Etusivu
Arkisto
2020
2019
2018
2017
2016
2015
2014
2013
Linkit
Museoviraston verkkosivut
Museovirasto Facebookissa
Jäähyväiset Töölölle - tervetuloa Alppilaan
| Vanhoille töölöläisille Nervanderinkatu 13:n funktionalistinen rakennus merkitsee arvattavasti Helsingin Suomalaista Yhteiskoulua, mutta nuoremmille se lienee ennen muuta Museovirasto. Maaliskuussa 2013 Museovirasto jättää Töölön. Nervanderinkadun virastotalossa sijaitsevat toiminnot muuttavat Alppilaan Kulttuuritalon toimistosiipeen Sturenkatu 4:ään. Vuonna 1886 perustettu Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu (SYK) on maamme vanhin suomenkielinen yhteiskoulu. Se aloitti toimintansa Lucina Hagmanin johdolla ja toimi vuoteen 1937 saakka Yrjönkadun ja Kalevankadun kulmassa. Kun rakennus alkoi käydä ahtaaksi ja vanhanaikaiseksi, koululle rakennettiin uusi tyylipuhdas funkistalo Etu-Töölöön Nervanderinkatu 13:een. Sieltä SYK muutti vuonna 1972 nykyisiin tiloihinsa Etelä-Haagaan. Väinö Vähäkallion suunnittelema koulutalo Nervanderinkatu 13:ssa peruskorjattiin juuri perustetun Museoviraston toimitiloiksi. Museoviraston edeltäjä, vuonna 1884 perustettu Muinaistieteellinen toimisto piti majaansa aluksi yliopiston tiloissa Nikolainkadun ja Unioninkadun varrella. Sen johdossa oli valtionarkeologi ja jäseninä yliopiston, Tiedeseuran, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran, Suomen Historiallisen seuran ja Suomen Muinaismuistoyhdistyksen edustajat. Toimistosta alettiin vuodesta 1908 lähtien käyttää nimitystä Muinaistieteellinen toimikunta. Muinaistieteellisen toimiston / toimikunnan alaisuuteen perustettiin vuonna 1893 Valtion historiallinen museo hallinnoimaan esinekokoelmia. Sen pohjalta kehittyi Suomen kansallismuseo, joka avattiin 1916, kun uusi museorakennus oli valmistunut Mannerheimintien varrelle. Sieltä sai toimitilansa myös Muinaistieteellinen toimikunta. 1970-luvun alussa toimikunta sai uudeksi nimekseen Museovirasto, ja uudet toimitilat se sai sopivasti vapautuneesta Suomalaisen Yhteiskoulun talosta. |
 Signe Branderin vuonna 1908 Kansallismuseon tornista kuvaama näkymä länteen päin. Nervanderinkatu 13:n tontti on ihan kuvan vasemmassa reunassa, jossa näkyy rykelmä rakennusten kattoja. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo Helsingin Töölöä 2000-luvulla Kansallismuseon tornista kuvattuna. Nervanderinkatu 13:n virastotalo on L:n muotoinen rakennus kuvan keskellä. Kuva: Liisa Tuomikoski, Museovirasto |
| Nervanderinkatu 13:n rakennus on monella tapaa merkittävä myös usealle museovirastolaiselle. Moni on käynyt koulunsa ja päässyt ylioppilaaksi siellä ja palannut yliopisto-opintojen jälkeen samaan taloon tekemään elämänuraansa suomalaisen kulttuuriperinnön parissa. Joidenkin arkeologien juuret ovat vielä syvemmällä Nervanderinkatu 13:ssa, koska arkeologian yliopisto-opetustakin annettiin aikanaan samassa talossa. Heille nyt alkava uusi aika Museoviraston historiassa on vieläkin suurempi muutos. Museoviraston muutossa Alppilaan on sekä huonoa että hyvää. Huonoa on se, että virasto menettää keskeisen sijaintinsa ja että välimatka virastoon kuuluvaan Kansallismuseoon kasvaa. Hyvää on se, että Museoviraston keskeiset toiminnot ovat ensimmäistä kertaa sen koko 40-vuotisen historian aikana samassa paikassa. Museoviraston Arkisto- ja tietopalvelut -osasto on sijainnut Kulttuuritalon toisella puolella Sturenkatu 2a:ssa jo vuodesta 2011 asti. Viraston arkistojen, keskeisten kokoelmien (esinekokoelmia lukuun ottamatta) ja kirjaston palvelut ovat siitä lähtien olleet ensimmäistä kertaa viraston historiassa asiakkaiden saatavissa yhdestä paikasta. Lähdön haikeissa tunnelmissa tulee kuitenkin miettineeksi, olisiko Museoviraston kehittäminen ja tilakysymysten ratkaiseminen ollut sittenkin mahdollista Töölössä. Juhani Kostet pääjohtaja (29.1.2013) |
|
| Twiittaa |