Blogi6

Tähän blogiin kirjoittavat Museoviraston pääjohtaja ja muut asiantuntijat kulttuuriperintöalan ja museoalan asioista ja ilmiöistä.

Arkisto




2016
2015
2014
2013


Linkit


Museoviraston verkkosivut

Museovirasto Facebookissa

Museoalan kehittäminen keskittyy - mitä kehitetään?


Vuoden 2013 alusta astui voimaan päätös, jonka perusteella valtakunnallinen museoalan kehittäminen keskitettiin Museovirastoon. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että Valtion taidemuseon Kehittäminen ja yhteiskuntasuhteet KEHYS -yksiköstä siirtyivät valtakunnalliset taidemuseoalan kehittämistehtävät ja kaksi henkilöä niiden mukana Museoviraston Kehittämispalvelut -yksikköön. Toivotamme Eija Liukkosen ja Anu Niemelän lämpimästi tervetulleiksi.

Nyt edessä on entistä tärkeämpi pohdinta siitä, mitä Museovirasto voi tehdä museoalan kehittymisen eteen. Lain nojalla Museoviraston tehtävänä on julkisen toimijan eli valtion puolesta ohjata ja kehittää museoalaa. Kehittäminen kohdistuu ensi sijassa toimintaympäristöön ja museokentän rakenteisiin. Itse museoiden sisällön kehittämisestä ovat vastuussa museotoimijat sekä alan muut toimijat, kaikki erittäin ammattitaitoisia Suomessa.
Lapset kuplassa
Vauhdin hurmaa Suomen kansallismuseon Suomi Finland 1900 -näyttelyn Kupla-Volkkarissa. Kuva: Liisa Tuomikoski, Museovirasto
 Museoviraston keinoina museoalan kehittämisessä ovat perinteisesti olleet tietopohjan ylläpito, pääasiassa museotilaston kautta, valtionavustusten jakaminen museoiden hankkeisiin vaihtuvien painopisteiden mukaan, säädös- ja lakipohjan seuraaminen ja ohjeistaminen museoille sekä erilaiset rakenteiden kehittämiseen tähtäävät kehittämishankkeet, kuten museoiden laatuarvioinnin kehittäminen. Nyt tehty sekä osaamisen että resurssien keskittäminen antaa kuitenkin sellaisia laajempia strategisia ja teemallisia mahdollisuuksia, joihin ei malttaisi olla tarttumatta. Mutta onko kehittämiselle tilaa museokentällä?

Huolimatta siitä, miten Ville Seuri HS:n Merkintöjä-palstalla (12.2.2013) haluaa asiat nähdä, museot Suomessa tekevät modernia ja yhteiskunnassa kiinni olevaa työtä kulttuuriperinnön säilyttämisessä ja tiedon välittämisessä monenlaisille asiakkaille. Mielestäni kehittämisen halusta ei ole mitään puutetta. Viime viikkoina on pidetty tärkeitä museoalan seminaareja, joista joihinkin olen jopa ehtinyt osallistua. Seminaareissa on ollut hyvä vire, perustunne on, että asioita tapahtuu. Hienoa on myös se, että asioita viedään eteenpäin yhä enemmän yhdessä, monen museon yhteishankkeina tai koko museoalan yhteisesti jakamin tavoittein. Tallennus- ja kokoelmayhteistyössä TAKO rakennetaan tulevaisuudessakin kestävää ratkaisua tallennustyönjaolle, jolla sekä taataan laadukas kulttuuriperinnön tallennus että vältetään päällekkäistä keräämistä.  Museoviraston koordinoima "Museot hyvinvoinnin edistäjinä" -hanke etenee kohti johtopäätöksiään, ja siihen liittyvää museokentän tulevaisuuskuvaa kirjoitetaan parhaillaan.

Yksi viime päivien parhaita ja inspiroivimpia tapahtumia olivat Museoalan Teemapäivät, jotka Valtion taidemuseo ja Museovirasto järjestivät yhteistyössä Ateneum-salissa. Teemapäivillä puhuttiin oikeudesta kokoelmiin: museoiden kokoaman tiedon ja sisältöjen avaamisesta mahdollisimman laajasti ja moniäänisesti monenlaisille yleisöille. Seminaarissa oli esillä hyvin innostavia lähestymiskulmia siihen, miten museot voivat ja haluavat sisältöjään nykyään jakaa.

Kaikesta tästä päätellen nyt on siis otollinen aika pohtia, mihin suunnata museoalan kehittämisen keskitetyt resurssit. Halua ja säpinää on ilmassa, ja jos näihin tarpeisiin pystytään vastaamaan, voittajia tulevat olemaan lopulta museoiden yleisöt. Impulssit kehittämisen tavoitteisiin tulevat monesta suunnasta, tietysti meitä ohjaavalta ministeriöltä, mutta myös muualta, mukaan lukien sekä museokenttä että museoiden asiakkaat, laajasti ottaen siis yhteiskunta. Jos keskustelu museoalan kehittämisestä kiinnostaa, siihen voi osallistua muun muassa aihetta käsittelevässä LinkedIn-ryhmässä Museoalan kehittäminen.

Pirjo Hamari
Kehittämisjohtaja
Museovirasto, Kehittämispalvelut

(13.2.2013)





1 kommentti(a)


Kylle4 monikulttuurisuutta on: voin ke4yde4 enisnne4 esim. kiinalaisravintolassa jonka je4lkeen menen japanilaisravintolaan syf6me4e4n sushia. Voin myf6s menne4 kiinalais-japanilaiseen ravintolaan.Samoin voin juhlistaa uutta vuotta samanaikaisesti seke4 kiinalaisittain ette4 suomalaisittain. Ei mite4e4n ongelmaa.Voin myf6s tehde4 kaikkia noita asioita kiinalais- ja japanilaisyste4ve4n kanssa samanaikaisesti.Myf6s kulttuurien ve4lisie4 yksilf6nvapauksia rikkovia toimenpiteite4 voidaan yhdistelle4 - ainaki useimmiten. Esimerkiksi japanilaisnaisen jalat voidaan turmella geishojen tapaan ja samalla suorittaa ympe4rileikkaus, joka ei kuulu japanilaiseen kulttuuriin.

Omaid 23.3.2013 11:58


Lisää kommentti

Voit kommentoida blogin aihetta käyttämällä alla olevaa lomaketta. Sähköpostiosoitteen antaminen on vapaaehtoista ja se näkyy vain verkkosivujen ylläpitäjille. Kommentti-kentässä ei tarvitse itse laittaa rivinvaihtoja, vaan teksti rivittyy automaattisesti.

Nimi tai nimimerkki
Sähköpostiosoite
Kommentti
Roskapostitarkistus
6 + 5 = (ratkaise tämä laskutoimitus)