Aikamatkaile historiaan Museoviraston kirjastossa

Kirjastojen rooli ja merkitys on muuttunut viime vuosina paljon sähköisen tietotulvan seurauksena. Tarvitseeko kukaan enää esim. vanhaa tietosanakirjaa jonkin tiedon tarkistamiseen? Eikö kaikkiin kysymyksiin löydy jo vastaus helpommin verkosta googlaamalla? Tarvitseeko tutkijan enää tulla kirjastoon, kun ainakin yliopistokirjastoilla on laajat sähköiset tieteellisten lehtien kokoelmat, joita voi käyttää omalta koneelta? Yleiset kirjastot vastaavat nuorten tarpeisiin tarjoamalla pelikoneita, elokuvia ja musiikkia.

Erikoiskirjastojen tarve nähtiin varhain. Jo 1800-luvulla alettiin perustaa tieteellisiä erikoiskirjastoja täydentämään yliopistokirjastojen ja kansalliskirjastojen kokoelmia ja palveluja. Myös Museoviraston kirjaston syntysanat lausuttiin tuolloin autonomian ajan Suomessa. Suomen muinaismuistojen suojeluun, nykyisin sanottaisiin kulttuuriympäristön suojeluun, museo- ja kokoelmatyöhön ja tutkimukseen tarvittiin kirjastoa.

Kirjaston lehtihylly kuvaaja vili niemi-2

Museoviraston kirjaston kokoelmissa on noin 190 000 nidettä. Jatkuvasti tulevia aikakauslehtiä ja sarjoja on noin 1000. Tiedot lehdistä on koottu lehtiportaaliin, josta löytyvät kaikki kirjastoon ja viraston käsikirjastoihin jatkuvasti tulevat painetut lehdet, kirjaston hankkimat elektroniset lehdet sekä museoalojen ilmaiset verkkolehdet. Kuva: Vili Niemi, Museovirasto

Mitä nyt on tapahtumassa Suomessa tieteellisille erikoiskirjastoille, joissa kartutetaan tietyn aihealueen julkaisukokoelmaa, joka kasvaa vuosi vuodelta, päivittyy mutta säilyttää myös vanhaa kerrostumaa, on siis sekä tieteellisesti että ajallisesti syvää ja muodostaa ainutlaatuisen kokoelman sekä painettua että elektronista lähdeaineistoa kunkin tieteenalan tutkijoille?

Monia erikoiskirjastoja on valtion budjettileikkausten takia lakkautettu, tiloja on pienennetty, kokoelmia on karsittu, määrärahoja vähennetty ja usein on myös rajoitettu organisaation ulkopuolisten asiakkaiden palvelua. Kirjaston painetut kokoelmat on joissain tapauksissa kokonaan poistettu, siirretty suuriin yliopistokirjastoihin muiden tieteenalojen joukkoon sekä Varastokirjastoon. Tuskinpa kyseisten erikoisalojen kirjastokokoelmien tulevasta kartuttamisesta sen jälkeen enää pystytään entisellä tavalla huolehtimaan.

Museoviraston kirjasto on Suomen suurin museoalan tieteellinen erikoiskirjasto, joka on avoin kaikille alan tietoa tarvitseville. Kirjastossa voi upota kiinnostavaan aiheeseen olipa se historiaa, arkeologiaa, taidehistoriaa, entisaikojen esineitä, rakennusperintöä tai jotakin muuta aineelliseen kulttuuriperintöön tai museoalaan liittyvää.

Museoviraston kirjaston tarjoamia tiedonhakukeinoja kehitetään jatkuvasti. Tapoja hallita tietoa omien kokoelmien ja tietoverkkojen sisällöstä uudistetaan mm. asiasanoitusta, luokitusta, kirjaston hakujärjestelmiä ja luettelointitapoja kehittämällä. Kokoelmien näkyminen eri tietokannoissa ja hakuportaaleissa tuo tiedon tiedosta yhä useampien ulottuville. Museoviraston kirjaston kokoelmat löytyvät Helka-, Kymi-, Melinda- ja Arto-kirjastotietokannoista, Museoviraston lehtiportaalista ja tulevaisuudessa myös kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteisestä Finna-tiedonhakupalvelusta. Elektronisia aineistoja on koottu myös kirjaston verkkosivuille.

Elektronisiin aineistoihin siirtyminen tietyillä tieteenaloilla turvaa tiedonsaannin, jos sen tarvitsija on sopivassa organisaatiossa kirjoilla ja hänellä on pääsy näihin aineistoihin. Aineistot voivat tietysti olla yhtä lailla huolella valittuja, mutta kansainvälisten elektronisten julkaisijoiden tilaussopimuskäytäntöjen vuoksi ne ovat usein laajoja monitieteisiä paketteja, joita tarjoillaan samansisältöisinä kaikille kirjastoille tai tietopalveluille. Yksittäisten ja erikoistuneiden elektronisten tietoaineistojen tilaaminen jää edelleen erikoiskirjastojen ja tietopalveluiden henkilökunnan tehtäväksi.

Museoviraston kirjastossa painetut aineistot ovat valtaosaltaan kaikkien lainattavissa. Niitä toimitetaan myös kaukolainoina muualle Suomeen ja lehtiartikkeleista voi tilata kirjastojen välityksellä maksullisia kopioita. Kokoelmiimme tulevat museoalan lehdet löytyvät Museoviraston lehtiportaalista kirjaston verkkosivuilta. Tilattaviin lehtiin kuluu valtaosa kirjaston aineistomäärärahoista, joten toivomme museoalan tutkijoiden ja toimijoiden myös käyttävän niitä nykyistä enemmän. Lehtitilaukset ovat kustannussyistä karsintauhan alla, ja päätöksiä tehtäessä yhtenä kriteerinä käytetään tietysti niiden käyttöastetta. Museovirastosta museoalan lehtiä saa koti- ja kaukolainaksi, paitsi lehden uusinta numeroa.

Elektronisten aineistojen yhteiskäyttö on huomattavasti hankalampaa. Elektronisten aineistojen lisenssisopimukset edellyttävät, että niitä voivat käyttää vain organisaation jäsenet ja kirjastojen paikalliskäyttäjät. Tämä tarkoittaa Museoviraston kirjaston kannalta sitä, että niitä voi käyttää vain Museoviraston tietoverkossa tai käyttäjäksi on rekisteröidyttävä Museoviraston kirjastossa.

Lainattavat museoalan e-kirjat tekevät tuloaan. Vapaasti käytettäviä open access -julkaisuja olemme koonneet Museoviraston kirjaston lehtiportaaliin museoaloilta. Kaikki ei onneksi maksa. Erikoiskirjastoilla on usein muita kirjastoja paremmat kanavat kartuttaa myös maksuttomalla aineistolla erikoisalansa kokoelmia. Saamme painettuja aineistoja lahjoina ja mm. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen ja Museoviraston omien julkaisujen julkaisuvaihtoina sekä Museoviraston kuvien käytön perusteella. Asiantuntijaorganisaation osana oleminen antaa erikoiskirjastoille monia yhteistoimintamahdollisuuksia ja turvaa toimintaedellytyksiä myös palvelujen tuottamisessa.

Museoviraston kirjaston valtakunnallinen palvelutehtävä on Museovirastossa tunnustettu. Museoviraston yhtenä strategisena tavoitteena on museoalan tiedon lisääminen yhteiskunnassa. Tiedolla voidaan vaikuttaa siihen, että aineellista kulttuuriperintöä halutaan säilyttää. Kulttuuriperintöä koskevan tiedon saatavuudesta huolehtiminen on Museoviraston Arkisto- ja tietopalvelut -osaston, johon kirjastokin kuuluu, keskeinen tehtävä.

Museoviraston yhtenä tärkeänä tehtävänä on museoalan tutkimusinfrastruktuurin kehittäminen Suomessa. Museovirastossa on keskeisiä tutkimusaineistoja arkistoaineiston, kaivauskertomusten, arkeologisen ja rakennetun kulttuuriympäristön inventointien, kuvien, julkaisujen, arkeologisten ja museoesinekokoelmien muodossa ja niihin liitetyn tutkimus- ja ns. metatiedon muodossa. Käynnissä on digitointiprojekteja, joissa arkistoaineistoja ja esinetietoja saadaan avoimeen käyttöön ja kuvia digitaaliseen kuvapalveluun. Museoaineistoja on tulossa haettavaksi kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteiseen Finna-hakupalveluun.

Kehitämme Arkisto- ja tietopalvelut -osaston yhteistä asiakaspalvelua tavoitteena helpottaa aineistojen käyttöä ja tiedon löytymistä. Asiakkaat voivat tutustua moniin eri aineistoihin ja käyttää erilaisia tiedonlähteitä asioidessaan Museoviraston kirjastossa ja arkiston ja kuvakokoelmien asiakaspalvelussa. Toisaalta siirrämme palveluja myös entistä enemmän verkon kautta käytettäväksi ja tilattavaksi. Museoviraston verkkosivuille on koottu lista aineistoluetteloistamme ja sieltä löytyvät aineistotilauslomakkeet. Museoviraston Arkisto- ja tietopalvelut -osasto on muodostettu vasta pari vuotta sitten, joten sen tarjoamista palvelumuodoista on hyvä keskustella ja muokata niitä entistä asiakaslähtöisemmiksi. Myös keskustelua museoalan tutkimusinfrastruktuurin kehittämisestä ja Museoviraston roolista yhtenä keskeisenä museoalan toimijana tässä valtakunnallisessa tehtävässä on syytä jatkaa.

Tuija Siimes
Kirjastonjohtaja
Museoviraston kirjasto

Museoviraston kirjaston verkkosivut
Museoviraston arkisto- ja tietopalveluiden asiakaspalvelun verkkosivut

(30.8.2013)

Etusivu

Arkisto

Linkit

Aikamatkaile historiaan Museoviraston kirjastossa