Etusivu
Arkisto
2020
2019
2018
2017
2016
2015
2014
2013
Linkit
Museoviraston verkkosivut
Museovirasto Facebookissa
Terveisiä Grönlannista osa 2/2
| Kulttuuriperintöä vaalivien pohjoismaisten virastojen pääjohtajien vuosittaisissa tapaamisissa käydään läpi virastojen toiminnan keskeisiä asioita ja keskustellaan painopiste- ja kehittämisalueista. Ne ovat joskus enemmän tärkeitä kansallisesti, mutta joskus myös kaikkia Pohjoismaita koskettavia. Tänä vuonna oli jo etukäteen sovittu, että Grönlannissa pidetyn kokouksen yksi keskusteluteemoista koskisi valtakunnallisesti merkittäväksi luokiteltuja kulttuuriympäristöjä. Suomen tärkein lähtökohta ovat maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvat valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet (2000, 2009). Kulttuuriympäristö on integroitu lukuisiin päätöksen osiin. Erityisen tärkeitä ovat päätöksessä todetut, kaikessa maankäytössä huomioon otettavat valtakunnalliset inventoinnit. Museoviraston laatima rakennettujen kulttuuriympäristöjen päivitysinventointi vahvistettiin käyttöön 2009. Ympäristöhallinto uudistaa parhaillaan 1990-luvulta olevaa maisema-alueiden inventointia. Museoviraston keskeinen kehittämistavoite on valtakunnallisten inventointien eli arkeologiaa, rakennusperintöä ja maisemaa koskevan tiedon yhdentäminen, kulttuuriympäristön tarkastelu ja vaaliminen yhtenä kokonaisuutena. Tätä Suomen mallia, jota meillä pidetään hyvänä lähtökohtana suojelutyölle, lähin vastaava on Ruotsissa. Siellä vuodesta 1987 voimassa ollut laki suojelee valtakunnallisesti merkittäviä alueita, mukaan lukien niitä, joilla on kulttuuriympäristöarvoja. Lähestymistapa on integroitu, mitä Suomessakin kaivataan, mutta valikoimaa ei ole tarkasteltu uudelleen sen jälkeen. Tässä ruotsalaiset kollegat katsoivat Suomen esimerkkiä jopa kateellisina. Norjassa puolestaan on kyllä olemassa käsite kansallisista arvoista, mutta se koskee yksittäisiä kohteita. Työ alueellisten määrittelyiden aikaan saamiseksi on siellä vasta alkamassa. Vastaava tilanne on Islannissa, Grönlannissa ja Färsaarilla, joissa kaikissa käytössä on ensi sijassa yksittäisten kohteiden lakiin perustuva suojelu. Tanskassa tunnutaan suorastaan vierastavan ajatusta kunnallisen tai alueellisen tason ylittävästä valtakunnallisesta suojelutasosta. Lopputulos oli, että keskustelua valtakunnallisesti merkittävistä alueista käydään jatkossa ensi sijassa Suomen ja Ruotsin välillä, jotka saavat eniten tukea toisiltaan keskenään samankaltaisista lähestymistavoista. Muuten tämän teeman osalta todettiin, että kansalliset tavoitteet poikkeavat toisistaan sen verran, että yhteistä pohjoismaista lähestymistapaa asiaan tuskin löydetään. Edellisen keskustelun lisäksi kokouksessa kuitenkin hahmoteltiin asia, joka tuntui olevan kaikille yhteisesti enemmän tai vähemmän tärkeä, ja jossa toivottiin, että yhteisen selvittämisen avulla voidaan löytää parhaita käytäntöjä myös kansallisille tasoille. Kyse on arkeologisen kenttätoiminnan organisoinnista silloin kun kyse on laajoista maankäyttöhankkeista. Lähes kaikissa Pohjoismaissa käydään keskustelua siitä, kuka kaivaa, kuka maksaa ja kuka valvoo tällaista toimintaa. Toimintaympäristöt ja lainsäädännöt vaihtelevat hiukan maittain, mutta kokouksessa sovittu yhteispohjoismainen selvitys asiasta toivottavasti antaa eväitä Suomeenkin linjata kokonaisuutta kestävällä tavalla sekä viranomaistoiminnan että tutkimuksen, kaupallisen toiminnan ja kohteiden suojelun kannalta. Seuraavaan pohjoismaiseen kokoukseen mennessä pitäisi jotain yhteistä jo olla olemassa. Seuraava kokous pidetään Suomessa, kesäisessä Savonlinnassa näillä näkymin kesäkuussa 2014. Se tarjoaa meille houkuttavan mahdollisuuden, paitsi yhteisten asioiden käsittelyyn, myös Suomen omaleimaisen ja upean kulttuuriperinnön esittelyyn pohjoismaisille lähikollegoillemme Pirjo Hamari Kehittämisjohtaja Museovirasto Kuvat: Juhani Kostet (24.9.2013) |
 Näkymä Ilulissatin kaupunkiin hotellihuoneen ikkunasta.
Pohjoismaiseen kulttuuriperintövirastojen johtajien tapaamisessa oli osallistujia kaikista Pohjoismaista sekä itsehallintoalueilta.
Tapaamisen osallistujat pääsivät myös tutustumaan Grönlannin ainutlaatuiseen luontoon, jota leimaavat jäävuoret, vuonot ja rosoiset vuoret.
Grönlanti on maapallon suurin saari. Sen pinta-alasta 85 % on jään peitossa.
Lentoyhteydet ovat elintärkeitä karussa maassa.
|
| Twiittaa |