muutoksia ja vaikutuksia tarkastellaan sekä lähi- että kaukomaisemassa. Maiseman kerroksellisuus ja kestävä kehitys ovat kulttuurimaisemakeskustelun keskipisteessä. Vihervuosi 2016 kannustaa ja innostaa niin yksittäisiä kansalaisia kuin yhdistyksiä ja yrityksiä huomioimaan lähiympäristön ja viheralueiden tärkeyden suhteessa hyvinvointiin ja kestävään kehitykseen. Teemavuosi kutsuu kaikkia osallistumaan – miten sinä voit olla mukana tekemässä parempaa ja kestävämpää maisemaa maalla ja kaupungissa? Lähestymistapoja on monia. Oma panos voi olla esimerkiksi ympäristötaideteos, taloyhtiön pihatalkoot, ympäristöä koskeva kommentti, istutustapahtuma, maisemaretki tai osallistuminen muinaisjäännösalueen maisemanhoitoon. Vihervuoteen liittyviä tapahtumia voi seurata Vihervuoden verkkosivuilla olevasta tapahtumakalenterista ja sinne voi myös ilmoittaa omia teemavuoden tapahtumia. Jo nyt kalenterissa on nähtävissä aikamoinen tapahtumien kirjo eri puolella maata. Tule mukaan - osallistu ja vaikuta! Vihervuoden päätapahtuma pidetään 2.6.2016 Hämeenlinnassa. Ohjelmassa on mm. Hämeenlinnan puistot, teemareitit, tutustuminen uusiin asuinalueisiin (Engelinranta ja Asemanseutu), Aulangon puistometsä ja erilaisia pop up -tapahtumia. Vihervuoden 2016 aikana juhlistamme myös eurooppalaisen maisemayleissopimuksen allekirjoittamisen merkkipäivää – Suomi ratifioi maisemasopimuksen 1.4.2006. Sopimus on voimassa tällä hetkellä jo 38 Euroopan neuvoston maassa. Maisemasopimus on ensimmäinen kansainvälinen sopimus, joka koskee vain ja ainoastaan maisemaa. Sopimuksen innovatiivisena lähtökohtana on, että sen pyrkimykset soveltuvat kaikkiin eurooppalaisiin maisemiin. Allekirjoittaneet maat sitoutuvat toteuttamaan politiikkaa, jonka tavoitteena on ennakoida maiseman muutoksia ja hoitaa hyvän suunnittelun avulla erilaisia maisemia kestävällä tavalla. Maisemapolitiikka tarkoittaa viranomaisten muotoilemia periaatteita, strategioita ja ohjeita, jotka mahdollistavat maiseman suojelu-, hoito- ja suunnittelutoimenpiteet. Maisemapolitiikka lähtee liikkeelle maiseman tunnistamisesta ja arvoista. Maisemaulottuvuus tulee huomioida päätöksenteossa sekä mikro- että makrotasolla. Muutokseen sopeutumisessa on tärkeää tuntea maiseman historia ja rakenne, jotta maisemaa muuttavat toimenpiteet kohdentuisivat oikealla tavalla. Maisemassa limittäin ja lomittain olevat aikakerrostumat antavat syvyyttä maiseman kokemiselle ja havainnoimiselle. Maisemasopimuksen lähestymistapa on demokraattinen, sillä se koskee arvokkaiden maisemien lisäksi myös arkimaisemia ja jopa vaurioituneita maisema-alueita. Sopimus korostaa paikallisen tason osallistumismahdollisuuksia maiseman käsittelyssä ja hoidossa ja sen vuoksi maisemasopimus tulisi saada kaikkien kansalaisten tietoisuuteen. Sopimus painottaa maiseman merkitystä ihmisten hyvinvoinnille - maisemalla on keskeinen merkitys identiteetin luojana ja kulttuurin ylläpitäjänä. Jyväskylässä avajaistapahtumassa avattiin myös ”Suomen paras maisemahanke” -kilpailu. Kilpailuun voivat osallistua kansalaisjärjestöt sekä paikalliset tai alueelliset viranomaiset, jotka ovat onnistuneesti hoitaneet, suunnitelleet tai suojelleet maisemia. Suomen parhaan maisemahankkeen kilpailuaika päättyy 15.9.2016. Hanke voi koskea kaupunkiympäristöä tai maaseutua, niin vedenalaista kuin maanpäällistäkin maisemaa. Suomen paras maisemahanke -kilpailun voittaja julkistetaan 27.10.2016 Säätytalossa Vihervuoden päätöstapahtumassa. Parhaaksi valitusta hankkeesta tulee Suomen ehdokas Euroopan neuvoston maisemapalkinto -kilpailuun. Euroopan neuvoston maisemapalkinto annetaan tunnustuksena tehokkaista ja pysyvistä toimintatavoista maiseman hoidossa, suunnittelussa tai suojelussa. Eurooppalainen maisemayleissopimus ja Vihervuosi 2016:n teema suomalainen kestävä maisema vahvistavat ja lisäävät kulttuurimaisemien säilymistä ja arvostusta. Ne saavat tukea myös Kulttuuriympäristöstrategiasta, joka korostaa jokaisen mahdollisuutta ja vastuuta osallistua ja toimia kestävällä tavalla ympäristömme ja maisemamme hyväksi. Vihervuosi 2016 verkkosivut Suomen paras maisemahanke -kilpailun verkkosivut Kulttuuriympäristöstrategia Maisematerveisin – Vihervuodessa 2016 mukana olevat Museoviraston intendentit Satu Mikkonen-Hirvonen ja Olli Soininen Sadun haaste vapaa-ajalla:
Ollin haaste vapaa-ajalla:
Mihin sinä osallistut Vihervuoden 2016 aikana? (15.2.2016) |   Visuaalisen maiseman lisäksi havainnoimme päivittäin myös ääni- ja tuoksumaisemia. Halikon Rikalanmäellä kesäiseen maisemakokemukseen voi liittyä huumaava valkoapilan ja keltamataran tuoksu, kun taas sama maisema pilvisenä talvipäivänä jää kokemusrekisteriimme erilaisena. Rikalanmäellä pääsemme tutustumaan rautakauden ihmisen elämän ja työn jälkiin juuri maiseman kautta. Kuvat: Satu Mikkonen-Hirvonen, Museovirasto Halikonjokilaakson tämän päivän maisemassa on hahmotettavissa selkeästi varhainen aikakerrostuma eli rautakautisen asutuksen jäljet. Jokilaakson ympäristössä risteää myös vanhoja ja uusia kulkureittejä – maisema muuttuu koko ajan. Kuva: Satu Mikkonen-Hirvonen, Museovirasto Rikalan linnavuori avoimessa viljelymaisemassa toimii maamerkkinä ja antaa mittakaavaa alueella liikkuville. Yksityiskohdiltaan rikas ja visuaalisesti vaihteleva maisema on usein myös luonnonarvoiltaan monipuolisin. Maisemien monimuotoisuuden säilyttäminen ja vahvistaminen vaatii erilaisten suunnittelu- ja suojelunäkökulmien yhteensovittamista. Kuva: Satu Mikkonen-Hirvonen, Museovirasto |
| Twiittaa |