Etusivu
Arkisto
2020
2019
2018
2017
2016
2015
2014
2013
Linkit
Museoviraston verkkosivut
Museovirasto Facebookissa
Aseet pois museoista?
| Aseet ovat viime kuukausina puhuttaneet. Monet traagiset ampumatapaukset niin Suomessa kuin ulkomaillakin ovat herättäneet keskustelua aselainsäädännöstä. Tähän keskusteluun ovat tulleet mukaan ikävällä tavalla myös museot. Viimeisen vuoden sisällä on tapahtunut ainakin kaksi vakavaa museoiden asekokoelmiin kohdistunutta varkautta. Taivassalon pienestä museosta varastettiin alun perin toimiviksi luultuja aseita. Pahin oli Riihimäellä tehty murto, jossa toistakymmentä toimivaa asetta joutui vääriin käsiin. Eivätkä nämä ole olleet ainutlaatuisia tapauksia. Mäntyharjulaisesta veteraanimuseosta on viety samat aseet peräti kahteen kertaan viime vuosien aikana. Pahinta on se, että ainakin osa aseista on ollut toimivia. |  Presidentti Kekkosen aseita "UKK erämiehenä" -näyttelyssä vuonna 2007. Kuva: Museovirasto |
| Museoiden näkökulmasta asiaan liittyy useita tärkeitä kysymyksiä. Ensinnäkin kuinka hyvin museoalalla tunnetaan nykyinen aselainsäädäntö ja sen määräykset museoiden asekokoelmien hallinnasta ja kuinka hyvin määräykset pitäisi tuntea. Toiseksi, mihin museot tarvitsevat toimivia aseita? Tietysti voidaan myös kysyä, pitääkö niin monilla museoilla olla asekokoelma? Ensimmäiseen kysymykseen voi vastata suoraan, että erittäin huonosti. Kun edellisessä tehtävässäni johtamani museo käynnisti asekokoelman hallittuun ja lailliseen ylläpitoon liittyvän lupamenettelyn haun, saimme kuulla, että olimme ensimmäinen vakavasti lakiin suhtautunut museo. Jos tämä pitää paikkansa, voi olettaa, että suurin osa suomalaisten museoiden asekokoelmista on edelleen luvattomia, siis laittomia. Viime kesän Taivassalon tapauksessa kokoelmista vastaavat eivät tienneet ainakaan välittömästi, olivatko aseet toimivia vai ei. Toinen kysymys liittyy aseiden toimivuuteen eli aitouteen niin kuin museoammattilaiset ovat asian julkisuudessakin ilmaisseet. Millainen on aito ase ja mikä merkitys sillä on museokokoelmassa? Miksi aseiden pitäisi olla toimivia? Aseiden kohdalla aitouden rinnalle pitää nostaa turvallisuus. Jos emme pysty huolehtimaan aidoista kokoelmistamme turvallisesti, olkoon turvallisuus ensisijainen. Sopii tietysti kysyä, mitä aitous lopulta on. Onko se sitä, että esineen jokainen nippeli toimii alkuperäiseen tapaan vai onko se sitä, että esineeseen liittyy mahdollisimman paljon kontekstitietoja, tarinoita. Jos se on ensiksi mainittua, voin takuuvarmasti osoittaa jokaisen museon kokoelmista lukemattoman määrän epäaitoja esineitä. Toimimattomia kelloja, käyttökelvottomia autoja, polkupyöriä, elektronisia laitteita. Kuka on testannut, että kokoelmissa olevat tekniset vempeleet, radiot, nauhurit, soittimet jne. ovat toimivia, siis aitoja. Tosiasioita ei kannata piilottaa aitouden käsitteen taakse. Erässä uutisessa todettiin, että sotaisan historian vuoksi Suomesta löytyy lukemattomia museoita, joiden kokoelmiin kuuluu aseita. Mutta onko aseita oltava jokaisessa museossa? On hyvin ymmärrettävää, että metsästysmuseo ja sotamuseo tarvitsevat asekokoelmia. Mutta mitä asekokoelmalla tekee maatalousmuseo tai kymmenet paikallismuseot? Toki tiedän, että monella maatilalla metsästys on ollut aina tärkeä sivuelinkeino, mutta eikö asia voitaisi esittää vain metsästysmuseossa. Juridisesti vähäiselle huomiolle jääneet museoiden asekokoelmat joutuvat lehtitietojen mukaan nyt sisäministeriön tarkasteluun. Museoiden asekokoelmat ovat aselakeja höylätessä jääneet lähes huomiotta. Toisaalta voimassa olevassa ampuma-aselaissa olevat määräykset ovat sen verran epämääräisiä, että lain noudattaminen vaatii aina aseluvista vastaavan poliisiviranomaisen ohjausta. Lainsäädäntöä tarkistettaessa tulee pohtia tarkkaan, millaisille museoille voidaan antaa lupia asekokoelmien keräämiseen ja säilyttämiseen. Voidaanko esim. harrastelijavoimin toimivissa museoissa ylipäätään säilyttää aseita. Juhani Kostet pääjohtaja (23.1.2013) |
| Twiittaa |