Etusivu
Arkisto
2020
2019
2018
2017
2016
2015
2014
2013
Linkit
Museoviraston verkkosivut
Museovirasto Facebookissa
Museoviraston henkilöstöpolitiikka ja määräaikaiset palvelussuhteet
| Määräaikaisten palvelusuhteiden käyttöä Museovirastossa, erityisesti arkeologian alalla, on viime aikoina käsitelty myös julkisuudessa. Asioista keskusteleminen on tärkeää ja se on oleellinen osa avointa ja hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Viimeaikainen uutisointi on kuitenkin ollut varsin yksipuolista. Avaan tässä kirjoituksessa Museoviraston näkökulmaa näihin asioihin ja toivon, että käsitykset tilanteestamme selvenisivät mahdollisimman paljon. Museovirastossa tapahtui useita suuria muutoksia vuosina 2010-2011.Pääjohtaja vaihtui, uusi johtoryhmä aloitti työnsä ja virastossa toteutettiin mittava organisaatiorakenteiden uudistus. Muutostilanteissa työnantaja on ensisijaisesti vastuussa vakituisesta henkilöstöstä. |
 Arkeologeja kenttätöissä Haminan varuskunta-alueella vuonna 2011. Kuva: Katja Vuoristo (DG2224_206L) |
| Tästä johtuen organisaatiouudistuksessa keskityttiin ensin sijoittamaan vakituinen henkilökunta uuden prosessiorganisaation mukaisiin tehtäviin. Virasto on pyrkinyt parhaansa mukaan noudattamaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa sekä yrittänyt aktiivisesti järjestää mahdollisimman monille töitä. Museovirasto on henkilötyövuosimäärältään keskisuuri valtion virasto, jossa on jatkuvasti ollut tarjolla sairausloma- ja muita viransijaisuuksia. Määräaikaisissa virkasuhteissa olleista ja olevista henkilöistä on haluttu "pitää kiinni" heidän osaamisensa ja tuloksellisuutensa korkean tason johdosta. Siksi heille on pyritty järjestämään töitä mahdollisimman paljon. Tämä on tarkoittanut mm. sitä, että samat henkilöt ovat työskennelleet samankaltaisissa viransijaisuus- ja projektitehtävissä eri yksiköissä. Vakituisen vakanssin perustaminen edellyttää aina perusteltua kirjallista esitystä, kustannuslaskelmaa ja rahoituslähteen nimeämistä. Pysyvän rahoituksen puute on ollut syynä siihen, että vakituisia virkoja ei ole voitu perustaa toivotun mukaisesti eikä helpotusta määräaikaisten tilanteeseen ole tuonut sekään, että Museoviraston vakinaisen henkilökunnan vaihtuvuus on erittäin vähäistä. Sama haastava yhtälö on vallalla koko kulttuurialalla: osaavien työntekijöiden ylitarjonta, rahoituksen puute ja luonnollisen poistuman vähäinen määrä. Syksyn 2011 budjettiriihessä Museovirastolta päätettiin leikata 3 miljoonaa euroa toimintamäärärahaa, mikä johti yt-neuvotteluihin ja rekrytointikieltoon. Budjettileikkaus edellytti yhteensä 52 henkilötyövuoden vähennystä henkilökunnan määrään. Osa vähennyksistä saatiin toteutettua ns. luonnollisen poistuman avulla, mutta irtisanomisiltakaan ei ikävä kyllä voitu välttyä. Myös päätös kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden sulkemisesta ja avoinna pitoaikojen supistamisesta oli vaikea, mutta tiukan taloudellisen tilanteen vuoksi välttämätön. Tästä johtuen kausityöntekijöitä voitiin vuonna 2012 palkata huomattavasti aikaisempaa vähemmän. Pääsääntöisesti edes sijaisuuksia ei täytetty, koska haluttiin välttää vakituisten työntekijöiden lomauttaminen. Virastossa työskenteli vuoden 2011 aikana yli 900 henkilöä ja vuoden 2012 aikana enää 600 henkilöä. Todellisuudessa säästötoimenpiteiden vaikutus koski näin ollen satoja henkilöitä, koska määräaikaisia työntekijöitä oli töissä kausiluonteisesti, viransijaisena sekä projektitehtävissä. Jo organisaatiouudistuksen yhteydessä ja erityisesti budjettileikkauksen jälkeen määräaikaisen henkilökunnan määrään ja rekrytointiin alettiin kiinnittää aikaisempaa suurempaa huomiota. Virkamieslautakunnan ja korkeimman hallinto-oikeuden päätösten jälkeen myös Museoviraston rekrytointiohjeistus on päivitetty vastaamaan nykyistä oikeuskäytäntöä. Museovirasto tuomittiin maksamaan korvauksia perusteettomista määräaikaisista virkasuhteista. Arkeologien tilannetta on selkiyttänyt myös organisaatiouudistuksen yhteydessä perustettu uusi Arkeologiset kenttäpalvelut -yksikkö, johon on perustettu 8 uutta vakituista tutkijan ja apulaistutkijan tehtävää. Kokeneita ja pitkään viraston palveluksessa määräaikaisissa tehtävissä toimineita arkeologeja oli kuitenkin moninkertaisesti enemmän kuin avoimia tehtäviä, joten vakituista tehtävää ei ollut mahdollista tarjota kaikille. Lisäksi Museovirastossa on vakinaistettu yhteensä 11 henkilöä virkamiesasetuksen perusteella vuosien 2011-2013 aikana. Ottaen huomioon viraston todella vaikea taloudellinen tilanne voidaan määräaikaisten vakinaistamisen määrää pitää merkittävänä. Museoviraston rekrytoinneissa noudatetaan aikaisempaa tiukempaa linjaa ja määräaikaisen henkilökunnan palkkaus on minimoitu, koska työt on tehtävä sillä henkilökunnalla, johon virastolla on varaa. Mutta tilanteet muuttuvat. Ihmisiä lähtee eläkkeelle ja toisiin työpaikkoihin. Ja toivottavasti valtionkin rahatilanne vielä joskus kohenee niin, että Museovirastoonkin voitaisiin saada lisää määrärahoja koko kansan kulttuuriomaisuudesta huolehtivan henkilökunnan palkkaamiseen. Carolina Ansinn Laki- ja henkilöstöasianjohtaja Museovirasto, Laki- ja henkilöstöpalvelut (12.3.2013) |
|
| Twiittaa |