Blogi6

Tähän blogiin kirjoittavat Museoviraston pääjohtaja ja muut asiantuntijat kulttuuriperintöalan ja museoalan asioista ja ilmiöistä.

Arkisto




2016
2015
2014
2013


Linkit


Museoviraston verkkosivut

Museovirasto Facebookissa

Jäähyväiset Töölölle - tervetuloa Alppilaan


Vanhoille töölöläisille Nervanderinkatu 13:n funktionalistinen rakennus merkitsee arvattavasti Helsingin Suomalaista Yhteiskoulua, mutta nuoremmille se lienee ennen muuta Museovirasto. Maaliskuussa 2013 Museovirasto jättää Töölön. Nervanderinkadun virastotalossa sijaitsevat toiminnot muuttavat Alppilaan Kulttuuritalon toimistosiipeen Sturenkatu 4:ään.

Vuonna 1886 perustettu Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu (SYK) on maamme vanhin suomenkielinen yhteiskoulu. Se aloitti toimintansa Lucina Hagmanin johdolla ja toimi vuoteen 1937 saakka Yrjönkadun ja Kalevankadun kulmassa. Kun rakennus alkoi käydä ahtaaksi ja vanhanaikaiseksi, koululle rakennettiin uusi tyylipuhdas funkistalo Etu-Töölöön Nervanderinkatu 13:een. Sieltä SYK muutti vuonna 1972 nykyisiin tiloihinsa Etelä-Haagaan. Väinö Vähäkallion suunnittelema koulutalo Nervanderinkatu 13:ssa peruskorjattiin juuri perustetun Museoviraston toimitiloiksi.

Museoviraston edeltäjä, vuonna 1884 perustettu Muinaistieteellinen toimisto piti majaansa aluksi yliopiston tiloissa Nikolainkadun ja Unioninkadun varrella. Sen johdossa oli valtionarkeologi ja jäseninä yliopiston, Tiedeseuran, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran, Suomen Historiallisen seuran ja Suomen Muinaismuistoyhdistyksen edustajat. Toimistosta alettiin vuodesta 1908 lähtien käyttää nimitystä Muinaistieteellinen toimikunta.

Muinaistieteellisen toimiston / toimikunnan alaisuuteen perustettiin vuonna 1893 Valtion historiallinen museo hallinnoimaan esinekokoelmia. Sen pohjalta kehittyi Suomen kansallismuseo, joka avattiin 1916, kun uusi museorakennus oli valmistunut Mannerheimintien varrelle. Sieltä sai toimitilansa myös Muinaistieteellinen toimikunta. 1970-luvun alussa toimikunta sai uudeksi nimekseen Museovirasto, ja uudet toimitilat se sai sopivasti vapautuneesta Suomalaisen Yhteiskoulun talosta.
Nervanderinkatu 13n tontti Signe Brander 1908
Signe Branderin vuonna  1908 Kansallismuseon tornista kuvaama näkymä länteen päin. Nervanderinkatu 13:n tontti on ihan kuvan vasemmassa reunassa, jossa näkyy rykelmä rakennusten kattoja. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo

Töölöä Kansallismuseon tornista kuvattuna
Helsingin Töölöä 2000-luvulla Kansallismuseon tornista kuvattuna. Nervanderinkatu 13:n virastotalo on L:n muotoinen rakennus kuvan keskellä. Kuva: Liisa Tuomikoski, Museovirasto
Nervanderinkatu 13:n rakennus on monella tapaa merkittävä myös usealle museovirastolaiselle. Moni on käynyt koulunsa ja päässyt ylioppilaaksi siellä ja palannut yliopisto-opintojen jälkeen samaan taloon tekemään elämänuraansa suomalaisen kulttuuriperinnön parissa. Joidenkin arkeologien juuret ovat vielä syvemmällä Nervanderinkatu 13:ssa, koska arkeologian yliopisto-opetustakin annettiin aikanaan samassa talossa. Heille nyt alkava uusi aika Museoviraston historiassa on vieläkin suurempi muutos.

Museoviraston muutossa Alppilaan on sekä huonoa että hyvää. Huonoa on se, että virasto menettää keskeisen sijaintinsa ja että välimatka virastoon kuuluvaan Kansallismuseoon kasvaa. Hyvää on se, että Museoviraston keskeiset toiminnot ovat ensimmäistä kertaa sen koko 40-vuotisen historian aikana samassa paikassa. Museoviraston Arkisto- ja tietopalvelut -osasto on sijainnut Kulttuuritalon toisella puolella Sturenkatu 2a:ssa jo vuodesta 2011 asti. Viraston arkistojen, keskeisten kokoelmien (esinekokoelmia lukuun ottamatta) ja kirjaston palvelut ovat siitä lähtien olleet ensimmäistä kertaa viraston historiassa asiakkaiden saatavissa yhdestä paikasta.

Lähdön haikeissa tunnelmissa tulee kuitenkin miettineeksi, olisiko Museoviraston kehittäminen ja tilakysymysten ratkaiseminen ollut sittenkin mahdollista Töölössä.

Juhani Kostet
pääjohtaja

(29.1.2013)





2 kommentti(a)


Museovirastolle haettiin pitkään
uusia toimitiloja, moni hyvä paikka
meni ohi - Taivallahden kasarmitkin. Jos olisi voinut ennustaa nyt tapahtuneen suuruista
henkilökunnan vähennystä, olisi voinut löytyä toisenlainen ratkaisu
kuin nyt tehty. Kirja- ja arkistokokoelmien suhteen muutto
hajoitti Nervanderinkadulla olleen aineiston Kansallismuseoon ja Sturenkadulle. Kävi toisin kuin se alkuperäinen unelma oli. Ei vain aineistot, asiantuntijatkin ovat eri paikoissa. Tämä on
uusi todellinen paha ongelma! Mitä tulee saavutettavuuteen, julkisillakin ajoneuvoilla Sturenkadulle pääsee näppärästi.

Sirkku Dölle 2.2.2013 01:16

Tervetuloa Alppilaan!

Arvon pääjohtaja oppii kyllä huomaamaan, ettei tämä niin syrjässä ole kuin Töölöstä kuvittelisi. Yhteydet tänne ovat mitä mainioimmat, Pasilan asemakin vain kivenheiton päässä. Pääjohtajalta taisi unohtua, että Museoviraston toiminut Kulttuuritalolla jo vuodesta 2000 lähtien, joten mikään uusi juttuhan tämä ei ole. Ja kyllä ihmiset osaavat Alppilaan tulla: naapurissa Linnanmäellä käy vuosittain yli miljoona ihmistä, Kulttuuritalon konsertit ovat usein loppuunmyytyjä jne. Kyllä se syrjäisyys taitaa olla korvien välissä, kuten junantuomilla yleensä.

Nyt voi sitä paitsi vaikuttaa. Virastohan voi ryhtyä kampanjoimaan sen Pisara-radan linjauksen puolesta, jossa Alppila saisi oman aseman. Näin ei tarvitsisi Lenin -puistoakaan nakertaa Linnanmäen parkkitiloiksi, kun kävijät pääsisivät kätevästi junalla perille.


Alppilalainen 31.1.2013 19:43


Lisää kommentti

Voit kommentoida blogin aihetta käyttämällä alla olevaa lomaketta. Sähköpostiosoitteen antaminen on vapaaehtoista ja se näkyy vain verkkosivujen ylläpitäjille. Kommentti-kentässä ei tarvitse itse laittaa rivinvaihtoja, vaan teksti rivittyy automaattisesti.

Nimi tai nimimerkki
Sähköpostiosoite
Kommentti
Roskapostitarkistus
6 + 6 = (ratkaise tämä laskutoimitus)