Etusivu
Arkisto
2020
2019
2018
2017
2016
2015
2014
2013
Linkit
Museoviraston verkkosivut
Museovirasto Facebookissa
Onko etnografisilla museoilla tulevaisuutta Suomessa?
| Suomessa on tällä hetkellä kolme museota, joita voidaan kutsua etnografisiksi museoiksi: Helinä Rautavaaran museo Espoossa, Kumbukumbu ja Kulttuurien museo Helsingissä. Kaikilla museoilla on kokoelmissaan Euroopan ulkopuolelta eri aikoina tuotuja esinekokoelmia ja ne esittelevät näyttelyiden ja muun ohjelmatoiminnan keinoin vieraita kulttuureita. Lisäksi Suomessa on muita museoita kuten Vapriikki Tampereella ja Didrichsenin taidemuseo Helsingissä, jotka järjestävät vieraita kulttuureita esitteleviä näyttelyitä. Mutta näillä museoilla ei ole laajoja kulttuurihistoriallisia kokoelmia Suomen ulkopuolelta. Yksityisen säätiön ylläpitämä Helinä Rautavaaran museo avattiin vuonna 1998 Helinä Rautavaaran testamenttilahjoituksen ja Espoon kaupungin rahoituksen turvin. Museo toimii WeeGee-näyttelykeskuksessa yhdessä usean muun museon kanssa. Sen talous nojautuu useisiin rahoituslähteisiin: oma tulonhankinta, Espoon kaupunki, valtionapujärjestelmä ja erilaiset kumppanuudet. WeeGee-näyttelykeskuksen palvelut mahdollistavat hyvän toimintaympäristön pienelle museolle. Vaikka museon näyttely- ja muu toiminta joudutaan rahoittamaan hankerahoituksella, sen tulevaisuus näyttää tällä hetkellä valoisammalta kuin muiden etnografisten museoiden. Tosin silläkin on jatkuvasti haasteita ja tarvetta uudistaa toimintaansa kuten perusnäyttelyn uudistaminen ja vaihtuvien näyttelyiden tilan laajentaminen. |
 Kulttuurien museon toiminta siirtyy vuoden lopussa Kansallismuseon tiloihin.
|
| Vuonna 1931 perustettua Kumbukumbu-museota ylläpitää Suomen Lähetysseura, jonka historiaan ja toimintaan museon kokoelmien karttuminen on liittynyt kiinteästi. Museon 8500 esineen kokoelman laajimmat ja vanhimmat osat ovat peräisin Namibiasta ja Kiinasta, joilla alueilla seura aloitti lähetystyönsä jo 1800-luvun lopulla. Kokoelmaan kuuluu arvokkaita, kansainvälisestikin harvinaisia esineitä erityisesti Namibiasta. Esinekokoelman lisäksi museon hallussa on laaja, yli 48 000 valokuvan kokoelma. Perusnäyttely suljettiin Lähetystalon remontin vuoksi kesäkuussa 2013 lopullisesti. Suomen Lähetysseuran museon toiminta päättyy 2015. Esinekokoelmat tullaan luovuttamaan vuonna 2015 Suomen kansallismuseoon kuuluvan Kulttuurien museon haltuun ja valokuvat Museoviraston kuva-arkistoon. Kulttuurien museo on yksi Suomen kansallismuseon kymmenestä museosta. Museon hallussa ovat Suomen laajimmat ja vanhimmat etnografiset kokoelmat, yli 42 000 esinettä. Suomalais-ugrilaisiin kokoelmiin kuuluu suomalais-ugrilaisia kieliä puhuvien kansojen esineitä Venäjältä, Siperiasta, Unkarista ja Virosta. Yleisetnografisen kokoelman esineet ovat pääasiassa peräisin Euroopan ulkopuolelta, mutta sisältävät jonkin verran myös eurooppalaisia esineitä. Kokoelmien karttuminen on liittynyt kiinteästi Suomen historiaan. Kun Suomi kuului Venäjään autonomisena suuriruhtinaskuntana 1809-1917, museoon saatiin merkittäviä kokoelmia eri puolilta Venäjää ja Venäjän siirtomaasta Alaskasta. Kokoelmia ovat kartuttaneet mm. suomalaiset merenkulkijat, tutkijat, lähetystyöntekijät ja keräilijät. Museon toimintaan liittyvä kuva-aineisto on sijoitettu Museoviraston kuva-arkistoon. Muutoksen tuulia Etnografisten museoiden kenttä tulee väistämättä muuttumaan lähivuosina. Suomen Lähetysseura on tehnyt periaatepäätöksen lakkauttaa Kumbukumbu-museo ja luovuttaa sen kokoelmat Kulttuurien museolle. Tämä merkitsee yhden toimijan poistumista. Kokoelmat tulevat säilymään, mutta näyttely- ja muun yleisötoiminnan volyymi tulee vähenemään. Myös Kulttuurien museon toimintaympäristö on muutoksessa. Museo luopuu näyttely- ja toimistotiloistaan Helsingin keskustassa sijaitsevassa Tennispalatsissa vuoden 2013 loppuun mennessä ja toiminta siirtyy Kansallismuseoon. Kulttuurien museo jatkaa toimintaansa omalla nimellään, mutta joutuu kamppailemaan tilaongelmien kanssa. Sen käyttöön ei ainakaan alkuvaiheessa saada omia näyttelytiloja, vaan se joutuu jakamaan jo ennestään riittämättömät vaihtuvien näyttelyiden tilat Kansallismuseon kanssa. Ensimmäisen Kulttuurien museon näyttelyn maailman uskonnoista on suunniteltu avautuvan Kansallismuseon tiloissa keväällä 2014. Lisäksi se tulee tuottamaan vaihtuvia näyttelyitä muiden museoiden kanssa. Näyttely "Kohti Siperiaa. Matias Aleksanteri Castrén" on avoinna Helsingin yliopistomuseossa 2.12.2013-30.8.2014 ja toinen Siperia-aiheinen näyttely Helinä Rautavaaran museossa 2014-2015. Vuonna 2014 Helinä Rautavaaran museo tulee olemaan ainoa etnografinen museo Suomessa, jolla on oma perusnäyttely ja vaihtuvien näyttelyiden tila. Museovirasto on esittänyt opetus- ja kulttuuriministeriölle, että Kulttuurien museon käyttöön annettaisiin Kansallismuseon piharakennus, jolloin museolle saataisiin noin 500-600 m² näyttelytilat. Jotta tämä toteutuu, täytyy rakennuksessa nyt sijaitsevalle konservointilaitokselle löytää uudet tilat. Kansallismuseolla on tällä hetkellä hyvin pienet ja epäkäytännölliset vaihtuvien näyttelyiden tilat. Suomi 100 vuotta -hankkeena on esitetty uuden näyttelysiiven rakentamista Kansallismuseo-rakennukseen vaihtuville näyttelyille. Jos nämä suunnitelmat toteutuvat, Kulttuurien museo saa asianmukaiset näyttelytilat Helsingin keskustassa. Päätöksiä näistä rakennushankkeista ei vielä ole tehty. Hankkeiden toteutuminen edellyttää lisäystä Museoviraston budjettiin ja siitä päättää eduskunta. Etnografisten museoiden konkreettisimpia lähitulevaisuuden haasteita ovat riittävien näyttelytilojen saamisen lisäksi henkilöstön määrän säilyttäminen. Budjettiteknisistä syistä Kumbukumbu-museon henkilökuntaa ei voida siirtää Kulttuurien museoon, vaikka kokoelmat siirretään. Jos Kulttuurien museon henkilökuntaa ei siirron yhteydessä voida lisätä, etnografisista museoista tulee katoamaan kolmasosa asiantuntijatehtävissä työskentelevistä. Onko etnografisten museoiden aika ohi? Kun Kumbukumbu-museo lopettaa toimintansa vuonna 2015, Suomeen jää kaksi hyvin erilaista etnografista museota. Yksityisen Helinä Rautavaaran museon kokoelmat ovat varsin suppeat. Sen toiminnan pääpaino onkin yleisötoiminnassa. Museolla on toimiva yhteistyö WeeGee-talon muiden toimijoiden kanssa sekä runsaasti yhteistyökumppaneita, joiden kanssa se pystyy pitämään yllä kokoonsa nähden runsasta ja monipuolista ohjelmatoimintaa. Museo on löytänyt luontevan toimintakentän mm. yhteistyössä maahanmuuttajien kanssa. Hyvä esimerkki tästä on Suomessa asuvien somalien hääperinteestä kertova hanke, jonka eräänä tuotoksena avautuu syksyllä 2013 näyttely "Arooska - somalihäät". Valtiollinen Kulttuurien museo kuuluu samaan konserniin kymmenen eri puolilla Suomea toimivan museon kanssa, jotka kaikki ovat osa Museovirastoa. Se toimii isossa Suomen kansallismuseon organisaatiossa, jonka toimintaa ollaan parhaillaan linjaamassa uudelleen. Tavoitteena on luoda Suomen kansallismuseolle uusi visio, strategia ja päivittää organisaatiota. Kulttuurien museon asema ja toiminnan edellytykset uudessa ympäristössä ovat vielä auki. Museon tulevaisuus on riippuvainen myös tulevista toimitilaratkaisuista, joiden aikataulu on vielä avoin. Kulttuurien museon vahvuus on sen laajoissa vanhoissa kokoelmissa, jotka mahdollistavat monipuolisen näyttelytoiminnan ja tarjoavat mahdollisuuksia hedelmälliseen kansainväliseen yhteistyöhön. Museo on kehittänyt lähes 20 vuoden ajan Venäjän suomalais-ugrilaisia kieliä puhuvien kansojen museoiden toimintaa yhteistyössä näiden museoiden kanssa, mm. järjestänyt koulutusta, seminaareja, näyttelyitä, tuottanut verkkosivuja ja julkaisuja sekä jakanut näyttelypalkintoja. Kulttuurien museon hallussa on merkittäviä, jopa ainutlaatuisia kokoelmia arktisilta alueilta, erityisesti Siperiasta ja Alaskasta. Lähivuosina arktiset alueet ja niiden kulttuurit tulevatkin olemaan erityisen huomion kohteena. Alaskan alkuperäiskansat ovat tietoisia, että merkittävä osa heidän kulttuuriperinnöstään on Suomessa. He ovat käyneet tutustumassa kokoelmiin ja hyödyntävät niitä välittäessään kulttuuriperintöään ja mm. elvyttäessään jo kadonneita käsityötaitoja. Tämän yhteistyön jatkaminen ja kehittäminen on molempien osapuolten toive. Eija-Maija Kotilainen Museonjohtaja Kulttuurien museo (22.8.2013) |
|
| Twiittaa |