Blogi6

Tähän blogiin kirjoittavat Museoviraston pääjohtaja ja muut asiantuntijat kulttuuriperintöalan ja museoalan asioista ja ilmiöistä.

Arkisto




2016
2015
2014
2013


Linkit


Museoviraston verkkosivut

Museovirasto Facebookissa

Kulttuuri on Euroopan pehmeä voima


Minulla oli mahdollisuus osallistua Euroopan komission järjestämään kahden ja puolen päivän European Culture Forum 2013 -tapahtumaan, joka kokosi marraskuun alussa 1 200 taide- ja kulttuurialan ammattilaista ja kulttuuripoliitikkoa Brysseliin. Kolmatta kertaa järjestetyn foorumin teemat kiinnittyivät kulttuurin arvon ja vaikuttavuuden mittaamiseen, kulttuuriin rahoituskysymyksiin, uusiin tuki- ja liiketoimintamalleihin sekä yleisösuhteiden kehittämiseen.

Juhlapuheiden ohella foorumi tarjosi faktaa ja vilkasta keskustelua, hyviä alustuksia ja mielenkiintoisia paneeleja.
Maailma avartuu -julisteita
Suomen kansallismuseon Maailma avartuu -näyttelyyn liittyneeseen tapahtumapäivään houkuteltiin kävijöitä myös julisteilla. Näyttely oli avoinna lokakuun 2013 lopulle asti. Kuva: Niko Tulilahti
Avajaispuheessaan Euroopan komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso piti tärkeänä, että poliitikot tunnistavat kulttuurin itseisarvoisen merkityksen ja roolin luovan talouden mahdollistajana. Kulttuuriin satsaaminen ei ole luksusta vaan investointi tulevaan. Ei ole viisasta leikata koulutuksesta, opetuksesta, tutkimuksesta tai kulttuurista, sillä leikkauksilla estetään kestävä kehitys kokonaan ja menetetään mahdollisuudet luovuuden ja teknologian hyödyntämiseen.  Kulttuurin toimiala nähdään potentiaalina korkean taloudellisen kasvun sektorina ja kulttuuri taloudellisen kasvun moottorina.

Foorumin yhteydessä julkaistiin Eurobarometrin tuore tutkimus kulttuurisesta osallistumisesta, Cultural access and participation.  Tutkimuksen mukaan kulttuurinen osallistuminen on vähentynyt etenkin taloudellisesti vaikeassa tilanteessa olevissa maissa. Tämä trendi on huolestuttava ja pysäytettävä.

Suomi sijoittuu kolmanneksi (1. Tanska ja Ruotsi 2.) kulttuurisen osallistumisen aktiivisuudessa, mutta museoissa suomalaiset käyvät harvemmin kuin ruotsalaiset, tanskalaiset tai hollantilaiset.  Tutkimuksen mukaan Suomessa museoissa ja gallerioissa käymättömyyden syistä tärkein (44%) on se, ettei kohde ole kiinnostava.

Vastausta yleisöjen tavoittamiseen etsittiin yleisösuhteiden kehittämisestä (Audience development). Termi pitää sisällään laajan kirjon yleisöihin liittyviä toimenpiteitä ja aktiviteetteja kuten yleisöstrategiaa, yleisöjen segmentointia, asiakaslähtöistä suunnittelua, yleisö- ja kävijätutkimuksia, markkinointia, museopedagogiaa ja sidosryhmätyötä sekä yleisötyötä. Seuraavat huomiot toistuivat puheesta toiseen:

  • yleisöpohjan laajentaminen on välttämätöntä
  • uudet yleisöt tulee saavuttaa ja tavoittaa
  • yleisöjen tarpeet ja motivaatiot on tiedettävä
  • osallistaminen fokukseen
  • uusia yleisöjä tavoitetaan uusien kumppanuuksien kautta
  • yleisötyö vaatii resursseja ja pitkäjänteisyyttä
  • laadullisia ja määrällisiä mittareita ja menetelmiä on kehitettävä edelleen

Yleisösuhteiden kehittämistä, asiakaslähtöistä toiminnan fokusointia ja yleisötyötä on pidetty esillä myös suomalaisilla museokeskustelun foorumeilla kuten Museoviraston Museot hyvinvoinnin edistäjinä -hankkeessa, Valtion taidemuseon Arvoisa yleisö -verkkosivustolla, Teemapäivillä ja Museoliiton kampanjoissa. Myös Museotilastossa kiinnitetään tulevaisuudessa huomiota yleisötyön mittareihin.

Vaikuttavuuskeskustelu oli toinen teema, jota seurasin läpi foorumin. Hyviä esimerkkejä vaikuttavuuden mittaamisesta tai arvioinnista toki löytyy niin kulttuurin taloudellisesta vaikuttavuudesta kuin hyvinvointivaikutuksistakin. Tuorein lienee joulukuussa julkistettava Vaasan yliopiston tutkimus suomalaisten museoiden taloudellisesta vaikuttavuudesta. Keskeinen ongelmana on tutkimustulosten hyödyntäminen. Kulttuuritoimijat ja -organisaatiot eivät saa riittävästi viestittyä merkitystään tai toiminnan vaikuttavuutta päätöksentekijöille tai julkiseen keskusteluun. Toiminnan vaikuttavuuden osoittaminen on tärkeää kun päätetään julkisen rahoituksen osuuksista ja niiden kannustavuudesta, tai mietitään miten yksityinen ja julkinen rahoitus parhaimmillaan tukevat toisiaan. Yhteiset tilastot, tutkimukset ja niiden vertailtavuus ovat tärkeässä roolissa toiminnan vaikutusten argumentoinnissa.

Oleellisin kysymys vaikuttavuuskeskustelussa lienee kuitenkin se, kuinka ja miten relevantti ja merkityksellinen museo on yleisöilleen? Yhteiskunnallinen vaikuttavuus rakentuu osallisuuden kautta. Osallisuuteen liittyvät myös käsitteet osallistuminen, osallistaminen ja vaikuttaminen. Osallisuuden vastakohta on syrjäytyminen tai poissulkeminen.

Kun arvioimme sitä keitä tai mitä yleisöjä museot saavuttavat, on hyvä pohtia rinnalla sitä mitä yleisöjä ei tavoiteta. Silloin myös kysymys relevanttisuudesta asettuu toisin. Samoin kun arvioidaan sitä kuinka hyvin tai kattavasti museot saavuttavat yleisönsä, voi esimerkiksi EGMUS -työryhmän European Group on Museum Statisticin tilastovertailu museokäyntien määrä suhteessa väestömäärään tai asukastiheyteen tarjota mielenkiintoisia näkökulmia. Samoin vertailua kulttuurin alueellisen saatavuuden suhteen voi tehdä Tilastokeskuksen mainiolla StatFin-tilastotietokannalla. Jos tarkastellaan päätoimisesti hoidettujen museokohteiden määrää eri alueilla, TOP-kolme jako on pääkaupunkiseutu, Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa. Seuraavilla sijoilla ovat Satakunta, Kanta-Häme ja Keski-Suomi.

Uusi kulttuuriohjelma tarjoaa rahoitusta


Foorumilla esiteltiin myös uuden EU-ohjelmakauden kulttuuriohjelma Creative Europe (Luova Eurooppa). Se tarjoaa taloudellista tukea erityisesti usean maan välisiin yhteistyöhankkeisiin, eurooppalaisten verkostojen ja foorumien toimintaan. Arviointikriteerit julkaistaneen tammikuussa ja ohjelman haut avautunevat tammi- ja heinäkuussa. Prioriteeteissa tullaan korostamaan yleisösuhteen kehittämistä, yleisötyötä ja uusien yleisöjen tavoittamista sekä digitaalisten mahdollisuuksien hyödyntämistä. Tilaisuus yleisösuhteen kehittämiseen olisi nyt siis tarjolla.

Eija Liukkonen
Erikoisasiantuntija
Museovirasto, Kehittämispalvelut

Twitter: #EUcultureforum ja #CreativeEurope

(19.11.2013)





1 kommentti(a)


Olipa hyvä ja ajatuksia herättävä kirjoitus. Mitä ilmeisemmin myös seminaari oli matkansa väärti.

On myös mukava todeta, että sekä kotimaiset että eurooppalaiset huomioit siitä, missä mennään ja mitä pitäisi tehdä, tukevat toisiaan.

Kimmo Levä 21.11.2013 22:26


Lisää kommentti

Voit kommentoida blogin aihetta käyttämällä alla olevaa lomaketta. Sähköpostiosoitteen antaminen on vapaaehtoista ja se näkyy vain verkkosivujen ylläpitäjille. Kommentti-kentässä ei tarvitse itse laittaa rivinvaihtoja, vaan teksti rivittyy automaattisesti.

Nimi tai nimimerkki
Sähköpostiosoite
Kommentti
Roskapostitarkistus
3 + 1 = (ratkaise tämä laskutoimitus)