Blogi6

Tähän blogiin kirjoittavat Museoviraston pääjohtaja ja muut asiantuntijat kulttuuriperintöalan ja museoalan asioista ja ilmiöistä.

Arkisto




2016
2015
2014
2013


Linkit


Museoviraston verkkosivut

Museovirasto Facebookissa

Valtion yhteisten tieto- ja viestintätekniikkapalveluiden käytöstä valtava lasku Museovirastolle


Vuoden 2014 alusta astui voimaan laki valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä. Lain taustalla oli huoli valtion suurista tieto- ja viestintätekniikan (ICT) kustannuksista ja ajatuksena pienentää kustannuksia yhdistämällä hankintoja ja toimintoja suuriksi kokonaisuuksiksi. Lain perusteella käytännössä kaikki valtion organisaatiot pakotetaan hankkimaan ICT:nsä uudelta valtion toimijalta Valtorilta. Suurten kokonaisuuksien tuoma volyymietu on ajatuksena periaatteessa hyvä ja toimintoja yhdistämällä saavutetaan koko valtion tasolla joitain etuja. Käytännössä virastotasolla tilanne näyttää hyvin erilaiselta.

Kuten tunnettua suomalainen museoala ei ole koskaan rypenyt rahassa. Museovirasto, jota laki velvoittaa käyttämään Valtorin palveluita, ei ole voinut koskaan sijoittaa suuria summia tietotekniikkaan ja viime vuosina tehdyt kaksi budjettileikkausta ja niistä seuranneet irtisanomiset ovat entisestään lisänneet kulukuria. Museovirasto on optimoinut tietoteknisiä ratkaisujaan ja tiedonhallintaansa siten, että se on niukoilla resursseillaan saanut aikaan kohtuuhintaisen ja hyvin toimivan kokonaisuuden. Nyt tämä kokonaisuus on siirtynyt Valtorille ja sitä ollaan korvaamassa valtion yhteisillä palveluilla.

Lasku Museovirastolle on valtava. Valtorin hinnastojen perusteella tehtyjen laskelmien mukaan viraston vuotuiset ICT-kustannukset nousevat 291 %. Pakollisten muutosten seurauksena vuosikustannukset ovat nousemassa 400 000 eurolla. Lisäksi joudutaan vielä maksamaan huomattavat summat palvelujen siirrosta Valtorille.

Viime vuoden lopulla Museovirastosta jouduttiin valtion budjettileikkausten vuoksi käytyjen yt-neuvottelujen tuloksena irtisanomaan asiantuntijoita ja kykymme tarjota edes lakisääteiset palvelut on vaakalaudalla. Viraston kukkarossa ei ole löysää rahaa. Millä siis rahoitamme kasvavat ICT-kulut? Lakkauttamalla palveluita kansalaisille ja viranomaisille? Lopettamalla hallitusohjelman mukaiset digitalisaatiota edistävät kehitystoimet? Sulkemalla taas museoita? Tässäpä itsenäisen Suomen kulttuuriperinnölle oiva satavuotislahja!

Miksi Valtorin palvelut sitten ovat niin kalliita? Eikö volyymietu vähennä myös Museoviraston kustannuksia? Tähän lienee monta syytä. Uudet palvelut on luotu suurten toimijoiden ehdoilla ja heille ne saattavat olla toimivia ja ehkäpä myös kohtuuhintaisia. Pienemmille virastoille, joissa toiminta on ketterää ja avointa, ne eivät ole optimaalisia. On kuin terästehtaan toimintaprosessia yritettäisiin saada käyttöön kultasepänverstaassa. Monet valtion organisaatiot tarvitsevat myös tietoturvaa, joka on täysin ylimitoitettu Museovirastolle. Muistiorganisaatio käsittelee ja tuottaa valtaosin julkista tietoa ja tavoittelee erityisesti tietojensa avoimuutta ja saatavuutta internetissä.

Omituiselta tuntuu myös palveluiden siirtoon liittyvä toimintatapa. Laitteet ja sopimukset on siirretty valtion organisaatioilta Valtorille. Se siis käytännössä omistaa Museovirastonkin laitekannan. Kun Valtori tekee jotain laitteisiin tai verkkoihin liittyvää, se laskuttaa asiakasta täysin riippumatta siitä haluaako asiakas toimenpidettä tai ei.

Hyvä esimerkki ovat Museoviraston palvelimet, jotka ovat siirtyneet Valtorille, joka haluaisi siirtää laitteet omaan konesaliinsa. Temppu on sinänsä ihan ok, mutta Valtori myös suunnittelee laskuttavansa operaation valmistelusta Museovirastolta pari tuhatta euroa, siirrosta reilut 40 000 euroa ja lopulta vuosittain noin 61 000 euroa. Palvelinten nykyiset kustannukset Museovirastolle ovat noin 10 000 euroa vuodessa!
Joudumme siis maksamaan 90 000 € käytännössä tyhjästä.

On vaikea uskoa, että Museovirasto olisi ainoa valtion organisaatio, joka on kyennyt itse tuottamaan tai hankkimaan edullisia ICT-palveluita. On myös vaikea uskoa, että jokainen organisaatio nikottelematta kaivaisi kukkarostaan Valtorin pyytämät huikeat summat. Jos Valtorin toiminta tuottaa valtiotasolla säästöjä, voisi noista säästöistä korvata menetykset virastoille. Tai sitten miettiä kannattaako yhteisiä palveluita tuottaa kaikille virastoille. Voisi myös harkita ns. Valtori-lain kolmannen pykälän muuttamista niin, että palveluita voisi hankkia myös Hanselin (Valtion yhteishankintayksikkö) kautta, kilpailuttaa tai olla tekemättä mitään, jos organisaatiolla on jo valmiiksi edullinen ja toimiva palvelu.

Koko olemassaolonsa ajan Valtori on viestinyt asiakaslähtöisyyttä ja edullisuutta. Heidän visionsa ensimmäisenä kohtana on kilpailukykyisyys verrattuna markkinatoimijoihin. Siirtovaiheessa kerta toisensa jälkeen kuultiin valtorilaisten suusta, että virastojen kustannukset eivät nouse. Olisiko nyt sopiva hetki katsoa onko puheissa perää?

Olisi myös hyvin mielenkiintoista ja valaisevaa, jos jokin riippumaton taho selvittäisi Valtorin ja muiden valtion yhteisten palvelukeskusten kannattavuutta ylipäätään. Onko kannattavuus pelkästään perustamishetken oletuksiin perustuva illuusio vai käytännössäkin toteutuva tosiasia?

Miikka Haimila
Yli-intendentti
Museovirasto

Joose Niemi
ICT-päällikkö
Museovirasto

(19.10.2016)
Museoviraston ICT-kulut viiden vuoden aikana

Museoviraston ICT-kulut seuraavan viiden vuoden aikana Valtorin toteuttamina ja vertailuna viraston oma toteutushinta (Valtorin hinnat ilman käyttöönottokuluja).


Vertailu Valtorin ja Museoviraston palvelut

Vertailu Valtorin tuottamien palvelujen vuosikustannusten ja Museoviraston nykyisten (itse tuotetut palvelut) kulujen välillä. Viiva kustannuksissa tarkoittaa, että palvelu tuotetaan ilman kustannuksia tai kulut sisältyvät toiseen palveluun.




47 kommentti(a)


Olemme mekin Valtorin "asiakkaita". Ette ole yksin ja kokemuksemme ovat samanlaisia. Kokemusta on erilaisista palveluntuottajista vuosikausilta, mutta tämä laitos vie voiton kaikista. Asiakasta ei tuossa konseptissa ole (no, monopoliasema, niin miksipä kannattaisi vaivautuakaan).

Käytännössä pitäisi olla ass is -siirtovaiheessa, mutta maksamme 3% enemmän kaikista sopimuksista kuin aikaisemminkin maksaessamme ne suoraan sopimustoimittajille (jotka edelleen palvelut tuottavat). Ainoastaan se muuttui, ettemme enää voi vaikuttaa palveluihin mitenkään, emme tiedä mistä maksamme, emme saa samaa palvelutasoa kuin aiemmin ja tästä ilosta siis maksamme enemmän kuin ennen. Niin, pitäähän se jollakin ne tuottamattomat osat Valtorista ruokkia. Ei sekään haittaisi, jos saisi palvelua. Vaan ei ole kuin karmea palvelutason lasku saatu hinnan noustessa.

MOT voisi kyllä tehdä asiasta mielenkiintoisen jutun. Lähtökohtaisesti tiedot ovat julkisia ja jo tällä hetkellä oikein virastoista pyydettäessä saatavissa.

Samassa liemessä 2.11.2016 10:05

Valtori ei ole yritys. Mutta sen monopoliasema on yksi ongelmista.

Lue laki ja asetus 22.10.2016 14:39

Valtori on veronmaksajien rahoilla elävä monopoliyhtiö. Jo taloustieteiden peruskursseilla ympäri maailmaa opitaan että monopoli ei ole ikinä tehokkain/halvin/... miksi siis Valtori?

Monopolihinnoilla takaperin laskien Museovirasto
- pitää 300-350TB varmistuksia
- saatte joka vuosi upouudet työasemat (te tuhlurit)
- 50-60 isoa virtuaalikonetta (1-2TB RAM 250 corea)
- browsaatte netissä 300TB verran vuodessa

Osuikohan edes lähelle?


Monopoliyhtiön hinnat 22.10.2016 09:07

Miten Valtorin kustannukset ovat vaikuttaneet muissa virastoissa, millä on käytössä Valtorin palvelut. Tuskin museovirasto on ainoa, kuka käyttää Valtorin palveluita

Miten muissa virastoissa on kustannusten laita 21.10.2016 14:22

Onko tutkittua tietoa missään, että keskittäminen ICT asioissa tuo mitään säästöjä Valtiolla. Kuulostaa, että keskittäminen vain kasvattaa kuluja eri virastoissa.

Utelias 21.10.2016 14:20

Perussettiä. Kaapataan palvelut, 'yhtenäistämällä' palvelut suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Homman tullessa 'valmiiksi', osaajat kilometritehtaalle ja palvelun tuottajat nauravat matkalla pankkiin. Näin se menee. Organisaatiot joissa toiminta/palveluiden tuotanto on ollut taloudellista, kärsivät ja kaikki kärsivät palvelutason heikentymisenä.
Byrokratia lisääntyy, mutta saatiinhan samalla kätevästi tuottamattomalle johdolle vakansseja.

Vähintäänkin pitäisi kustannuserot organisaatioille jotenkin kompensoida, jos valtiontasolla säästöjä oikeasti saadaan, mitä suuresti epäilen.

Miksi ylipäätään valtorin kaltaista megalomaanista/monoliittistä organisaatiota nykyään puuhataan, liekö syynä taas 'yhtiöittäminen' ja myynti sijoittajille.

Ammattilainen 21.10.2016 13:30

Kannattiko TORI-siirtoprojekteissa veivata tehtäväkuvauksia siten että sai jonkun, kenen olisi kuulunut siirtyä Valtoriin, jäämään virastoon? En nyt kohdista tätä juuri MV:hen, vaan yleisesti. Mites näiden henkilöiden kustannukset nyt? Keksimällä keksitty "substanssitekemistä" virastoon?

Traktori 21.10.2016 08:02

Käsittääkseni nimenomaan on kyse myös Tietomaisesta rahastamisesta, koska Valtori ei halua tuottaa palvelua omana tuotantonaan omakustannushintaan. Palveluhinnastot puhuvat karua kieltään.

Läheltä seurannut 20.10.2016 23:08

Laskuoppia

Yksi valtiohallinnon ict-asiantuntija maksaa virastolle sivukuluineen yms. keskimäärin 80 000€ vuodessa.
Museovirastolla on ollut varmastikin ainakin kaksi henkeä konesaliaan ylläpitämässä ympäristöä.
Tuo 10 000€ vuosikustannus kattaa todennäköisesti palvelimien lisenssit ja huoltomaksut tietämättä kuinka paljon palvelimia museovirastolla on ollut. Siihen sitten päälle levyjärjestelmät, verkkolaitteet yms. yms.
60 000€ vuodessa kuulostaa edulliselta tai ainakin normaalilta.

Muistetaan tosiaan, että Valtori ei saa tuottaa voittoa joten Tietomaista rahastusta tämä ei varmastikaan ole.
Säästöjä on myös mahdoton saada aikaiseksi kehitysvaiheessa missä Valtori vasta on. Jos VM:ssä ymmärrettäisiin asiasta jotain olisi Valtorilla tukirahoitusta ainakin viidelle ensimmäiselle vuodelle. Sinä aikana saataisiin palvelut käyttöön ja todennäköisesti toimimaankin. Tukirahoituksen voimin virastot otettaisiin palveluun nykykustannusten tasolla tai alle.

Valtorin YT:stä vielä sananen - toivottavasti eivät kohdistu töitä tekevään osaan Valtorilaisista - siellä on paljon hyvää porukkaa töissä todella sekaisin ja alkutekijöissään olevassa ympäristössä. Todennäköisesti kyytiä saavat nyt "töitä vieroksuvat" joita Valtion virastot surutta Valtoriin siirsivät avokätisesti, hävetkää myös virastot!!!

On vain yksi Oy Suomi Ab


Tietohallintoasiantuntija 20.10.2016 22:44

Yksinkertainen ihminen ihmettelee... Miksi teidän pitää maksaa jo kertaalleen verovaroilla maksettuja palveluita? Eikö tämä ole jo suomen lainkin mukaan kiellettyä?

Yksinkertainen 20.10.2016 20:17

Puheratkaisun kilpailutti Hansel, Valtori vain otti sen hoitaakseen.

Miten lienee perusteltavissa, että nyt rakennetaan samat palvelukeskukset tuplana? Tulee maakunta-Hansel, maakunta-Valtori, maakunta-Palkeet ja maakunta-Senaatti. VM:n sivuilta löytyy tästä lisätietoa. Miksei valtion yksiköitä laajennettu poikkeuslailla, tehty vaikka tytäryhtiöitä tai vähintään sijoitettu fyysisesti samaan tilaan osaamisen jakamiseksi ja tuplatyön välttämiseksi? Miksi rakennetaan kaksi organisaatiota samaan asiaan, toinen valtio- ja toinen maakuntatasolle?

Ihmettelen 20.10.2016 17:46

Kiitos hyvästä kirjoituksesta! Valtorin annettua yt-ilmoituksen ja kertoen 90 henkilön irtisanomisista, tulee uusi huoli siitä, että jatkuvasti heikentyvään palvelutasoon ei ole tulossa lähiaikoina minkään asteista nousua, päin vastoin. Aiemmin Valtorille siirtynyt henkilökunta on tiennyt substanssin toiminnasta jotakin, tätä ammattitaitoa ei Valtorilla arvosteta. Irtisanomisten myötä on katoamassa sekä tietotaitoa, osaamista että palveluasennetta. Vierestä seuranneena on Valtorilla henkilökunnan sitouttaminen tarkoittanut autoritäärisiä ja rangaistuskeskeisiä toimintatapoja, ei kustannustehokasta, joustavaa ja toimintakeskeistä henkilöstöpolitiikkaa.

Palvelusta huolissaan 20.10.2016 15:49

Kiitos saamastamme laajasta tuesta sekä lukuisista hyvistä kommenteista ja keskustelusta.

Blogikirjoitus on asia tiivistettynä ja valitettavasti hintojen laskemisessa käytettyjä perusteita ja palveluihin kuuluvia ominaisuuksia ei tässä pysty kovin tarkalla tasolla analysoimaan. Olemme kuitenkin käyttäneet runsaasti aikaa sekä Valtorin palveluiden että hintojen ja oman tuotannon vertailuun ja esitettyjen lukujen pitäisi olla niin vertailukelpoisia kuin mahdollista.

Kiitos myös Valtorin toimitusjohtalle Pasi Lehmukselle vastineesta:
http://www.epressi.com/tiedotteet/kotimaa/valtorin-tavoitteena-tuottaa-valtionhallinnon-tasolla-kustannustehokkaita-palveluja.html

Lehmus tuo aiheellisesti esiin vertailun vaikeuden. Esimerkki Valtion yhteisestä puhepalvelusta on hyvä. Uusi puhepalvelu on tuonut Museovirastollekin säästöjä puheluiden kustannuksissa.

Se mitä tilastoista ei kuitenkaan käy ilmi on, että uuden puhepalvelun yhteydessä operaattori vaihtui ja jouduimme hankkimaan toimitiloihimme runsaan määrän tukiasemia, jotta puhuminen oli ylipäätään mahdollista. Jotta pääsemme puhepalvelun kustannuksissa säästöjen puolelle, kuluu niin monta vuotta, että puhepalvelu ehditään todennäköisesti kilpailuttaa taas uudelleen. Täytyy vain toivoa, että operaattori pysyy jatkossa samana ja hankitut tukiasemat toimivat pitkään. Siten pääsemme joskus tulevaisuudessa nauttimaan säästöistä.


Miikka Haimila 20.10.2016 12:39

On Neuvostoliiton aikaista touhua tehdä laki, joka pakottaa viraston ostamaan palvelut joltain tietyltä taholta. Se päättäjien olisi pitänyt ymmärtää. Kataisen hallitus ei sitä ymmärtänyt.

-essi 20.10.2016 09:53

Vuosittainen ylläpito maksaa 60000? 5000 euroa kuukaudessa! Vuokraako Valtor niille palvelimille asunnon Eirasta?

Palvelimen kustannus koostuu internetyhteydestä, sähköstä, huoltoon kulutettavasta ajasta. Tuolla hinnalla palkataan palvelimille oma palvelija.

Antti Keskinen 20.10.2016 07:05

Lähtisin siitä liikkeelle, että keskittäminen on tämän ajan ilmiö jolla kuvitellaan saatavan tehokuutta, säästöjä, jne. Tiedän parikin tapausta joissa on käynyt täsmälleen päin vastoin. Organisaatio (hallinto) on vain kasvanut ja byrokratia vain lisääntynyt.

Oma teoriani on, että jo lähitulevaisuudessa joku toteaa, että pienet yksiköt toimivat tehokkaammin ja jätetään pois tuollaiset turhat rakenteet jotka vain haittaavat toimintaa. Tämä siis omaa toiveuntani :)

Mutta joo, työni puolesta tiedän kyllä miten Valtori toimii ja mitä heidän palveluun siirtymiseen "voitetaan". Käytännössähän Valtorissa on kyse siitä, että on tehty sopimus yhden suuren tietotekniikkayrityksen (Tieto/Fujitsu) kanssa. Tämä yritys (Valtori) sitten omii itselleen asiakkaita - halusivatpa nämä sitä taikka eivät.

Pelkästään palveluiden siirtämisprojekteissa Valtorille on jo ollut suuria hankaluuksia. Se on kokonaan toinen juttu, että kykeneekö Valtori tarjoamaan vastaavia palveluita kuin aiempi tarjoaja.

Eipä tarvitse Valtorin (eli sen yrityksen joka saa nämä asiakkaat) toimia vapailla markkinoilla ja tarjota laadukasta palvelua kun asikkaita vain tippuu syliin. Tiedä sitten miten tällainen sopii mm. nykyhallituksen ajatuksiin. Jos elämme vapailla markkinoilla, niin ei toki tällaisia monstereita kuten Valtori pitäisi olla olemassa.

The Z 20.10.2016 00:51

Tämäkin erotus jäänee muutamille isoille yksityisille it-taloille, joilla alkaa kissanpäivät oligopolimarkkinoilla.

Tämä on sitä vallitsevaa politiikkaa, jossa luodaan ensin lain avulla monopoli, lypsylehmä, joka sitten yksityistetään tai ulkoistetaan isoissa osissa.

Yksityistämisen ideologia on nykyaikana tärkeämpi kuin oikea markkinatalous, jossa kilpailu toimii ja pitää kulut kurissa.

markkinatalous 20.10.2016 00:19

Tässä olisi tutkivan journalismin paikka.

Ketkä ovat Valtorin pakkosyötön takana ja ketkä ovat Valtorin takana? Ketkä saavat rahaa ja kuinka paljon?

Sama juttu Tiedon kanssa.

Valitettavasti, taitaa olla niin, että "tutkivat journalistit" ovat pääasiassa jo näiden tahojen palkkalistoilla (mediaomistus ja YLEn johtokunta).

Eipä tätäkään esim. Hesarissa ole ruodittu.

Seuratkaa rahaa 20.10.2016 00:17

Aika naivia kirjoittelua. Taitaa kirjoittajalta unohtua että viraston it-henkilöt ovat siiretty Valtorille pois viraston kuluista ja juuri heitä nyt Valtori irtisanoo (max 90). Eikös se valtion kokonaiskulu ratkaise kuitenkin meille veronmaksajille eikä yksittäisen viraston kitinä. Väitän että keskittäminen tuo valtiolle säästöjä isossa kuvassa. Tervetuloa Museovirasto 2010-luvulle IT-asioissakin. Tämän saman "yhteinämistämisen" ovat yksityiset firmat kokeneet jo 2000-luvun alkupuolella - sekin lienee jo teille historiaa.

Lee 19.10.2016 23:29

Nimimerkille 'Just näin'. Surullista kuulla että palvelu on mielestäsi huonontunut ja ymmärrän toki täysin sen, että oman väen katoaminen näkyy vasteaikana palveluissa. Mutta sitä en ymmärrä, että mielesi tekee ampua ns. sanansaattaja syyttömänä johtoportaan toilailun takia. Itselleni ei tulisi missään tapauksessa mieleen edes krouvisti sanottuna 'vittuilla' asiakkaalle ja purra samalla syöttävää kättä.

d3m0nii 19.10.2016 20:59

Satun myös työskentelemään valtion virastossa, joka on tosiaan pakotettu käyttämään Valtorin palveluita. Aikaa ennen Valtoria homma toimi vielä kohtalaisen sujuvasti omalla väellä, mutta nykyisin mikään ei toimi, ei siis kerta kaikkiaan yhtään mikään. Yksinkertaisinkin asia kestää kuukausia ja tuntuu siltä, että osaaminen mikä ennen oli omissa käsissä on kadonnut ihan kokonaan ICT-henkilöstön siirryttyä Valtorin palvelukseen. Jos palvelua joskus sattuukin saamaan, niin laatu on pääasiassa aivan kelvotonta. Useimmiten taitaa enemmänkin kuulua vittuilua, jos jotakin pitäisi saada valmiiksi ja tiedustelee, mikä oikein kestää. Ihan uskomaton lafka tuo Valtori. Toivottavasti tämä Museoviraston avaus saa nyt oikeasti VM:n reagoimaan asiaan jollakin tavoin. Ei näin voi jatkaa!

Just näin 19.10.2016 20:28

Aika mielenkiintoista säästämistä. Tulin pohtineeksi, mitä vastaava keskittäminen tarkoittaisi yksityishenkilöiden kohdalla...

Poimitaan esimerkiksi ihan tavallinen tallaaja, joka on pärjännyt tähän asti hienosti verkkopankin käytössä ja nettisurffailussa sillä 500€ läppärillään, joka on ostettu jo 4-5 vuotta sitten. Ja vielä olisi monta vuotta käyttöaikaa jäljellä, kun ei sitä uuden kalliin koneen tehoa mihinkään tarvita. Vaihtoa uuteen vastaavaan voisi kuitenkin jo harkita.

Nyt säädetäänkin yhtäkkiä laki, joka pakottaa kaikki kansalaiset hankkimaan koneensa yhdestä paikasta. Koneet on kaikille samanlaisia, käyttötarkoituksesta riippumatta, ja perusteluna on se, että näin saadaan "volyymietua" ja säästetään kustannuksissa.

Lopputuloksena kaikille toimitetaan 2000€ arvoiset laitteet, koska ne on valittu paljon tehoa tarvitsevien käyttäjien vaatimusten mukaan. Nämä kuitenkin saatiin hankittua 1500€ per kone, kun tilattiin kerralla niin iso määrä.

Näitä sitten maksellaan kuukausierissä esim. kolmen vuoden oletetun käyttöiän mukaan, jonka jälkeen tilalle tuodaan uusi yhtä kallis ja tarpeettoman tehokas laite. Vanhat menee romuksi, kun eihän niitä voida tiskin alta halvalla mihinkään myydä.

Ja näin siis toimitaan, vaikka osa käyttäjistä ei oikeasti tarvitsisi kuin kertamaksulla hankitun parin satasen arvoisen tabletin ja pärjäisi sillä niin kauan kuin laite kestää, kuitenkin vähintään yhtä kauan eli sen kolme vuotta.

Kuukausikuluiksi muutettuna...

Keskitetty hankinta: 1500€ / 36kk = ~42€/kk
Vanha läppäri, jota käytetty 5 vuotta: 500€ / 60kk = ~8,30€/kk
Käyttötarkoitukseen riittävä tabletti: 200€ / 36kk = ~5,60€/kk.

Mutta kai tuo kuulostaa siltä, että kaikki kansalaiset kannattaisi pakottaa käyttämään yhtä ja samaa konetyyppiä, kun esimerkissä säästetään peräti 25% hankintahinnasta, verrattuna siihen yhden koneen normaalihintaan?

Savonian 19.10.2016 19:53

Hyvää tässä kirjoituksessa oli se, että se luo tietoisuutta siitä, ettemme ole yksin Valtori -nimisen ongelman kanssa. Huonoa on toki se, että tämäkään kirjoitus ei tule muuttamaan mitään.

Valtori jatkaa valitettavasti sillä samalla kalliilla, jäykällä ja loppukäyttäjät ja heidän tarpeensa täysin sivuuttavalla linjalla, joka on tullut jo useimmille valtionhallinnon työntekijöille tutuksi sellaisten "menestys projektien" kautta, kuten Hansel, Kieku, Palkeet jne.

Yhdistämällä olisi mahdollisuus saada säästöjä ja parantaa tuottavuutta, jos asiat tehtäisiin kunnolla ja loppukäyttäjien tarpeista lähtien. Valitettavasti Valtorissa, kuten myös muissa yllämainituissa sekoiluissa, "asiakas" on lähinnä maksajan roolissa, eikä palveluntarjoajalla ole mitään intressiä pyrkiä parantamaan palveluaan. Ja miksi olisi? "Asiakkaat" ovat pakotettuja ostamaan annetulla hinnalla sitä huttua mitä palveluntarjoaja päättää tarjota. "Asiakas" ei voi äänestää rahoillaan jos palvelun taso tai hinta ei mielytä.

Asiaa käsitelleessä uutisessa Valtorin johtaja väittää, ettei ole kuullut ongelmista tai valituksia. Sama selitys on kuultu ainakin Kiekun, Palkeiden ja Hanselin johdosta. Mitä tämä kertoo valtion työterveyshuollosta, jos täysin epäonnistuneiden projektien johdot ovat umpikuuroja ja ilmeisesti vielä sokeita?

Vinkkinä tälle porukalle; kannattaa sen kuulolaitteen hankkimisen jälkeen käydä joskus siellä missä ne loppukäyttäjät ovat. Kannattaa myös valmistautua siihen, että kuulee melkoisen graafisia kuvauksia siitä, mihin ruumiin aukkoihin palvelunne voi työntää ja minkälaisen splatter -elokuvan voisi kuvata jos porukka pääsisi suljettuun huoneeseen näiden johtajien kanssa.

VM:n toiminta näissä projekteissa on surkuhupaisan vastuutonta. Mitään vastuuta ei kanneta, eikä epäonnistumisista opita mitään. Sen sijaan puksutetaan eteenpäin valitulla linjalla välittämättä tippaakaan siitä, mitä tapahtuu.

Valtorin Uhrit ry 19.10.2016 18:04

Valtorilla olisi tosiaan vielä pitkä matka siihen, että olisi palvelukeskus. On hämmästyttävää, miten uusia palvelukeskuksia pystyttäessä ei osata hyödyntää vanhoja kokemuksia siitä, miten sisäisistä yksiköistä siirretään tehtäviä keskitettyyn yksikköön (viraston kannalta ulkoistus, valtion kannalta keskitys). Valtiokonttorin kokemuksia työterveydenhuollon ensin keskittämisestä ja sitten oikeasta ulkoistamisesta yhtiöksi ei oltu kiinnostuttu myöhemmissä vaiheissa, Palkeiden kokemuksista ei oltu kovin kiinnostuneita Valtoria pystytettäessä eikä ministeriöiden yhteistä VNHY:ä pystytettäessä. Joissakin kommenteissa tuolla myös Palkeita haukutaan ja niin omassa työpaikassanikin villit virheelliset käsitykset velloivat, vaikka faktat puhuvat toista. Asiakkaan näkökulmasta Palkeet on ainoa keskitetty toiminto, joka oikeasti kuuntelee asiakasta, kehittää sekä palvelujaan että asiakasyhteistyötä että samalla parantaa tuottavuutta. Palveluhinta on nyt laskenut jo 2 vuotta vaikka olemme siirtäneet lisää palveluja Palkeille. Mutta Valtori... voi syksyn synkkyyttä.

Talouden asialla 19.10.2016 16:47

Taas yksi esimerkki siitä miten rahaa poltetaan. Tarkastusvirastolla olisi selvitettävää. Ei tällainen olisi yksityissektorilla onnistunut, vaikka yrityksiä oli.

Eläkeläinen 19.10.2016 16:33

Keskittämisestä syntyvät mittakaavaedut menevät kaupallisen toimittajan vyön alle - ei käytännössä koskaan asiakkaille. Sehän on mitä Tieto jakaa osakkeenomistajilleen.

Ainoa etu, joka voitaisiin ehkä lunastaa onnistuneesti, on käyttää asiakkaan neuvotteluvoimaa tehokkaammin. Eli esim. lisenssisopimuksiin -60% tai toimittajat ja ratkaisut vaihtoon -tyyppinen voimakkaampi neuvottelustrategia suurten ohjelmistotalojen kanssa. Tämä vaatisi kuitenkin Valtorilta strategista näkemystä ja osaamista.

VM on jostain syystä innostunut keskittämisestä ja valtavirtaistamisesta. Eihän siinä mitään, mutta kun yhdistää kaksi kallista sopimusta tuloksena on kaksi kertaa isompi sopimus - ei halvempi. Kun toimittajat ymmärtävät lypsylehmän olevan lukossa, on ihan turha kuvitella mitään muuta. Aggressiivinen laajojen portfolioiden hankinta takaisi kilpailullisten asetelmien säilymisen, mutta se ei ole mitenkään nykyjärjestelyssä mahdollista.

Niin ja Valtorista tulee läpilaskutusautomaatti, joka ei tule tuottamaan mitään lisäarvoa toimintoketjuille. Jos toimintoketjussa yksi lenkki ei tuota lisäarvoa, se pitäisi poistaa. Virastot pystyvät itse samaan ilman ylimääräistä läskiäkin. Kyse ei ole siitä, että "mies ja koira" -toimittajat vaihtuivat "oikeisiin" toimittajiin, vaan Valtori on äärimmäisen pöhöttynyt ja toimeton.



Maikkel 19.10.2016 16:02

Keskittämisestä syntyvät mittakaavaedut menevät kaupallisen toimittajan vyön alle - ei käytännössä koskaan asiakkaille. Sehän on mitä Tieto jakaa osakkeenomistajilleen.

Ainoa etu, joka voitaisiin ehkä lunastaa onnistuneesti, on käyttää asiakkaan neuvotteluvoimaa tehokkaammin. Eli esim. lisenssisopimuksiin -60% tai toimittajat ja ratkaisut vaihtoon -tyyppinen voimakkaampi neuvottelustrategia suurten ohjelmistotalojen kanssa. Tämä vaatisi kuitenkin Valtorilta strategista näkemystä ja osaamista.

VM on jostain syystä innostunut keskittämisestä ja valtavirtaistamisesta. Eihän siinä mitään, mutta kun yhdistää kaksi kallista sopimusta tuloksena on kaksi kertaa isompi sopimus - ei halvempi. Kun toimittajat ymmärtävät lypsylehmän olevan lukossa, on ihan turha kuvitella mitään muuta. Aggressiivinen laajojen portfolioiden hankinta takaisi kilpailullisten asetelmien säilymisen, mutta se ei ole mitenkään nykyjärjestelyssä mahdollista.

Niin ja Valtorista tulee läpilaskutusautomaatti, joka ei tule tuottamaan mitään lisäarvoa toimintoketjuille. Jos toimintoketjussa yksi lenkki ei tuota lisäarvoa, se pitäisi poistaa. Virastot pystyvät itse samaan ilman ylimääräistä läskiäkin. Kyse ei ole siitä, että "mies ja koira" -toimittajat vaihtuivat "oikeisiin" toimittajiin, vaan Valtori on äärimmäisen pöhöttynyt ja toimeton.



Maik 19.10.2016 16:02

http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/valtio-lupasi-it-osaajille-toita-potkut-uhkaavat-6591069

"...kun kaikkien 85 valtionhallinnon viraston perustietotekniikkapalvelut oli siirretty Valtorin vastuulle. Siirrot valmistuivat kesäkuussa 2016."

Kommenttina, että ovat ainakin osittain kesken vielä lokakuussakin 2016, joten kommenttina arveluttava...

Kristian 19.10.2016 15:37

Valitettavasti tässä kirjoituksessa ei ollut mitään uutta. On nähtävästi niin, että Valtiovarainministeriössä ja Valtorissa ei ole riittävästi väkeä jolla olisi taustaa yksityiseltä sektorilta, jotta osaisi heti esimerkiksi hahmottaa onko 40.000€ paljon vai vähän.

HTM 19.10.2016 15:07

Olisi myös kiintoisaa tietää mitä ilmoitetut luvut ja palvelut pitävät sisällään ennen tarkempia johtopäätöksiä. Arvelisin, että esim. 328€ vuosihintaan sähköpostipalvelu on melko kevyt, jos hintaan on tosiaan laskettu mukaan palvelun peruskuntannukset, mahdolliset lisenssimaksut, tuki, koulutus, ylläpito, valvonta ja henkilökustannukset. Jos museoviraston IT-henkilöstöä on samalla vähennetty, paljonkohan siitä on vastaavasti saatu säästöjä?

Utelias 19.10.2016 14:53

Mitä nyt Valtorin kanssa olen ollut tekemisissä, niin näyttää ettei ole niin pientä asiaa, että siitä ei olisi Valtorilla perustettu omaa projektia. Palkattu projektipäällikkö ja pari ulkopuolista kallista konsulttia. Näiden palkkoihin täytyy rahat tietysti kerätä asiakkailta. Lisäksi Tiedolla tuntuu olevan avoin piikki Valtorin suuntaan.

Mitään järkeähän tässä ei ole. Yhdistäminen ja yhdenmukaistaminen ovat sinänsä hyviä tavoitteita, mutta Valtori olisi pitänyt luoda asiakkaiden välisenä virtuaaliorganisaationa eikä siirtää IT-väkeä mahdollisimman kauas asiakkaista.

Kollega toiselta hallinnonalalta 19.10.2016 14:41

Hyvä kirjoitus. Vastaavia kustannusarvioita (laskelmia) on noussut esiin myös muista valtion virastoista joissa varovaisilla sisäisillä arvioilla kustannusten on arvioitu nousevan 2 - 4 kertaisiksi verrattaessa aikaan ennen Valtoria (myös laadun pudotessa huomattavasti).

Näitä näkemyksiä ei valitettavasti päästetä virallisiin raportteihin, koska VM:n vahvasti ajaman Valtorin yhteydessä toteutettavan konsolidoinnin piti tuoda säästöjä. Toisin kävi...

MV 19.10.2016 14:33

Aikanaan kuvittelin että Palkeet olisi ollut epäonnistunut kokeilu. Nyt valtori-sekoilua seuranneena palkeethan on hyvin toimiva kokonaisuus!!!Annetaan uudelle toimitusjohtajalle kuitenkin työrauha ja katsotaan keväällä tilanne uudelleen.
Tosin jos homma ei silloinkaan rokkaa, mitä siitä seuraa - johto jatkaa tyytyväisenä elämäänsä?

Veronmaksaja 19.10.2016 14:14

Useammassakin valtion laitoksessa samanlainen kuvio. Koska tämä ns. "laillinen" verovarojen rosvoaminen loppuu?

Marja-Liisa 19.10.2016 13:51

Nykyinen tietotekniikka skaalautuu helposti, ei ole (merkittävää) eroa terästehtaan ja kultasepänverstaan välillä. Toteutuksen osana tietoturva ei maksa mitään. Esim. Open Compute Project tuottaa halvan datakeskusympäristön, joka alentaa kustannuksia. Eli museoviraston pitäisi saada kokonaisuus, joka olisi halvempi kuin nykyinen ratkaisu. Jos näin ei ole, niin Valtori on epäonnistunut ja syy on selvitettävä. Valtiovarainministeriö on varmasti kiinnostunut.

Eero kärki 19.10.2016 13:32

Sisäinen IT tekee kaikkensa jotta saa pyöritettyä tarvitut palvelut riittävällä tasolla annetuilla resursseilla.

Mitä intressiä monopoliasemassa olevalla Valtorilla on tehdä asiat _asiakkaan_ kannalta kustannustehokkaasti ja joustavasti? Asiakas maksaa koska ei ole enää mitään vaihtoehtoja. Asiakas maksaa vaikka joutusi ajamaan alas ydintoimintojaan.

Asiakas ei myöskään kykene enää tekemään tai johtamaan minkäänlaista IThen liittyvää kehitystyötä itse kun IT-väki on pistetty pihalle. Ei ole enää ihmisiä jotka ymmärtäisivät sekä toimialasta että tekniikasta. Vetovastuu on pakko ulkoistaa konsulteille tai ulkoiselle toimittajalle jolloin menetetään hallinta.

Onko kenelläkään tiedossa esimerkkiä jossa kustannukset olisivat reaalisesti laskeneet Valtoriin siirtymisen ansiosta?



JukkaK 19.10.2016 13:21

Käytännössä kaikilla valtion virastoilla on jo olut olemassa toimivat IT-järjestelmät, joita on pidetty yllä jotakuinkin ammattimaisesti. Ei siis millään 'mies ja serveri' -periaatteella. Valtoriin siirron myötä toimivat järjestelmät ajetaan alas ja rakennetaan uudestaan. Eikä Valtorilla kukaan oikein hallitse tilannetta. Tavoitellut säästöt ovat vielä vuosikausia pelkkää utopiaa. Valtorin konsepti on toteutettu täysin keskeneräisenä ja huonosti suunniteltuna. Hienoa museovirasto, että nostitti asian esiin. Toivottavasti avautumisia tulee lisää. Ja olisi kiva kuulla jos joku virasto on oikeasti hyötynyt Valtoriin siirrosta tai saanut jopa säästöjä aikaan.

Kollega 19.10.2016 13:13

Nimimerkki 'kiinnostunut' viittasi 'mies ja serveri' -toimintatapaan ja haasteeseen 'jos mies sairastuu'. Valtorin kustannuksiin verrattuna "miehen" voi kahdentaa, tai jopa palkata viisi tekijää tilalle - ihan sukupuoleen katsomatta. Ketterä ja edullinen IT on mahdollista. Se vaatii osaamista ja taitoa ostaa.

Kiinnostuneelle 19.10.2016 13:08

Hyvä kirjoitus. Saman suuntaisia kokemuksia muissakin laitoksissa.

Läheltä seurannut 19.10.2016 13:07

Tietoturvaa kyllä tarvitaan myös avoimen tiedon parissa takaamaan, että tietoa ei päästä manipuloimaan vaan sen integriteetti säilyy.

Tietoturvaa 19.10.2016 13:03

"Juha" vastasi:
>Kannattaisi museoviraston siirtyä takaisin
>paperiaikaan kun valtiojohtoinen ATK on niin vaikeaa :D"

Nyt meidän pitää enää selvittää, mihin blogikirjoitukseen "Juha" yritti vastata, koska ainakaan hänen kommenttinsa ei liity mitenkään tähän "Valtava Lasku"-keskusteluun.....

Mikael 19.10.2016 12:53

Toki 'mies ja serveri' -toimintatapa tulee edullisemmaksi, mutta jos mies sairastuu ja samanlaista serveriäkään ei saada hajonneen tilalle niin voiko ict-palvelu (sähköposti jne) olla alhaalla vaikkapa viikon verran? En tiedä kuinka kriittistä ict teille museoväelle on...

Kiinnostunut 19.10.2016 12:44

Täysin samoja kokemuksia myös naapurihallinnonalalla. Pakkoasiakkuus on nostanut viraston kustannukset viisinkertaisiksi. Entä mitä tällä verorahojen haaskauksella saa? Pyytämättä saa tehotonta ja tarpeetonta "palvelua", mutta yhtäkään tilattua palvelua tai tavaraa ei toimiteta ajallaan, eikä aina ollenkaan. Valtori, Senaatti ja Palkeet - siinä kolmikko, jonka toiminta ei kestä miltään osin päivänvaloa.

Käsittämätön kolmikko 19.10.2016 12:35

Kannattaisi museoviraston siirtyä takaisin paperiaikaan kun valtiojohtoinen ATK on niin vaikeaa :D

Juha 19.10.2016 12:33

Olen ollut töissä suurissa rakennusliikkeissä.
Ko. yrityksissä kannattavimmat osastot oli IT- osastot ja kalustovuokraamot.



RKM1990 19.10.2016 12:26

Jaahas, Valtori on näköjään keksitty viemään nekin tuhkat pesästä mitä Senaatin ja Palkeiden jälkeen jää. Suuttumusta ja voimatonta raivoahan tämä aiheuttaa. En ole keksinyt vielä yhtään hyvää asiaa näiden uusien "palveluiden" myötä olisi tullut. Tämä asia olisi kyllä hyvä nostaa pöydälle, ehkäpä tutkiva journalismi voisi aiheuttaa sopivan sätkyn...

Vesku 19.10.2016 10:47

Tosiaankin olisi mielenkiintoista, jos jokin riippumaton taho (VTV tai jokin yksityinen tarkastusinstanssi)selvittäisi valtion keskitettyjen palvelujen toimivuutta ja kustannustehokkuutta.

Kiinnostus heräsi 19.10.2016 10:37


Lisää kommentti

Voit kommentoida blogin aihetta käyttämällä alla olevaa lomaketta. Sähköpostiosoitteen antaminen on vapaaehtoista ja se näkyy vain verkkosivujen ylläpitäjille. Kommentti-kentässä ei tarvitse itse laittaa rivinvaihtoja, vaan teksti rivittyy automaattisesti.

Nimi tai nimimerkki
Sähköpostiosoite
Kommentti
Roskapostitarkistus
9 + 7 = (ratkaise tämä laskutoimitus)